Yläkerta | Suometsätalous uuteen nousuun

Suometsänhoidon ei tarvitse olla vastakkainasettelua ilmasto-, ympäristö-, ja taloustavoitteiden kanssa, kirjoittaa metsäasiantuntija Nette Korhonen.

Tilaajille
Keskustelu jatkuvan kasvatuksen sallimisesta ainoana turvemaiden metsänhoidon työkaluna on askel taaksepäin, Nette Korhonen kirjoittaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Keskustelu jatkuvan kasvatuksen sallimisesta ainoana turvemaiden metsänhoidon työkaluna on askel taaksepäin, Nette Korhonen kirjoittaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Ladataan...

Kommentit (1)

  1. Sahalan Kartanossa soiden ojitus aloitettiin 1930-luvulla rämeellä lapiokaivuna.

    Tuolloinen kituisa taimikko on jo aikaa sitten kasvatetu järeiksi tukkimetsiksi ja päätehakattu. Nyt paikalla kasvaa EH:n jälkeisiä superkuusikkoja arviolta 20 m3/ha/v metrisine latvakerkkineen.

    Kaikki usean kymmenen hehtaarin korvet on ojitettu, päätehakattu ja nyt niissä kasvaa jalostetut koivikot, joihin saadaan 3 tukin vanerirunkoja alle 40 vuodessa lähes senttiä paksuine kasvulustoineen.

    Tällaiset asiat olisi toistettavissa koko Suomessa tuottamassa ilmasto- ja taloushyötyjä.

    Tällaisten tulosten ja osaamisen valossa nykyinen ilmastohörhöily kuvitteellisine hyötyineen kuulostaa aivan käsittämättömältä tunaroinnilta.

    Tervetuloa opintoretkelle katsomaan ja kuulemaan, miten turvemaat pannaan kasvamaan ja olemaan monella tavalla hyödyksi.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat