Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vuonna 2010 päättelin, että olisi ehkä viisasta ryhtyä kasvattamaan tietoisesti mänty-kuusisekametsiä. Asiaan vaikutti kokemus eräästä luontaisesti kuusitaimikkoon syntyneestä mäntysekoituksesta, tutkimus, jossa kerrottiin tuollaisen metsän kasvavan paremmin yhden puulajin metsään verrattuna ja sitten sitten halu vähentää istutustyötä. Kivisyyden ja muiden taimettumista estävien syiden vuoksi esimerkiksi männyn kylvö äestyksen yhteydessä tuottaa aina epävarman tuloksen. Runsaan hirvikannan alueella männyn istutus ei houkuttele.
Päädyttiin karuhkoilla MT-pohjilla systeemiin, jossa hakkuuta seuraavana vuonna äestetään ja kylvetään siinä yhteydessä mänty. Seuraavana keväänä istutetaan 1000 kuusta/ha. (tukkimiehentäiden vuoksi joudutaan joka tapauksessa pitämään välivuosi) Systeemi toimii hyvin. Joskus mänty taimettuu hyvin. Joskus ei. Samallakin kuviolla voi olla eritasoista taimettumista. Kuuset kuitenkin varmistavat tilanteen.
Kovin rehevillä pohjilla systeemiä ei voi soveltaa, koska heinettyminen estää männyn taimettumisen äestysvakoihin. Niillä joudutaan toivomaan männyn luontaista taimettumista mättäisiin tai laikkuihin.
Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ilmasto lämpiäisikin keskimäärin, niin se ei muuta pohjoista sijaintiamme. Puiden menestymisen kannalta esim. päivän pituudellakin on merkitystä. Ja kun pohjoisessa ollaan, niin koska tahansa talvella voi tulla korkeapaine ja olla Etelä-Suomessakin 40 pakkasta. Kyllä siellä pyökit lähtee, joiden kasvatuksesta osa puhuu. Voi siinä douglaskin huonolla alkuperällä kupsahtaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Vuonna 2010 päättelin, että olisi ehkä viisasta ryhtyä kasvattamaan tietoisesti mänty-kuusisekametsiä. Asiaan vaikutti kokemus eräästä luontaisesti kuusitaimikkoon syntyneestä mäntysekoituksesta, tutkimus, jossa kerrottiin tuollaisen metsän kasvavan paremmin yhden puulajin metsään verrattuna ja sitten sitten halu vähentää istutustyötä. Kivisyyden ja muiden taimettumista estävien syiden vuoksi esimerkiksi männyn kylvö äestyksen yhteydessä tuottaa aina epävarman tuloksen. Runsaan hirvikannan alueella männyn istutus ei houkuttele.
Päädyttiin karuhkoilla MT-pohjilla systeemiin, jossa hakkuuta seuraavana vuonna äestetään ja kylvetään siinä yhteydessä mänty. Seuraavana keväänä istutetaan 1000 kuusta/ha. (tukkimiehentäiden vuoksi joudutaan joka tapauksessa pitämään välivuosi) Systeemi toimii hyvin. Joskus mänty taimettuu hyvin. Joskus ei. Samallakin kuviolla voi olla eritasoista taimettumista. Kuuset kuitenkin varmistavat tilanteen.
Kovin rehevillä pohjilla systeemiä ei voi soveltaa, koska heinettyminen estää männyn taimettumisen äestysvakoihin. Niillä joudutaan toivomaan männyn luontaista taimettumista mättäisiin tai laikkuihin.
Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ilmasto lämpiäisikin keskimäärin, niin se ei muuta pohjoista sijaintiamme. Puiden menestymisen kannalta esim. päivän pituudellakin on merkitystä. Ja kun pohjoisessa ollaan, niin koska tahansa talvella voi tulla korkeapaine ja olla Etelä-Suomessakin 40 pakkasta. Kyllä siellä pyökit lähtee, joiden kasvatuksesta osa puhuu. Voi siinä douglaskin huonolla alkuperällä kupsahtaa.