Rehevien pikkuaukkojen istutus

Kuloheinän päälle levitetty katekangas tulevaa viljelyä varten.

Pienialaisia pahoin heinittyneitä aukkoja on syntynyt metsätalouteen eri syistä. Joskus kyseessä on metsittymään jätetty pellonkulma, kun maatalouden koneellistuminen on vaatinut tekemään lohkot suorareunaisiksi isoiksi aloiksi, joilla tehokkaat maatalouskoneet pääsevät oikeuksiinsa. Kyseessä voi olla myös vanha hakamaan kulma, jonne karja koottiin metsälaitumelta lypsyä varten. Osa pienistä aukoista on ehkä vanhoja puutavaran varastopaikkoja, joilla pölkyt saatettiin kuoria. Ja toki osa aukoista on syntynyt ihan tarkoituksella omistajan uskoessa, että myös rehevä maa uudistuu luontaisesti. Näin yleensä tapahtuukin, mutta aikaa saattaa kulua vuosikymmeniä.

Rehevät kuuselle sopivat pikkulaikut pystyy istuttamaan kuuselle hyvin, jos on vähän suunnitelmallisuutta. Ensin saattaa mennä muutama vuosi siihen, että markkinoilla myytävät pienet kuusentaimet kasvatetaan jollakin pellonkulmalla kookkaammiksi taimiksi, jotka sietävät myös pahaa heinikkoa. Sitten samoilla seutuvilla työskentelevä kaivurimies tekee kookkaat mättäät, joihin kuusentaimet istutetaan. Onnistuminen on hyvin todennäköistä, eikä heinäntorjunnasta yleensä tarvitse huolehtia.

Pienmetsälövaltaisuus lisää vaikeutta.

Kaukana teistä sijaitsevat pikkuiset aukot ovat ongelmallisia. Pienelle alalle ei kannata tilata erikseen kaivuria, eikä aina ole lähistöllä mätästystyömaata, jonne kaivinkone olisi tilattu. Pienmetsälövaltaisuus lisää vaikeutta. Sopiva mätästyskone saattaa olla lähellä, mutta siitä ei ole tietoa, kun se saattaa olla naapurin tai naapurin naapurin työmaalla.

Myös suurten kuusentaimien kuljettaminen kauaksi teistä on hankalaa. Pienet taimet kulkevat vielä mukavasti kantorinkassa. Suuret taimet edellyttävät mahdollisuutta käyttää maastokelpoista mönkijää.

Yksi mahdollisuus perustaa tuottava kuusentaimikko on vähentää heinien ja ruohojen kilpailua etukäteen käyttämällä kudottua katekangasta, jota saa puutarhakaupoista. Rullina myytävä katekangas on alkuaan suunniteltu monivuotisten kasvien riviviljelyyn siten, että kate on paikallaan jopa kymmenen vuotta tai pidempäänkin. Yleisin raaka-aine on UV-suojattu polypropyleeni, joka ei herkästi hajaannu luonnossa. Uskottava arvaus on, että katerullaa voi käyttää kymmenen kertaa ilman että siitä alkaa irrota mikromuovia maaperään. Kymmenen käyttökerran jälkeen katekangas voidaan muuttaa energiaksi tuomalla se sekajäteastiaan.

Metsätalouden sovellus on yksinkertainen. Heti lumen sulamisen jälkeen levitetään katekangas kuloheinän päälle ja lukitaan paikoilleen kivillä ja rangoilla. Alla oleva kasvillisuus kuolee seuraavaan kevääseen mennessä auringon valon puutteen ja myös kuumuuden vuoksi. Seuraavana keväänä kate siirretään viereiselle kaistalle ja heinätön maa viljellään kuuselle.

Kudotun rakenteen ansiosta vesi menee normaalisti katteen läpi. Ei ole pelkoa, että myyrät innostuisivat asettumaan taloksi katteen alle.

Leikkimisestä ei ole kyse. Jos mitoitus on istuttaa keväisin 500 kuusta, kymmenessä vuodessa tulee istutetuksi pari hehtaaria.

Julkaistu Metsälehdessä 10/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito