Hirvien pääsyn koivutaimikkoon estin monella tapaa. Siinä myös onnistuin 99,9 %:sti. Vain kuvan yksi koivun taimi ja männyn taimi on hehtaarin alalta tuhottu seitsemän vuoden aikana. Estoina käytin muovinauhaa, hajusteita ja erilaisia helistimiä. Nyt taimikko jo säilynee ilman niitäkin.
Tuttujapa on konstit ja tulos ”samasta puusta”. Jos ruokamaata on vähänkään muualla, rauhassa saavat olla.
Kerroit aiemmin, että olit tehnyt 5-vuotis helpon varhaisperkauksen ja sait suoervesakon minkä raivaamiseen meni 15 taknkillista per ha. Siellä ovat ainakin kaikki tienoon hirvet syöneet mahansa täyteen mutta onko se samalla tilalla kuin tämä?
Niinpä. Kaksisataa metriä tästä taimikosta niemessä ovat tuhonneet kaikki männyntaimet vastaavana aikana. Alue kyllä suojattu tuolla keltaisella nauhalla mantereen puolelta mutta hirvet tulleet joka talvi jään yli tuhoamaan taimikkoa heti kun kylvetyt siemenet olivat tulleet taimelle.
Tuo nauha voisi olla vahvempaakin kun sen katkeaminen tuulessa ja lumen painosta on aiheuttanut aika paljon lisätyötä. Ja nyt nauha on jo aivan haperoa ja olen joutunut keräilemään noita muovin palasia pois.
Suoervesakko ? Vuosi sitten laittamani kuvat rajusti vesakoituneesta kuusitaimikosta jota raivasin 20 tankillisella hehtaari on samalla tilalla. Liekö raivaukset niin siellä kuin kaikissa taimikoissa karkottaneet hirvet tältä talvelta kun ei yhtään jälkiä koko talvena näkynyt. Joka talvi aiemmin niitä kyllä on ollut runsaasti kun vielä tilan rajoille on tuotu nuolukiviä niitä houkuttelemaan. Saattaa olla syy myös siinä että suden ja ahman jälkiä kyllä näkyi useasti. Toivottavasti jatkossakin näin.
Supervesakko= 4-5-vuotiaana varhaisperattu kuusikko, jossa kantojen koko on ollut alle 3-5cm.
Ei todellakaan ole tuon kokoisena vielä hirviltä turvassa…tai siis on vaarassa joutua hirvien turpaan. Lähempänä 10 cm pitää olla paksuus ja/tai pituutta yli 6 m
Supervesakko ei kehity , kun ei odotella viittä vuotta. Kuka muuten pakottaa odottamaan? Taimikko on raivattava ennen ,kun väärä puulaji pääsee etukasvuiseksi ja pidettävä ko tila yllä ,kunnes taimikko sulkeutuu. Ihmeen sitkeässä istuu ajatus tehdä toimenpiteet metka-ehtojen aikataululla . Taimikon todellisten tarpeiden pitäisi määrittää, milloin toimitaan. Tärkein ohje kuitenkin on ,että etukasvuisuus estetään. Jos supervesakko on edessä, pääohjetta ei ole noudatettu. Joskus joudutaan raivaamaan useampaan kertaan, toisinaan selvitään yhdellä käsittelyllä.
Eikös moriz aiemmin kirjoittanut, että se oli helppoa tehdä 5- vuotiaana kun se oli pientä, mikä tässä ei ole linjassa pääohjeen kanssa?
Sehän ei ole pääongelma, että kasvaisi etukasvuiseksi, se voi jopa kasvaa samanpituisena, ongelma on, että kuusennkasvusta suurin osa on alaoksissa ja moninkertaistuvat vesa määrä supistaa alaoksia ja viittä vuotta aikaisemmin tehtävä raivaus ei poista ongelmaa koska vesat ovat hetkessä alaoksien edessä taas supistamassa kasvua, ja tosiaan on raivauskierre siitä valmiina ja muuta ei voi.
Ennen ensimmäistä raivausta pienempi määrä koivua ei vaikuta millään tavalla kuusten kehitykseen ja sitten kun alaoksat ovat isot, 3-5cm leikataan pitkä kanto, vaikka talvella ja sen jälkeen kannot on huonossa hapessa ja kuuset jatkavat normaalia kehitystä, helppoa. Seuraava raivaus siistimistä ja lasten leikkiä.
https://youtu.be/6JNibjn5vjU?si=EliCXLZGunEaxeTs
Ammattiraivaajien tietopohjassa näyttää olevan merkittäviä eroja. Edellä asiallinen video seikoista ,jotka vaikuttavat versontaan. Muutama on nimimerkki AR:ltä jäänyt sisäistämättä. Täydessä lehdessä raivattujen vesojen kannot tuottavat vähiten versoja . Tätä seikkaa ei korosteta liikaa. Raivaukset on toistettava tiheämmällä aikataululla lehdettömään aikaan raivatuilla kohteilla, jotta saadaan taimikko kehittymään keskeytyksittä.
Jos vaan lukijoiden kuviin julkaistaisiin mutta lopettivat julkaisun, saisit syödä kaikki sanasi.
Luulisi, että sähköyhtiöt ottaisivat käyttöön heti toistuvat raivaukset tai tienlaidat niitettäisiin 2 kertaa kesässä jos se lopettaisi vesomisen. Myöskään toimivuudesta ei ole niin suuria takeita, että missään tehtäisiin niin kesällä ja talvella tehdään kaikenikäisten istutuskuuiskoiden perkauksia, kesäperkaukset ei estä supervesakoidwn syntymistä kokemusten mukaan koska kuusia pitäisi nykyään aina kasvattaa siellä missä ei ole kosteudesta ja ravinteista pulaa niin kesäaikainen kurittaminen ei pääse vaikuttamaan vesomiseen, kuten vaikkapa ojat missä kasvaa kokoajan jatkuvasta niittänimisestä huolimatta.
Ennen maksettiin taimikonhoito kemeraa täydellisestä ajoituksesta kuusentaimikossa mutta sitten ajateltiin, että täydellinen ajoitus aiheuttaa hoitamattomuutta koska kuusen taimikonhoidon voi tehdä hyvinkin myöhään jos on nuuka maksamaan taimikonhoidosta mistä ei välttämättä hyödy enää omana aikanaan. Ihmisiä alettiin toteuttamaan täydellisen ajoituksen ja mahdollisimman vähän hyvin tehdystä aikaisiin ja toistuviin raivauksiin hinnasta välittämättä. Se varhainen aika on myös sen takia, että pelivaraa on muutama vuosi siihen täydelliseen hetkeen.
Tuollainen 5v kesällä tehty varhaisperkaus missä on jätetty havutaimet harventamatta, etukasvuisia koivuja ja seurauksena on supervesakko on äärimmäisen vaikea taimikonhoidettava kenelle tahansa, minä pelkään niitä, siitä tulee kammo noihin 5v raivattuihin. 7v tehdyt on lastenleikkiä.
Ei se video ole mihinkään kadonnut. Kannattaa katsoa ja muodostaa mielipiteensä vasta sen jälkeen.
En jaksanut katsoa ku vähän sieltä täältä. Siinä on tehty varhaisperkaus ilmeisesti n. 4-vuotiaana kun jos se nyt oli n. 2 metristä. Mies videolla ARVAILI millo se oli tehty ja ARVAILI mitä siinä oli käynyt. Minä lähetin lukijoiden kuviin kuvan 4-5- varhaisperatusta taimikosta josta tiedän faktana sen raivatun heinäkuussa ja minkälainen suoervesakko siihen oli tullut. Minä olen niin paljon raivannut jo kuusikoita, että tarvitsi arvailla onko tuolla suurta merkitystä vesakon kehittymiseen esim. Juhannuksen tienoilla raivattu -kuvasta boi katsoa, että ei juurikaan ole merkitystä. Kuusen alaoksien varjostuksella on merkitystä vesomiselle tehtiin se kesällä tai talvella. Kun tehdään pikkuisen myöhemmin, ne ovat isommat ja isot kannot tarvitsevat vesoakseen enemmän valoa niin kuolevat tai kituvat. Rehevällä maalla kosteutta ja ravinteita riittää koivulle ja vesomiselle ei ole sellaisia esteitä jos vaan valoa riittää ja sitähän riittää pienessä kuusikossa. Eli videolla on varhain varhainperattu suoervesakko, josta mies arvailee, ilmeisesti yhtä kokematon motokuski, mitä siinä on tapahtunut.
Minä tiedän sen minkä vanha kansakin. Maataloissa oli töitä ja ne eivät joutuneet joka kesä vesoa, (kesällä vesottiin) niin ne odotti 3-5 cm kantoon ja sit aloitettiin. Minullekin nuorena naurettiin kun halusin kokeilla pienten vesojen raivaamista ja tuloksena oli supervesakko. Kyllä vanha kansa teisi ja minulla kun on tarpeeksi kokemusta, että ei tarvitse arvailla niin jatkan tämän perinnetiedon säilyttämistä.
Jossakin vaiheessa ”vanha kansa” väitti maata pannukakuksi. Kannattaa opiskella ,mihin aikaan kesästä kasvi suuntaa kasvun lehtiin ja varteen ja milloin on juurten ja ravinteiden varastoinnin aika.
Raivaus on toteutettava silloin. Kun vararavinto on käytetty eikä uutta ole ehtinyt palautua tilalle. Optimaalinen raivausajankohta perustuu puhtaasti biologiaan ,johon vanha kansa ei ollut perehtynyt. Nyt tieto on kaikkien käytössä ,jos vain opiskeluhaluja löytyy.
Vanha kansa vesoi kesällä, minä olen vesonut kesällä ja raivannut kesällä, ravinteikkailla ja kosteilla alueilla ei ole juurikaan merkitystä onko kesä vaitalvi jos kuuset ovat pieniä ja maa saa rajattoman määrän valoa. Tienpenkkoja ei ajeta kahta kertaa kesässä, ne vesovat silti mutta sekin loppuu sitten kuusen alaoksat tulevat päälle.
Lähetin kuvan heinäkuussa raivatusta 5-vuotiaasta supervesakosta, vuodenajalla ei ollut vesomisella merkitystä. Mikä on tämä minun ja vahan kansan havainto. Pitää olla isompi kanto sekö isompi kuusi, että on järkeä. Minähän olen näyttänyt miten isot kannot häviää. Lähetin myös miten kuusten alta hävisi kaikki merkittävät vesat kun tein 7-vuotiaaseen talvella puolen metrin kannot. Isompi ja pitempi kanto alkaa lahoamaan ja siellä päässä vesomiskyky on pitemmällä ajalla jo tosi huono. Kuvan videolla on selvästi lyhyet kannot, että ei niitä samasta kannosta vesoja katkaista kuten minulla.
Videolla tuli raivaus kalliiksi, ei kannata aloittaa jatkuvaa raivausta 4-vuotiaassa kuusikossa, viisas pääsee vähemmällä.
Eihän 4-5-vuotis raivaus le valittu ajankohdaksi biologisista syistä vaan sen takia, että jokainen heikompikin raivaaja pystyisi tekemään edes yhden raivauksen koska siellä maanomistajista on sitä työvpimapotentiaalia. 4vuotis raivauksesta selviää kaikki. Jos minulla olisi motiivi saada 10% lehtipuuta taimikoihin niin minä sanoisin: vaikka metrin välin voi jättää etukasvuiseen koivuun. Tuskin monella on kokemusta epäillä mitä sille kuuselle tapahtuu. Ei kannata ottaa ohjeita puhtaasti niin, että ne ole metsätaloudellisesti optimaalisia.
Raivausajankohdalla on iso merkitys vesojen tuottamiseen. Lepotilassa raivatut raipat tuottavat myöhemmin uusia versoja runsaammin verrattuna juuri täyteen lehteen päässeen vesakon raivausten tuloksiin.
Tästä syystä pihapensaat on leikattava tai kaadettava niiden ollessa lepotilassa ,jotta versojen tuotto pysyy maksimaalisena. Toive on siis päinvastainen verrattuna siihen ,mitä metsässä odotetaan tapahtuvan.
Lepotilassa olevan risukon raivaaminen on toki parempi ,kun ei mitään ,mutta kasvattaa työmäärää myöhemmin ärhäkämmän versojen tuotannon seurauksena.
Kukin valitkoon tyylinsä mieltymystensä mukaan ,mutta pääasia , että vesakon ei anneta kasvaa missään vaiheessa etukasvuiseksi.
Vesakkoa tulee kesällä raivatuista yhtälailla, minä seuraan enemmän kuusia kuin pihapensaita. Olennaista on, että varhain tehdyissä raivauksessa vesat ei kuole ja heikentyminen on hetken. Ne pystyvät silti keräämään uudet voimat ja se tapahtuu hetkessä eli vaikutus on liian lyhytaikainen kesäraivauksissa, että jo ajanmenekin takia sitä ei tehdä. Sen merkitys on vesomisen kannalta on niin pieni, että kaupalliset kesävargaisperkaukset on lopetettu. Minä olen samaa mieltä kun olen paljon nähnyt. Olennaista on, että kanto heikkenee tai kuolee heti ensimmäisessä raivauksessa. Kun se tehdään myöhemmin isommat kuusen alaoksat heikentävät ja tappavat niitä. Pitemmät kannot on helppo katkaista seuraavna kesänä tai sitä seuraavina kesinä mutta mikään hätä ei ole. Täydellä näkyvyydellä ja jos suoraan ensimmäisessä varhaisperkauksessa taimikonharvennus helpottaa seuraavaa kesäaikaista raivausta huomattavasti. Kesäaikaisia kaupallisia taimikonhoitoja tehdään iha normaalisti. Aikasissa varhaisperkauksissahan ei pienen pieniä mäntyä esim harvenneta.
Kannattaisi pyrkiä heti havupuidenkin kohdalla suositustiheyteen. Ei tarvitse myöhemmin jännittää juurikäävän leviämisriskin kanssa. Mitä ohuempi kanto, sitä vähemmän itiöille edullista tartuntapintaa. Ylimääräinen roju taimikossa ei edistä millään muotoa kasvatettavaksi aiottujen taimien kehitystä.