Metsämaa

Pohjanmaalla tehdään kauppaa pääasiassa pienistä ja vähäpuustoisista tiloista. Kauppojen hintavaihtelu on vähäistä, mutta hintataso nousussa.

Metsäkeskusten keräämien metsävaratietojen käyttö metsätilojen hinnanmäärityksessä on ongelmallista. Epätarkkuudet korostuvat, jos puusto on pientä.

Metsähehtaarin keskihinta ylitti 6 000 euron rajan tänä vuonna, vaikka myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia.

Huoli metsätilojen valumisesta ulkomaisille suursijoittajille on ylikorostunut. Metsärahastojen veroetu on monimutkainen kysymys.

Häme-Uusimaalla metsämaa maksaa paljon, koska kysyntää on selvästi enemmän kuin tarjontaa. Viime vuonna Häme-Uusimaa oli Varsinais-Suomen ohella maan kalleinta aluetta.

Metsätilojen keskihinnat ovat viime vuotta korkeammat lähes kaikissa maakunnissa. Kuuden tuhannen euron hehtaarihinta on ylittynyt Häme-Uusimaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta Kainuun markkinatilanne on muuttunut eniten.

Etelä-Savon metsätilojen hintakehitys kulkee samaan tahtiin kuin Pohjois-Savossa, mutta korkeammalla tasolla. Hintakehityksen käännekohta oli vuosi 2017.

Varsinais-Suomessa metsähehtaarien hinnat ovat pompanneet omaan luokkaansa. Lapissa hehtaarit ovat huokeita, vaikka tämän vuoden hinnannousu on ollut huomattava.

Pohjois-Savossa metsätilojen hinnat ovat vahvistuneet. Suursijoittajat ovat ostaneet myydystä hehtaarimäärästä noin puolet ja keskimääräistä korkeammalla hinnalla.

Metsätilakauppaa on käyty selvästi viime vuotta vilkkaammin ja hintataso on noussut. Suuret instituutiosijoittajat vahvistavat osuuttaan yksityistilojen ostajina.