Erittäin ammattitaitoista työtä. Turha, ylisuurten kourakasojen teko jätetty pois , johon moni hankintahakkaaja sortuu.
Mahdollisimman paljon vaan kaatoa, karsitaa, katkontaa…siten syntyy tulosta.
Kuitu pitkänärankana , jos vaan koivukuidullekkin sellaisen ostaja löytyy.
Mitta sitten autonvaaalla, niin kaikki kalikat tulee mittaan, eikä pinon tiheydestä ja keskipituudesta tarvitse luovutusmitassa kinata.
Harvoin näkee isäntälinjan hakkaajan raattivan noin reilusti väljentää.Koivu tarvitsee paljon kasvutilaa,silloin jopa sentin vuodessa paksuutta pukkaa.
Joka hakkuulta lähes on 40-60 mottia koivua tullut mutta myönnän kyllä etten ole niitä tosiaan kasvattanut. Aivan itekseen ne on kasvaneet. Normaaleissa harvennusturneissa ne tietenkin on mukana olleet. Pelkkiä puhtaita koivikoita toistaiseksi ei vielä kovin montaa hehtaaria päätehakkuuiässä mutta on ne puolta taajempina kuin kuvassa nekin.
Aika harvanoloinen tuo on. Noissa istutuskoivikoissa tahtoo olla se ongelma että tulee isohkoja reikiä ja sitten jää vastaavasti kaksi lähekkäistä puuta paikalleen jos tiheyttä orjallisesti noudattaa.
Tuon näköisessä koivikossa, jonka järeyttä on hieman vaikea arvioida kuvan perusteella, pitäisin tavoitteena noin 400 r / ha. Ei juurikaan enempää. Oksat eivät saa koskettaa naapurin oksia nyt eikä tulevaisuudessa.
Päätehakkuu 15 – 20 vuoden kuluttua, jolloin puut ovat yli 40 senttisiä D 1,3 m.
Ehkä kuva vääristää tiheyttä. Hyvä lihotuskoivikko siihen jäi ja positiivista oli kärpästen jälkien vähyys rungoissa. Laitan paremmmin koivikon tiheyttä esittävän kuvan. Se ei ole harva. Isoimmat koivut kannolta >30cm ja pituus yli 20 metriä. Ihmettelen miten Jees saa koivut tukkimittoihin niillä runkoluvuilla mitä kirjoittelee.
Metsänhoito
Eipä tarvii ainakaan paikata. Väljää on.
Erittäin ammattitaitoista työtä. Turha, ylisuurten kourakasojen teko jätetty pois , johon moni hankintahakkaaja sortuu.
Mahdollisimman paljon vaan kaatoa, karsitaa, katkontaa…siten syntyy tulosta.
Kuitu pitkänärankana , jos vaan koivukuidullekkin sellaisen ostaja löytyy.
Mitta sitten autonvaaalla, niin kaikki kalikat tulee mittaan, eikä pinon tiheydestä ja keskipituudesta tarvitse luovutusmitassa kinata.
Harvuus näyttää kuvan perusteella todella hyvältä. Tuolleensa tuleva vanerikoivikko tulee harventaa!!!
Harvoin näkee isäntälinjan hakkaajan raattivan noin reilusti väljentää.Koivu tarvitsee paljon kasvutilaa,silloin jopa sentin vuodessa paksuutta pukkaa.
Mikä vain siemen-tahi ylsipuu pukkaa vahvuutta hyvin mutta rajansa harvuudellakin. Tuon sanoisin jo pohjan säästelyksi seuraavaa puusukupolvea varten.
Ihan oikeinhan tuo on harvennettu. Eipä ole Jesse jutuista päätellen paljoa koivikoita kasvatellut.
Joka hakkuulta lähes on 40-60 mottia koivua tullut mutta myönnän kyllä etten ole niitä tosiaan kasvattanut. Aivan itekseen ne on kasvaneet. Normaaleissa harvennusturneissa ne tietenkin on mukana olleet. Pelkkiä puhtaita koivikoita toistaiseksi ei vielä kovin montaa hehtaaria päätehakkuuiässä mutta on ne puolta taajempina kuin kuvassa nekin.
Aika harvanoloinen tuo on. Noissa istutuskoivikoissa tahtoo olla se ongelma että tulee isohkoja reikiä ja sitten jää vastaavasti kaksi lähekkäistä puuta paikalleen jos tiheyttä orjallisesti noudattaa.
Tuon näköisessä koivikossa, jonka järeyttä on hieman vaikea arvioida kuvan perusteella, pitäisin tavoitteena noin 400 r / ha. Ei juurikaan enempää. Oksat eivät saa koskettaa naapurin oksia nyt eikä tulevaisuudessa.
Päätehakkuu 15 – 20 vuoden kuluttua, jolloin puut ovat yli 40 senttisiä D 1,3 m.
Ehkä kuva vääristää tiheyttä. Hyvä lihotuskoivikko siihen jäi ja positiivista oli kärpästen jälkien vähyys rungoissa. Laitan paremmmin koivikon tiheyttä esittävän kuvan. Se ei ole harva. Isoimmat koivut kannolta >30cm ja pituus yli 20 metriä. Ihmettelen miten Jees saa koivut tukkimittoihin niillä runkoluvuilla mitä kirjoittelee.
Eiköhän tuossa tiheys ole kohdillaan. Kuvan keskellähän on ajoura.