Kuvassa on pinta-alaltaan 14 ha:n ensiharvennuskuvio kylvömännikössä hirvien talvehtimisalueella.
Poistuma 75m3/ ha. Runkoluku harvennuksen jälkeen 700r/ha ja jäävän puuston keskijäreys 150-200 litraa/runko.
Kuvassa on pinta-alaltaan 14 ha:n ensiharvennuskuvio kylvömännikössä hirvien talvehtimisalueella.
Poistuma 75m3/ ha. Runkoluku harvennuksen jälkeen 700r/ha ja jäävän puuston keskijäreys 150-200 litraa/runko.
Metsänhoito
Ei ole paha alue kun on männikkö saatu kasvamaan.
No siinäpä on jäänyt hyvä männikkö tähteelle ja hirvet saa syödä hakattujen puiden latvuksia. Jos lähistöllä sattuu olemaan taimikkoja, niin niiden säästyminen hirven syönniltä on hyvin todennäköistä tänä talvena. Latvuksia olisi hyvä myös nostella vähän, jos lunta kertyy paljon talven aikana.
Mä-harvennuksia vain pitäisi olla taimikoiden suojaksi koko alkukasvatuksen ajan useana vuonna peräkkäin.
Kylväminen on ainut keino välttää talvehtimisalueilla hirvituhot,
jos viljelemällä yritetään männikköjen kasvatusta.
Hyvin toteutettu ensiharvennus, parhaat, suorat- ja tasapainoiset rungot jatkaa järeytymistä.
Toinen kuva kertookin mitä kuviolta on poistettu, erityishuomiona tarkka ainespuun talteenotto.
On hyvin yleistä tuomita joku kuvio ennen harvennusta pienellä tarkastelulla epäonnistuneeksi, ja huonolaatuiseksi, kun runkoja poistetaan ammattitaidolla noin puolet tulos onkin hyvä. ” huonot rungot jää korostetusti mieleen ”
Hyvä havainnekuva manu-hakkaajallekkin, miten kourakasat kannattaa tehdä.
Kaato edellisen kasan päälle.Runko jää koholle helposti karsittavaksi, sitten latvapöllit tyvenviereen.
Juuri ja juuri ajokoneen nosturin ulottuville.
Kun tuo metsä perustettu 25-30vuotta sitten, alue ei ole ollut hirvien talvehtimisaluetta tai hirvikanta silloin koskeintaan 1/1000ha.
Eikös se ollut juuri päinvastoin. Ainakin keskisuomessa suurimmat hirvikannat olivat juuri tuolloin. Hyvä työn jälki suorittavalla.
Kaikki pois vaan tuostakin ja uutta kasvamaan. Se on tämän ajan muoti.
Hyvältä näyttää ja hyvä että sattuu välillä parempiakin kohteita.
Kohteessa tehty hoidot ajallaan, lupaa jatkossa hyvää. Mainio työnjälki – kyllä kehtaa kuvan lähettää.
Tuossa kasvuvaiheessahan se kannattaakin kaikki hakata pois,
kun jo seuraavien 1-5 vuoden aikana saattaa puuston arvo kasvaa 10 – 100 % 🙂 .
Hyvä on jälki ja kun on ollut hyvälaatuinen puusto, niin on jäänyt runkolukuakin nyt vähän enemmän.
No niinhän tuo hallituskin tekkee. Ja jos on vaikka paha viinan ja naisen tuska ni viiskin vuotta on pitkä aika oottaa.
Kuva on samalta alueelta , kun neljä seuraavaa . Tuplatyvet mukaan lukien . Ja todellakin… tässä on hirvien talvehtimisalueella turvetuotantokentän sisälle pistävä kovan maan niemeke .Aikoinaan kertoivat määrältään kolmenumeroisista hirvilaumoista näillä tienolle . Kuvan metsä on säästynyt pahimmalta ja puutakin on kasvanut alueelle keskimääräistä enemmän . Latuakin löytyi alkusäikähdyksestä huolimatta . Kaksostyvisiä mäntyjä kasvoi yhdessä kohdassa kohtalaisen runsaasti . Kokonaisuudessaan alueella kasvaa aivan eri luokan puustoa , kun esim. hieskoivujen kaitsemissa nuorissa männiköissä yleensä . Kuten näkyy , koivua ei tarvita paimeneksi . Yhden puulajin kesken tapahtuva kasvukilpailu tuottaa paraslaatuista puuta .
Pitää kuitenkin muistaa, ettei tämä kohtalaisen hyvä lopputulos sentään hirvien ansiota ollut.
En toki lue sitä hirvien ansioksi . Enemmänkin on tarkoitus viestiä , että eivät hirvet ihan kaikkia männiköitä ole
syöneet…läheskään . Työskentelen pääasiassa juuri nuorissa tai varttuneissa männikössä ja olen ihmetellyt kovasti monien väitteitä valtavista hirvituhoista . En kiellä , että niitä ei jonkun kohdalla olisi . Tietyllä tavalla toimimalla vahinkojen riskejä voidaan kuitenkin vähentää , jopa poistaa . Kuvassa on yksi esimerkki . Olen myös joskus harventanut kahteenkin kertaan männiköitä , joihin on aikanaan haettu ja saatu hirvituhokorvauksia . Päätehakkuupuustossa hirvien vierailuista ei näy enää merkkiäkään . Hieskoivikon piiskaamasta männyntaimikosta sitä vastoin saa harvoin kunnon metsää . Jälkimmäisiin tapauksiin törmää lähes päivittäin .
Kyllähän tuosta oksaisuudesta näkee ettei koivu ole piiskannut runkoja sileäksi aikanaan. On vain iso kysymysmerkki mikä on loppupeleissä tuonkaan laatu kun tukkia pitäisi tehdä. Ainakin vanhaksi pitää kasvattaa.
Hyvä ja rakentava kommentti tuo suorittavan viimeinen. Itsellä samoja havaintoja kuin suorittavalla. Meillä varttuu hyviä männiköitä oikeilla kasvupohjilla edelleen jotka ovat istutettu suurten hirvimäärien aikaan. Ilman muuta hirvituhojakin löytyy mutta tuntuu välillä että niihin suhtaudutaan aika hysteerisesti.
Tämä ei tarkoita sitä että hirvimääriä pitää kasvataa mutta ei se tarkoita sitäkään että kuusta pitää työntää joka paikkaan hirvien pelossa.
Onkohan menneet tekstit kuvien päällä sekaisin? Pölkyt puomin alla näyttäisi hirvien talvehtimisalueen ensiharvennukselta.
Minkäänlaista laatuahan nuista ei koskaan saa. Laadukas mänty on aina tukkikoossa vähintään 150-vuotias. Siitä ei mihinkään pääse. Kattelin tässä 300-vuotiasta petäjikköä. Siitä on maksettu veroja jo niin paljon, että ei taida kellään olla rahaa niin paljon, että pystyy ostamaan nuita.
Kuvat eivät ole sekaisin . Samalta kuviolta ”perkaamatonta kylvömännikköä ” myöten .
Tänne pitäisi ilmestyä lähiaikoina myös kuva alueen toiselta laidalta . Pikkuisen erilainen tapaus , tosin valitettavan yleinen .
Sitolkkalle: Olet ilmeisesti aika pohjoisesta. Kyllä meilläpäin laadukkaat männyt ovat vain puolet tuosta 150 vuodesta. Siinä olet kyllä oikeassa, että puu on arvoton niin kauan, kunnes joku siitä jotain maksaa. Puun hinta kun määräytyy vain kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Sitolkan kommentista tulikin mieleen, että vanhat tukkipuumetsät pitäisi vapauttaa puunmyyntiverosta sillä
perusteella,että ei syntyisi kaksinkertaista verotusta.
Niiden verot on tosiasiassa maksettu jo reilusti yläkanttiin, koska ensinnäkin; pinta-alan mukaan verotettaessa aikoinaan puun reaalihinta on ollut suurimman osan kasvuajasta nykyistä korkeampi, ja toiseksi; ennakkoon maksetut verot on ennättäneet kasvaa korkoakin melko paljon.
Ensin tosin pitäisi jollain keinolla varmistaa myös se, että ostajat ei ulosmittaisi verottomuutta itselleen ainakaan kokonaan, kuten helposti tietenkin kävisi.
Puu lähtisi liikkeelle, se kun kuulostaa olevan melkein aina
huolena ostajapuolella, olipa markkinatilanne mikä tahansa.
Muuten, se 100 %:n metsän arvon nousu voi tapahtua jo 1-2
vuodessakin, jos puut on juuri siirtymässä kuitupuusta tukkipuukokoon.