Kuusen käpysato vaikuttaa tänä vuonna huonolta siemenviljelyksillä. Jalostettua siementä ei juuri kerry lisää myytäväksi taimitarhoille, jotka kasvattavat metsänistutuksiin matkaavat kuusentaimet.
”Tänä vuonna kuusen käpysato on huono. Esimerkiksi Peräseinäjoen siemenviljelyksellä en nähnyt nyt kesällä käydessäni ensimmäistäkään käpyä”, kertoo Tapion kasvuliiketoiminnan johtaja Juha Ruuska.
Samaa sanoo toisen suuren metsäpuiden siementuottajan Siemen Forelian toimitusjohtaja Anne Immonen.
”Kuusi ei ole kukkinut. Satonäkymä on olematon.”
Huono kukintavuosi vie lähemmäs tilannetta, jossa jalostettu siemen käy vähiin ja kuusentaimien kasvatuksessa joudutaan turvautumaan metsikkösiemeneen. Jalostuksella tarkoitetaan sitä, että metsistä on aikoinaan valittu laadultaan parhaimmat kantapuut, joilla siemenviljelmät on perustettu.
Parhaimpien puuyksilöiden valintaa on edelleen jatkettu siemenviljelmillä. Metsänjalostuksella on onnistuttu parantamaan muun muassa istutuspuiden kasvua ja laatua.
Lämpö luo painetta jatkuvaan kukintaan
Kuusi on tuottanut viime vuosina tasaisesti pieniä siemensatoja. Toisaalta jatkuva käpytuotanto on pitänyt myös kuusenkäpyjä vaivaavien tautien ja hyönteisten määrät ylhäällä.
Kunnon välivuosi käpytuotannossa voi tehdä hyvää ja pienentää tuholaiskantoja.
”Meillä on ollut olettamus, että kuusi tekee kaksi kertaa kymmenessä vuodessa hyvän siemensadon ja väliin mahtuu tyhjiä vuosia. En tiedä, miten teoria pitää paikkansa lämpenevässä ilmastossa. Onko uusi normaali se, että joka vuosi on pientä kukintaa”, Immonen pohtii.
Aikaisemmin kuusen kukintarytmi on ollut Immosen mukaan selvempi: tyhjiä vuosia on seurannut runsas käpysato. Lämpimät vuodet ja jatkuva kukinta kuormittavat puita.
”Lisääntyminen on hirmu raskasta. Putkeen ei jaksa”, Immonen sanoo.
Ruuskan mukaan Tapion siemenviljelyksillä on tehty tänä vuonna ennätysmäärä ruiskutuksia kukitushormoni gibberelliinillä. Hormonilla yritetään parantaa erityisesti kuusen kukintaa.
Tänä vuonna tehdyn hormonikäsittelyn toivotaan lisäävän kukintaa ensi vuonna.
Parasta koivunsiementä syntyi hyvin
Männyn siemensatonäkymää sekä Immonen että Ruuska kuvailevat keskimääräiseksi.
”Koivusiemenestä saatiin sen sijaan tänä kesänä hyvä sato”, Ruuska kertoo.
Ruuskan mukaan koivun siemensadossa on hyvin mukana uusinta ja parasta jalostussukupolvea, jonka kasvuhyödyt metsässä ovat merkittävät. Koivun istutussuosio on noussut taimitilastojen mukaan viime vuosina vauhdilla, joten jalostetulle koivunsiemenelle on ollut kysyntää.
Metsälehti on osa Tapio-konsernia.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään