Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Sori, piti olla siis yli 20 prosenttia.
Suomessa on kolme CO2saastuttajaa, nimittäin SSAB, Helen ja Neste. Niiden päästöt ovat yhteensä yli 10 milj CO2 tonnia eli yli 10 prosenttia Suomen khk-päästöistä. Niistä puhutaan hämmästyttävän vähän.
Mielenkiintoinen määritelmä /väite kommunismista, sitten EU on varmaan myös kommunistinen.
Tämä 17,7 milj CO2 tonnia ei ole niin helppo kuin näyttää. Sehän tarkoittaa koko lulucf-sektoria ? Tällöin metsien nieluista vähennetään turvemaiden (maatalous) laskennalliset päästöt. Viimeksimainittuja ei kyllä valitettavasti tunneta kovinkaan tarkkaan.
Jos vettä on keväällä valunut ja satanut paljon Kymijokeen, luulisi että silloin sinne mennyt myös typeä ja fosforia. Eräs vähemmän huomioitu seikka on typen ja fosforin suhteen vaikutus kukintoihin. Joskus typen puhdistuksen parantaminen (P/N suhteen muutos) onkin lisännyt sinilevää. Tämä näyttää pätevän ainakin sisävesillä, merestä en tiedä.
Päijänteessä ja Kymijoessa on tietääkseni ollut tänä vuonna hyvin paljon vettä kevään jäljilta ja virtaamat suuria. Tämä selittänee osin puhtautta.
Puhdistamojen tehon suhteen on paljon harhakäsityksiä. Fosforista saadaan talteen kyllä yli 95%, mutta typestä usein vain50-70%. Ja osa typestähän haihtuu typpioksiduulina ilmaan puhdistamoista (aineen häviämättömyyden laki). Ei typpi ja fosfori mihinkään häviä.
Tämä tieto on saatu tanskalaisten jäätikköporauksista vertailemalla hapen isotooppien suhteita. Kuvastaa lähinnä muutosta pohjoisen Atlantin alueella.
Muuten miten on mahdollista että metsät tai luonto ei kärsi pahemmin vaikka vuoden keskilämpötilan vaihteluväli on ollut noin 5 astetta (+2-7 astetta Tampereella 1980-2020).
Taisin jo aiemmin mainita, että suuret terveet säästöpuut eivät juurikaan hyödytä hömötiasta. Parempia lienevät alle 10-20 cm koivut ja lepät. Niitä voi katkoa vaikka metrin korkeudelta.
Google Earthistahan näkee niin hyvin ettei tarvi tarkastamassa käydä kuin epäilyttävissä tapauksissa. Oiva työkalu oman metsän tarkasteluun ja päivittyy kohtuullisen useinkin.
Tämänkin metsäpalon on todennäköisesti sytyttänyt ihminen, näin ainakin pelastuslaitos olettaa. Salama lienee possuljettu syy. Tutkimukset palon syystä käynnistetään vasta kun palo on kunnolla sammutettu. Kuivakin metsä ja maa tarvii sytytyslähteen, mikään ei syty itsestään –