Valtteri Skyttä

Metsähallitus on lisännyt jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, mutta taimia ei raaskita laittaa entiseen malliin pohjoisen yksityismetsiinkään.

Venäläinen sahatavara virtaa yhä maailmalle sanktioista huolimatta, joten hinta ratkaisee kilpailussa, kertoo sahapomo Matti Kylävainio. Sahapuun määrä lisääntyy Suomessa Lapin metsissä.

Tällä viikolla alkaneen hirvijahdin etenemistä voi seurata Luonnonvarakeskuksen sivuilta. Esimerkiksi Länsi-Lapissa on jo saatu parissa päivässä nurin 14 hirveä.

Kuusia on turha istuttaa ylenmäärin, jos tavoitteena on sekapuusto. Istutustiheyttä pienentäessä on kuitenkin muistettava, että jo parin sadan taimen erolla voi olla merkitystä taimikkotuhon sattuessa.

Metsän kasvua pitäisi saada lisättyä, mutta maa- ja metsätalousministeriöltä sekä osalta tutkijoista näyttää tyystin unohtuneen hirvieläinten vaikutus metsän uudistamisvaihtoehtoihin.

Liikenneonnettomuustietojen perusteella valkohäntäpeurojen määrä ei ole lasku-uralla, vaikka metsästäjät näin arvioivat. Lähi-Tapiolalla ja Pohjolalla hirvieläinvahinkojen korvausmäärä on jopa noussut.

Ero entisiin tuontimääriin on yhä miljoonia kuutioita, mutta tuontipuun määrä voi PTT:n mukaan kasvaa maltillisesti.

Metsälehti vertaili viittä akkusahaa talvisella savotalla. Niistä yksi osoittautui lähestulkoon parhaimmaksi sahaksi, jota kokenut puunkaataja on käsissään pidellyt.

Poliisi selvittää, mitkä ovat olleet metsänomistajan, Stora Enson, kainuulaisen metsäkoneyrityksen ja tämän alihankkijan osuudet uhanalaisten jokihelmisimpukoiden yliajossa.

Metsä Group ilmoitti keskiviikkona pohtivansa tosissaan uutta tekstiilikuitutehdasta Kemin tai Äänekosken biotuotetehtaan kylkeen. Puun kysyntään tekstiilikuidun jalostus ei vaikuttaisi suoraan, mutta toisi paljon kysyttyä arvonlisää kotimaahan.