Suomessa on aloittanut toimintansa uusi Metsäammattilaiset-nimellä toimiva verkosto. Verkostoa kehittää kemijärveläinen metsätalousinsinööri Juri Laurila.
Verkosto on nimensä takia saanut metsäalalla osin hämmentyneen vastaanoton, kun ”Metsäammattilaiset” on julkaissut nimissään tiedotteita.
Millaisesta verkostosta oikein on kyse?
”Tällä hetkellä verkostoon kuuluu toistakymmentä metsäammattilaista. Pääasiassa asiantuntijatehtävissä olevia korkeakoulutettuja henkilöitä”, Laurila kertoo.
Laurilan mukaan verkoston muiden jäsenten tietoja ei tässä vaiheessa julkisteta.
”Kyseessä on linjaus, joka on tehty tietoisena siitä, että jotkut voivat pitää sitä epäluotettavana tai muulla tavalla epäilyttävänä. Arvolupauksemme mukaan verkostoon voi osallistua anonyymisti pelkäämättä sen enempää maalittamisen kohteeksi joutumista kuin työnantajien kautta tapahtuvan vaikuttamisen uhriksi joutumista.”
Onko perusteltua, että reilun kymmenen ihmisen verkosto julkaisee näkemyksiään metsäammattilaisten nimissä?
”Kaikki verkostot lähtevät jostain liikkeelle. En osaa ajatella, mikä olisi verkostolle parempi nimi. Tavoitteena on luoda verkosto, joka haluaa ja voi ottaa kantaa metsäasioihin. Kentän ammattilaisten pitää päästä ääneen.”
Laurila kehittää verkostoa toukokuusta alkaen päätyönään. Hanke on saanut tälle vuodelle rahoitusta Metsämiesten Säätiöltä 25 000 euroa ja Eino ja Marjatta Kollin Säätiöltä yli 40 000 euroa.
Ääneen muutkin kuin päälliköt
Laurila näkee, että metsäammattilaiset eivät tällä hetkellä uskalla tuoda omia näkemyksiään julki. Pelkona on hänen mukaansa paitsi metsätaloutta vastustavien tahojen mustamaalaamaksi joutuminen myös työnantajan reagointi.
”Metsäalalla on herkässä esimieskeskustelu, jossa puhutaan lojaliteettivelvoitteesta, jos kertoo julkisuudessa omia näkemyksiään.”
Laurila huomauttaa, että julkisuudessa ovat äänessä useimmiten metsäalan päälliköt tai johtajat. Sen hän toki hyvin ymmärtää.
”Mutta silloin kyse on aina organisaatioviestinnästä, eikä kentällä toimivien metsäammattilaisten aidoista näkemyksistä.”
Tämän vuoksi verkosto on Laurilan mukaan metsäorganisaatioista riippumaton.
”Olen viestinyt verkostosta esimerkiksi isojen metsäyhtiöiden suuntaan, mutta niistä on oltu haluttomia kommentoimaan asiaa. Mutta esimerkiksi MTK ja Metsähallitus ovat viestineet tai viestimässä henkilöstölleen verkostosta.”
Ylen jutut ensimmäisenä syynissä
Keskeinen osa verkoston toimintaa on metsäuutisointiin liittyvä faktantarkistus.
”Metsäalalla on pitkään oltu tyytymättömiä metsäalan uutisointiin. Metsämiesten Säätiön viime vuonna teettämässä kyselyssä jopa 93 prosenttia katsoi, että metsäuutisointi on vahvasti polarisoitunutta ja 74 prosenttia vastaajista katsoi, että median luoma kuva metsäalasta on todellisuutta heikompaa”, sanoo Laurila.
Metsäammattilaiset.fi-sivustolla on kaksi julkaisua, joissa on tarkistettu väitteitä Ylen metsään liittyvistä jutuista. Lisäksi ensimmäisen viikon aikana on julkaistu kannanotto lintujen pesintäaikaisiin hakkuisiin, Metsäliikkeen toimintaan ja lakivalmisteluun.
”Toistaiseksi minä olen tehnyt faktan tarkistusta itse. Tavoitteena on, että verkoston avulla työhön saadaan lisää paikallistuntemusta eri puolilta maata.”
Ankaraa kritiikkiä on ”Metsäammattilaisilta” saanut esimerkiksi Pekka Juntin Ylen verkkosivuilla 22.3.2026 julkaistu kolumni liittyen valtion metsiin:
”Yhteenvetona metsäammattilaiset joutuvat toteamaan, että Pekka Juntin kirjoitus on pääasiassa tunnepitoista ja syyllistävää tekstiä, joka ei kestä edes kevyttä kriittistä tarkastelua. On valitettavaa, että Yle julkaisee tällaisia kolumneja. Vaikka journalistiset ohjeet eivät yllä mielipiteisiin, olisi toimitukselle hyvä pohtia, kuinka valheellista mielipidettä se haluaa tukea.”
Laurila kertoo olevansa toimituksiin suoraan yhteydessä, mikäli havaitsee uutisissa virheitä.
”Tarkoitus on auttaa toimittajia ymmärtämään metsäasioita paremmin sekä löytämään metsäammattilaisia haastateltaviksi. Jos toimittaja soittaa aina Panu Halmeelle, niin on jo etukäteen tiedossa, millaista juttua on tulossa.”
Laurilan mukaan verkostoon on tavoitteena kerätä tämän vuoden aikana ainakin viisikymmentä metsäammattilaista eri puolilta Suomea.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Median kanssa on vaikea keskustella. Ovat lukinneet mielipiteensä metsäasioista. Ei auta vaikka kuinka hyvät argumentit ovat, niin ei kanta muutu. Eivät ole ainakaan yhteydenottoni vaikuttaneet. Vaikea uskoa, että edelleenkään tulisivat muuttamaan mieliopiteitään, mutta yrittää tietenkin pitää. Hyvä juttu tälläinen tapa ja tietysti anonyymisyys on paikallaan.
Myös Koneen Säätiö on lukinnut mielipiteensä. Toivovat metsäasioista keskustelua. Näyttää kuitenkin siltä, ettei heitäkään faktat kiinnosta. Hankalaahan se olisikin, koska pitäisi tunnustaa olevansa väärässä eikä kaikille sellainen onnistu.
Koneen Säätiö on alkanut rahoittaa toista verkostoa. Tohtori Hannes Pasasen Metsien myytit -hanke edistää parempaa metsäkeskustelua, -uutisointia ja -päätöksentekoa tunnistamalla ja oikaisemalla metsäkeskustelussa esiintyviä virhekäsityksiä.
Sellaisilla kannanotoilla on painoarvoa, jotka perustuvat tieteellisiin lähteisiin tai vankkaan käytännön kokemukseen. Sellaisia löytyy esimerkiksi täältä Metsälehden keskusteluista jo runsain määrin.
Eivät enempää kokemukset tai tiede vaikuta, kun kyseessä on uskonnollinen vakaumus. Uskotaan, että metsänomistajat ovat rahanahneita paskiaisia, jotka aukkoja tekemällä rikastuvat ja tuhoavat Suomen luonnon.
Koneen Säätiö ei edes kiittänyt siitä, kun kirjoitin 20-sivuisen esseen metsäasioista. Ei myöskään Hesari.
Ainakin rahamielessä Laurila häviää. Pasasen hanke sai 330 000 euroa. Toivottavasti totuus kuitenkin voittaa. Nimittäin Koneen Säätiön hankkeet eivät taatusti edistä ” parempaa metsäkeskustelua, -uutisointia ja -päätöksentekoa tunnistamalla ja oikaisemalla metsäkeskustelussa esiintyviä virhekäsityksiä.”
Erinomainen hanke päästää ammattilaiset ääneen ja vaikuttamaan.
Anonyyminä on parempi vaikuttaa, koska tiedän ,kuten jutussakin tuli esiin, että johtajat, päälliköt eivät katso hyvällä käytännön ammattilaisten julkisia kannanottoja.