Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Storan Imaveren saha näyttää ostavan energiapuuta, latva 3 cm +, hintaan 50 euroa kiinto. Tuolta 15 km etaäisyydeltä vastaa noin 45 euron tienvarsihintaa.
Kannattavuustarkasteluissa kiinnitetään ehkä liian vähän huomiota puun hinnan muuttumiseen ja esimerkiksi arvostusten muuttumiseen. Sijoituksellisesta näkökulmasta metsämaata käytetään siis vain vakiohintaisen puun kasvattamiseen.
Katselin läpi omia kirjoituksiani tänne keskustelupalstalle ja 2016 olin kirjoittanut Lapin metsien suhteellisen alhaisesta kuutiohinnasta. Aloin vähän analysoimaan, mitä siellä on tapahtunut reilussa viidessä vuodessa ja en voi tässäkään riittävästi kiittää Hannu Liljeroosin toimintaa metsätilamarkkinoiden avaamisesta aivan toisesta näkökulmasta.
Puukuutiometrin hinta oli 2016 Lapissa 16 euroa. Vuoden 2021 keskimääräinen kuutiohinta oli Lapin kaupoissa 25 euroa. Tukkiprosentti oli aavistuksen suurentunut, mutta taimikoiden osuus pienentynyt (taimikothan tulevat näin laskien ilmaisina). Nämä perustuvat Hannun tilastointiin.
Puuston määrän lisääntyminen kun otetaan huomioon, niin näillä tiedoilla 2016 ostetun tilan arvo on karkeasti kaksinkertaistunut.
Minulle kannattavuus on ollut sijoitetun pääoman tuottoa. Jos verotuksellisia kikkamahdollisuuksia alueella on, niin nettotuottoa.
Voihan asian ajatella myös niin kuin joku tässä ketjussa, että millä hehtaarimäärällä elää. Jos on puoli miljoonaa rahaa, niin ostaa sata hehtaaria ”keskimääräistä” metsää. Keskikasvu 600 kuutiota vuodessa. Keskimääräinen bruttotulo tälle 20000+ euroa puun myyntituloina. Vähän kuluja pois, niin reipas herrasmies elää tällä pääomaan koskematta.
Mielestäni metsätilamarkkina on hieman vinoutunut. Osaketermistöä käyttääkseni avohakattu ”metsä”: myy ja T2-03: osta. Varmasti aukko kannattaisi taloudellisesti jotenkin uudistaa, jos pitoaika on satoja vuosia. Kuitenkin myymällä 10 ha aukkoa saa nykyhinnoilla mielestäni 3 ha T2-02 rajoilla olevaa metsää. Jos haluaa sen 10 ha, niin sen saa jo uudistamiskustannuksilla sille aukolle ja on 20 vuotta kaveria edellä. En tiedä vaan mihin…
Virolainen Maaleht julkaisee kuukausittain kuukauden keskihinnat ja ilmestyy (tämä tilasto) kuukauden viimeisenä torstaina. Heiki Hepner on ne koonnut.
Tammikuussa esimerkiksi mäntytukin keskihinta oli hieman yli 119 euroa kuutio.
Tuota käännöstä katsoessa kuusi pyökki näyttäisi olevan kuusi pikkutukki. Mäntyhirsi on siis mäntytukki meidän täällä olevien kielellä ja mäntytukit mäntypikkutukki. Lukuunottamatta joitakin tuollaisia erikoisempia termejä nuo käännökset suomeksi ovat kehittyneet huomattavasti.
Alkukesästä 21 tuli myytyä päätehakkuuta reiluun 60 euron runkohintaan. Oletan tukkiprosentin olleen 75-80%.
Suhdannehan ei näytä olevan ollenkaan ohi. Amerikassa lautafutuurit ovat nousseet lähelle kevään 21 hintoja. Toisessa joustavan puumarkkinan alueessa Virossa näytetään maksavan tukille lähes kesän 21 hintoja. Mäntytukille yli 18 cm jopa yli.
Suomessa sahauskapasiteetti on suurentunut tai vähintään suurentumassa merkittävästi. Viime kesänä Suomessa hinnannousua hillitsi pääasiassa kapasiteetin täyskäyttö ja tietysti innokkaat puun myyjät.
Odotellaan jännittäviä aikoja!
Erikssonin kaksosten video on kyllä hyvä. Kuvista voi arvuutella, että onko tuossa 1000 kuutiota hehtaarilla. Pohjapinta-ala tulisi olla luokkaa 80 neliötä hehtaarilla, jos pituudeksi oletetaan 25 m. Toisaalta runkotilavuus voisi olla keskimäärin luokkaa 0,3 m3 (siis kuvasta)? Tällöinhän runkoja tulisi olla yli suomalaisen istutustiheyden eli yli 3000 kpl. Voi ollakin!
Strategisesti järjettömän hienoa! Jotenkin näin ei metsänhoitajana tuntuu, että ”kasvatusmenetelmä” harvennusta harvennuksen perään on kehitelty Suomessa ja Ruotsissa paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin. Näin saadaan kuutiohinnaltaan edullista puuta ulos, kun vielä pidetään käsittämätön hintapykälä siinä kuuden tuuman paikkeilla. Markkinataloutta, ehkä.
Vaikka Eriksonien metsässä on pienehköä runkoa kohtalaisesti, näyttäisi sen markkinahinta olevan (Suomen 22 kevään hinnoilla…) jossain noin 50000 euroa/ha. Eli istutuksen tuotto on mahdoton koko 40 vuodelle ja pienenee jo rajusti, koska pääomaa on kiinni puustossa. Kasvulla 1500 euroa/vuosi (?) tuotto on enää 3 prosentin luokkaa.
Hieno tarina!
Käteinenkin voi olla lyhyeksi ajaksi varteenotettava sijoituskohde.
Tuo 300000 euroa on siinä mielessä mielenkiintoinen summa, että talletussuoja, tosin pankkiryhmittäin, loppuu 100000 euroon.
Jos rahat ovat tulleet puun myynnistä, niin itse ainakin olen jättämässä puunostajan ”tuottotilille” vähän parkkiin. Tuotto jossain 2-7 % välillä. Metsägroupilla ehkä hyvästä tuloksesta seuraten jopa enemmän vuodelta 2021.
Elämme suunnattoman jännittäviä aikoja osakekurssien suhteen. Pitkällä tähtäimellä pörssi on kyllä vaivaton sijoituskohde. Kertaakaan ei ole soitettu, että jääkaappi on mennyt rikki, että voisitteko tulla tänne Nokialle uusimaan sen.
300000 eurolla saisi hyvän hajautuksenkin jo: 50 % indeksirahastoon ja 150000 metsätilaan tai riskin hajauttamisen kannalta kahteen.
Ulkomaiden kohteet ovat mahdollisesti hyviä siinä tapauksessa, että asustelee maassa ja omistukselle on esim mainittua oleskelulupakäyttöä. Tosin itselläni on metsää Virossa ja käsittääkseni se on hyvin pärjännyt siellä ilman huoltamistanikaan. Reilu vuosi sitten myin yhden palstan sieltä mielestäni hyvään hintaan, mutta nyt jo hinnat olisivat korkeammat.
Vielä kommenttina: Inflaatiota mitataan kyllä vuositasolla.