Ladataan...
Riikilä | Hyvät ja pahat metsänhoitoyhdistykset – vai päinvastoin?
Tilaajille
Metsänhoito
”..Jutussa haastateltu eläkeläisprofessori Timo Pukkala arvosteli kovin sanoin metsänhoitoyhdistysten toimintaperiaatteita. Unohtui mainita, että Pukkala on osakkaana ja hallituksen jäsenenä Arvometsä Oy:ssä…”
Onko tuo niin peitelty asia, että sen takaa voi jatketusti ääntää korottaa?
Ja toisekseen, Yhdistykset eivät päätä mitä metsänomistajat omaisuudellaan tekevät. Sen tietävät kaikki. Miksei myös Pukkala?
Pukkalalla oma lehmä ojassa. Oisivat haastatellut prof Kärkkäistä mieluummin.
tämmöstä tää on, nykyaikaa. Mustatuntuu ajattelu on se joka voittaa. Ja melkein tekis mieli sanoa, ala kuin ala niin ne ketkä tietää, niitä ei kuunnella. Sivusta on helppo huudella kunhan ei itse tarvii mitään tehdä, pääasia että on tietävinään.
Pukkala on Arvometsä Oy:n omistajana ja hallituksen jäsenenä 100-prosenttisesti jäävi puhumaan mistään metsäasioista.
Kärkkäinen hallitsee metsänomistajana sekä teorian että käytännön, joten häntä pitäisi haastatella, mutta Gosteleradion vihervassariuskovaisturakaistomittelijat eivät halua tehdä niin, koska häntä he eivät kykene ikinä kus@ttamaan.
Tuo tilasto saattaa johtaa harhaan. Tiedän harvennushakkuuilmoituksia joitka toteutetaan yläharvennusena alapuusta säästäe
Tuo tilasto saattaa johtaa harhaan. Tiedän harvennushakkuuilmoituksia jotka toteutetaan yläharvennusena alapuusta säästäen ,tarkoituksena katsoa lähtisiko jk onnistumaan.
Eiköhän se kumminkin ole se metsänomistaja joka päättää mitä siellä metsässä tehdään.
Paljonko mhy laskuttaa jatkuvan kasvatuksen leimikosta metsänomistajaa? Jos sama alue hakataan aukeaksi ja samalla saadaan markkinoitua metsänuudistamistyöt ja todennäköisesti myös uudistamista seuraavat taimikonhoitotyöt. Eiköhän se ole näin ja todistakoon hän tämän vääräksi jos ja miksi olen väärässä ja tuupertunut lillukan varpuihin.
Kun jatkuvan kasvatuksen hakkuut säännönmukaisesti johtavat metsänkasvun heikkenemiseen ja puuston muuttumiseen( usein lahovikaiseksi) kuuseksi, niin miksi ammattilaiset sellaista menettelyä neuvoisivat.
Se kannattaa huomata, että aukon puista saa paremman hinnan ja kuusikoiden latvusmassa voidaan myydä energiakäyttöön, jolloin metsänomistaja saa hyvän tulon ilmaiseksi. Samalla huolehditaan ilmastoasioista, sillä jatkuvan kasvatuksen hakkuussa latvusmassa jää tuottamaan suoraan hiilidioksidia, kun taas aukkojen latvusmassalla korvataan fossiilisia polttoaineita.
Metsänomistajan kassavirta kummankin hakkuun ja uudistustoimien jälkeen on usein samaa luokkaa. Aukossa taimet kasvavat, mutta jatkuvan kasvatuksen puiden alla kituvat. Ja vielä sekin, että jalostettu siemenmateriaali tuottaa vielä tätäkin paremman kasvun.
Ammattilaiset olisivat suorastaan rikollisia, jos he suosittelisivat metsänomistajalle tämän metsää tuhoavaa hakkuutapaa. Olet tosiaan Tomperi sotkeutunut lillukan varsiin. Yritäpä nähdä metsä puilta.
Timppa, mistähän löytäisin kannattavuuslaskelmia perusteluineen ja ohjeineen kuinka kannattavuus eroja voisi ja pitäisi tarkastella? Ainakin henklilökohtaisesti kalliilta tuntuu jos on avohakuu kaivinkone mätästys ojineen ja kuoppineen, taimet ja istutus, ainakin kaksi kertaa raivaussaha työ, en tiedä jos haakkuuseen iittyviä raivuita vielä tehdään kuuluuko ne metsänperustamisen kustannuksiin vi puunhankinnan kuluihin.
Et Tomperi taida harjoittaa puukauppaa. Saat aukon puista paremman hinnan kuin poimintahakatuista puista. Jos sinulla on kuusikoita, niin laske mukaan aukoksi hakatun latvusmassan hinta. Siinä on sinulla potti, jolla saat nuo kaikki ”kalliit” hommat teetettyä. Laske sitten tulona, että avohakkuusysteemillä metsä kasvaa ainakin 50 % paremmin. Jos ei sitä ymmärrä, myy metsäsi.
Tuossa Yleisradion jutussa ja muutenkin narratiivissa jatkuva kasvatus asemoidaan positiivisesti, päätehakkuu vastaavasti negatiivisesti. Omaan silmään jatkuvan kasvatuksen esim yläharvennuksen jälki ei oikein istu. Harsitun näköinen metsä, josta joka kerta pohtii josko siitä mitään tulee.
Kauanko metsän pitää kasvaa avohakkuun jälkeen että siinä on hakattavissa metsän uudistamiskustannukset? Jos ajatellaan 2 …3 prosentin korkoa käyttäisi, vai pitäisikö siihen lisätä vielä inflaatio?