Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Hei nyt menee asian vierestä. Luonnolla on kyllä taipumus korjata itsensä ajan mittaan jos halutaan, vanhoja metsiäkin saadaan odottamalla jos halutaan.
Jo 1700luvulla oltiin huolissaan metsien loppumisesta tervanpolton ja sahojen vuoksi. Eivät ole loppuneet.
Alemman jalostusarvon tuote kuten Rakennuspuu on pitkäikäistä. Itse olen joskus myynyt puuta Japaniin. Tuskin meni polttopuuksi vaan japanilaisiin taloihin.
Sellutehtaista keskusteltaessa usein unohtuu että ne tuottavat huomattavan osan Suomen uusiutuvasta energiasta mustalipeän polton kautta.
Saksassa on muutettu paljon luontaisia lehtimetsiä havupuille. Näkyy hyvin lentokoneesta. Ongelmia ollut viime vuosina kovasti kirjanpainajien ja kuivumisen kanssa. Pitää varmaan nyt ennallistaa?
Netissä kyllä väitetään että kevytvesi SMR reaktorit toimivat tavanomaisella 5% U-235 uraanilla. Mistä tä 30% uraani tieto?
Tekstiili ja kenkäteollisuus voi myös hyvin silloin. Nykyisin minimaalista.
Vuosittain syntyy arviolta noin 300000 pesäkoloa muistan jostakin lukeneeni. Tällaiset kolopesijät kuten palokärki ja käpytikka näyttävät voivan hyvin nykyisissäkin metsissä. Samalla tikat tekevät pesäkoloja myös muille linnuille kuten pöllöille. Runsastunut näätä koleaa kaikki kolot ympäristössään ja samalla tuhoaa kolopesijöiden pesiä.
Eiköhän nämä AJ:n viimeksi mainitsematta kohteet kelpaa tähän osittaisen suojelun alaan. Yhdysvalloissa on jopa pikkukaupunkeja suojelualueiden sisällä.
Twitterissä oli vähän keskustelua tästä Biodiversity intactness indeksistä (Petja Pelli ym.). Muistutti jotenkin suhtautumista Pisa-tutkimuksen tuloksiin. Kun Suomi oli kärjessä oltiin täällä sitä mieltä, ettei mittaa oikeita asioita jne. Yleensä vähättelevä. Mutta kun tulokset sitten ovat heikentyneet indeksi näyttääkin olevan oikea ja ollaan kovasti huolissaan.
Mielenkiintoista että jotkut yliopistoväestäkään eivät tunteneet Bii indeksiä. Sitra on kyllä käyttänyt kiertotalousraportissaan mittarina. Maailman laajuisesti keskiarvo näyttäisi olevan 80% tasoa, kun Suomen tulos oli 96%. Oli jopa parantunut hieman 2% vuodesta 1970.
Ensiharvennuksessa on tullut 5 m ajourat ja on tarkoitus mennä vain yhdellä harvennuksella. Tällöin noin 20% hehtaarista on puutonta. Kannattaisiko ajouriin istuttaa vielä jotakin nopeakasvuista puuta esim koivua? Ehtisi vielä ainakin kuitukokoon jos päätehakkuu tehdään n.60 vuoden iässä.