Kommentit (32)

  1. Tänä syksynä tästä mäestä hakattiin 160m3 noin 50v. kirjanpainajan vahingoittamaa kuusikkoa. Kun hakkuu tapahtui rupesi näyttämään että motokuski olikin säästeliäs miäs ja hakkasi käyttöpuuston siististi päältä pois.
    Joten aika pitkälle valmista metsää jäi ja aukot ovat pienehköjä 0,1-0,2 ha:n riiskoja. Useimmiten lähes pelkkiä ajourien ympäristöjä.

  2. Tosi hyvin hakattu . Vie konjakkipullo kuskille !

  3. Aika epätasainen tuo näyttää olevan. Suunnitelmissa varmaan aina rassata nuo isommat pois ja jättää seuraava kasvamaan. No onhan tuokin eräs keino jos uudistamista pelkää.

  4. Metsäkupsa

    On tainut Jessen kuusikko olla harsuuntunut, taikka harva,kun on noinkin hyvä taimikko siunaantunut ja säilynyt hakkuussa hyvin.

  5. Taitaa olla puolukkatyypin kangasta.
    Kuusi ei ihan paras puulaji niille ole, mutta
    kasvaahan se sekin myyntipuuksi varsinkin kun jo etumatkaa on saanut verrattuna pieniin taimiin.

    Muistaakseni esim. MT-kankaalla jatkuvankasvatuksen vuotuinen kasvu kiertoaikana kuusikoissa jää n. 1 m³/ha jälkeen tasaikäisrakenteisesta.
    Korjuukulut n. 3 €/motti kalliimmat. Mutta on siinä hyviäkin puolia uuudistuskulujen puolelta ja pienriista viihtyy varmaan myös hyvin jatkuva peitteisissä metsissä.

  6. Kuusikko oli tosiaan aika mielenkiintoinen paketti tässä mäessä. Siellä on aikojen kuluessa remuttu koneilla useaan kertaan ja ajourat olivat ristiin rastiin ja niille sitten oli kasvanut jo uutta metsäsukupolvea. Ja kun sieltä tosiaan on torpan tarvepuitakin otettu oli siellä kirjavuutta koon puolesta. Ala ei ollut kuin jotain 0,6-0,7 ha:a ja tulihan siitä aika hyvä määrä puuta tosin aika kuituvoittoisena. Kasvua on varmasti ruokkinut myös lehmien laidunnus aikanaan. Tosin se lahovikaisuuskin sitten siellä kyllä oli mutta pelkäämääni huomattavasti vähemmän. Siksi uskallan tuota alikasvosmetsää kyllä kasvatella. Hiukan sellainen saarekkeinen mäki tulee. Väleihin pistän nyt mäen alaosaan rauduskoivua ja ylemmäs yritän saada hiukan mäntyä vielä lisää. Tätä mäkialaa on mukava nyt verrata kun rajan toisella puolella on UPM:n palsta joka hakattiin saman vaivan takia myös päätehakkuulla. Ja siellä ei alikasvosta ole. Eli uudistus normaali kaavan mukaan heillä.

  7. Puukin riistahuomio varmasti tuossa hyvä koska nämä tosiaan ovat nyt saarekkeita nämä taimialat ja alla aluetta kiertää kolmella sivulla haavikko. Onhan siellä peurat ja linnuista metsot aivan usein havinnoitavia. Pöllö välistä tuijottelee minun kulkujani pimmeen hämyissä.

  8. Väärin uudistettu ! Väärin , väärin ,väärin ! Tulos näyttää kylläkin hyvältä ! Ilmainen eikä heinäystarvetta .

  9. pihkatappi

    Metsänomistajan kannalta riittäisi että on 600 suoraa runkoa (mä, ku, ko) ja jotain räippiä vähän lisäksi. Mitä sanookaan laki, pitikö olla kaiken kaikkiaan 1500 kasvatetavaa runkoa. Tässä varmaan toteutuu 1500 rungon tavoite, kun täydennetään aukkopaikkoja ja vaikka ei toteutuisi, minusta kuitenkin tuo pitäisi hyväksyä. Mielestäni 1500 rungon minimi tavoite voi näitä kokeiluja hillitä, tällainen uudistminen tuottaisi kuitenkin luontaisen sekametsän, mikä tavoite on harvinaisempaa ja siksikin monimuotoisuutta lisäävää. Niin ja voi olla lisäksi taloudellisesti kannattavaa.

  10. Visakallo

    Aikaisempien omistajien virheiden korjaus on monesti juuri tätä. Näitä on tullut joskus itsellekin eteen. Tieten tahtoen ei omassa omistuksessa olevaa metsää kannata tähän jamaan saattaa, sillä tällaisen taimikon vikana on sen erittäin kallis hinta. Hakkuussa tuli nyt vain 250 mottia / ha kuituvoittoista puuta, kun samassa ajassa olisi voinut tulla 150 mottia / ha enemmän 80-90% tukkiosuudella, eli 5.000 -10.000 euron erosta / ha puhutaan. Nyt on tilanne kaiken lisäksi se, että jo toinen puusukupolvi on kasvamassa väärällä maapohjalla.

  11. Niin, puuntakunen kyllä oikeassa, ei tuo kuusen hyvää pohjaa ole. Mutta kyllä se siinä tukkipuuksi kasvaa jopa noin samassa iässä kuin rehevämmässäkin. Mutta on se selvästi siinä viidenkymmenen vuoden paikkeilla aika hidasta enää kasvu, ainakin siltä vaikutti. Eikä tuotos ole sitä kuin nuo puuntakusen mainostamat omansa. Mutta aika monta vuotta taas säästyy ja kun minä lasken enemmän tuotoksen nopeudelle. Kun saattaa olla että seuraavalle kuitu on jo paremman hintaistakin. Toiveajatteluna ainakin.

  12. Kivalle näyttää, jos noita joku viitsii karsia niin siitä vaan.

    Tuossa voitto monta vuotta.

  13. Kantona kaskessa on ensikevät jolloin ahavatuhot mahdolliset , jätettiinkö suojuspuita ? ! Saa nähä miten äijän käy ! Kuitenkin etu huikea onnistuessaan . Terminä käyttäisin alikasvoksen käyttö metsänuudistamisessa jatkuvan kasvatuksen sijaan .

  14. Pikkutukki erittäin oikeassa. Termi hyvä ja kevät näyttää mitä kasvuun jää. Ja tietysti pitää kaivurimiestäkin hiukan vahtia ettei vetele liian lähelle saarekkeita. Kun juuret aukeaa joltain sivulta voi mennä koko ryhmä.

  15. Itse en tuonne kaivuria päästäisi, enkä menisi itsekkään kuopimaan. Sillä saa lahon tehokkaasti aikaiseksi noihin jätettyihin kuusiin.

    Ennemmin sitten vaikka ilman muokkausta isoa ja nopeakasvuista taimea aukkopaikkoihin, heinäsuojilla. Vaikka sitten haapaa. Tosin, jos pohja on karu, on vaihtoehdot vähissä ja hirvistä tulee alueen asukkaita.

    Jos taimipaikoissa on vähänkin koivunvesakkoa, se kyllä täyttänee runkoluvun seuraavaan harvennukseen mennessä?

  16. Ehken välttämättä muuten haluaisi muokkausta mutta juuri tuonne yläosien pienaukkoihin saisi tulla luontaista mäntyä ja kuusta ja sitä ei ilman pinnan rikkomista tahdo saada. Kunhan ei mennä liian liki näitä saarekkeita ei pitäisi pahentaa lahotilannetta koska kylmä jo hillitsee ilmatieleviämistä. Kannot silloin kyllä suojattiin hakkuussa. Alaosiin sitä rauduskoivua vyöhyke väliin. Tämä alue sähköistetään uudesti siinä kohtia. Nyt sitä kiertää osin aita mutta siinä ei ole nyt virtaa kun haavikot jo isompia. Hiukan sen osan korjausta ja pikkasen uutta niin ei mene ne koivutkaan sitten hirvien suihin.

  17. Sullahan on käsittääkseni juontokoura valtran perään? Aja sen kanssa linjassa ja kuopaise kevyesti kuntta pois hyvistä kohdista, siihen kyllä mänty ja kuusi löytävät paikkansa, myös rauduskoivukin jos yksi on pitäjän alueella.

  18. Olen niinkin joskus tehnyt ja se toimii kyllä pienillä aloilla vallan hyvin. Mutta kun se alaosa johon raudukset on jo tilattu kaipaa hieman enemmän ja kun aikaa ei ole melskata oikein kaauhiasti kun ne poltinpuutkin pitäisi vielä talven mittaan ehtiä keräillä.

  19. En ole päässyt toteuttamaan , mutta tuota olen joskus pohtinut , että jos alikasvoskuusia olisi riittävä määrä muttei kattavasti olisiko juuri hyvä täydentää rauduskoivulla . Miten paljon alikasvoskuusia tulisi olla ja jäädä hakkuussa ehjäksi , että homma olisi järkevää . Heitän ilman kokemusta lonkalta 800 kappaletta .

  20. Alikasvoskuusten ongelmahan on usein niiden tilajärjestys
    kuviolla. Toisin paikoin liiaksi ja toisin ei juuri yhtään.
    Aukkopaikkoihin 1-1,5 m lyhyempiä ra-koivuja voi toimia
    hyvinkin.
    Kevyt muokkaus toimii sekin jos heinää ei kasva liiaksi.
    Myös oikea ajoitus tietysti vaikuttaa onnistumiseen.

    Joskus aikoja sitten tein kantokuokulla kokeeksi muokkausta tuoreenkankaan kuusikon laitaan melkoiseen
    heinikkoon . Meni vuosia mutta kuusia alkoi nousta niistäkin raapimiskohdista ja koloista lopulta.

  21. Toki aina pitää muistaa , että tällaiset ”systeemit” ovat marginaalia , eli sopivia kohteita ei juuri ole . Jos on niin mukava kokeilla .

  22. Niinpä, kyllä nämä kokeiluun sopivat nyt on minultakin loppu.
    Seuraavat hakkuut ovat todennäköiseti mäntyvoittoisia ja alikasvos aivan liian surkeaa ja pohjat liian karuja. Yksi 0,3ha:n kuusikko kaatuu vielä ensi talvena mutta sekin on alta täysin puhtoinen.

  23. ”Tieten tahtoen ei omassa omistuksessa olevaa metsää kannata tähän jamaan saattaa, sillä tällaisen taimikon vikana on sen erittäin kallis hinta. Hakkuussa tuli nyt vain 250 mottia / ha kuituvoittoista puuta, kun samassa ajassa olisi voinut tulla 150 mottia / ha enemmän 80-90% tukkiosuudella, eli 5.000 -10.000 euron erosta / ha puhutaan. Nyt on tilanne kaiken lisäksi se, että jo toinen puusukupolvi on kasvamassa väärällä maapohjalla.”

    Tuo on pitkälti juuri noin kuvan tapauksessa, mutta
    jos ajatellaan tilannetta vähän paremmalla paikalla,
    MT-kasvupaikalla, jossa kuusikin jo kasvaa hyvin, olisi tilanne vähän toinen.
    N. 5 m pituiset luontaisesti syntyneet puut on sen verran edellä , että istutuspuiden nopeampi kasvu etu kuittaantuu suunnilleen kokonaan ja kiertoajan kokonaistulos olisi miltei sama molemmissa vaihtoehdoissa.
    Säästö uudistuskuluissa voisi reaalisesti olla ~ 600-700 € .
    3,5 % korolla laskettuna 50 vuoden ajalta luontaisen
    vaihtoehdon tuotto olisi 3300-3900 € enemmän.
    (jatkuvaakasvatusta esimerkki ei ole)

  24. Samoilla kannoilla Puukin kaas ja tuo kuitenkin tuossa iässä kasvaa kuusikin yllättävän hyvin karussa. Vanhemmiten vasta alkaa taantumaan. Kai silloin alkaa sitten maaperän ruokinta heikentyä ja pitäisi varmaan aika harvassa kasvattaa loppuun mikä taas ei tuollaisessa herkän tuulisessa mäessä taida toimia.

  25. Gla

    Ei paljon auta, jos kuusi tuossa vaiheessa kasvaa hyvin, kun sen pitäisi kasvaa kl4:ssäkin hyvin.

    Paljonko lahon määrä oli päätehakkuussa? Koska puuston määrä oli vain 250 m3/ha, ei lahoakaan välttämättä ole paljon. Se voi johtaa ajatukset harhaan ja siksi muutama juttu on syytä huomioida.

    Luontainen kuusi on laholle herkempää kuin istutuskuusi.

    Istutuskuusenkin kohdalla seuraavan sukupolven lahon määrä on n. 1,5-kertainen edelliseen verrattuna.

    Seuraavan polven yksilöt saavat tartunnan joko ilmasta tai juuristoyhteyksien kautta. Kun päätehakkuukokoisen puun juuret ulottuvat monen metrin säteelle kannosta, mahtuu taimivaiheessa useita runkoja saastuneelle alueelle. Herkästi sairastuvien luontaisten puiden tapauksessa on vaarana menettää suuri osa tukin määrästä. Siksi en tuolle kuviolle taloudellisesti kannattavaa tulevaisuutta uskalla veikata. Ainakin tyhjiin paikkoihiin pitäisi saada muita puulajeja. Ongelmana on se, että ne ovat valopuita, joita on huono kuusten varjossa kasvattaa. Tuloksena on stressaantunut metsikkö, joka kärsii lahon lisäksi muistakin tuhoista.

  26. Se lahokasa oli kyllä vain jotain 5-6:n kuution luokkaa.
    Sitä oli tietyllä tapaa ryppäissä sitäkin. Saattoi olla kymmenkunta kantoa lahona ja paikoin isoja aloja ettei yhtään.

  27. KL 4 :n tehtävä ei ole kasvaa hyvin, vaan lähteä sahalle ja sellutehtaalle.
    Eräs nuori metsänhoitaja sanoi: ”Vain ääliö pitää neloskehitysluokkaa pystyssä”.

  28. Gla

    Ok, korjaan kommenttini:

    Ei paljon auta, jos kuusi tuossa vaiheessa kasvaa hyvin, kun sen pitäisi kasvaa kl4 asti hyvin.

  29. Ja kyseessä oli 0,6 hetaarin ala vanhaa ” vasikkahakaa” ??
    Vai ???

  30. Luulin Jees-miehen haapoja aidatuilla alueilla kasvattelevan, mutta kasvattaakin mäkipahasilla kirjanpainakuusikoita.

    Mahtaako se 1.2 litrainen Lada tuolle mäelle nousta?

  31. ”KL 4 :n tehtävä ei ole kasvaa hyvin, vaan lähteä sahalle ja sellutehtaalle.

    Eräs nuori metsänhoitaja sanoi: ”Vain ääliö pitää neloskehitysluokkaa pystyssä”.”

    Eihän sitä entisenkaltaista 04-kehitysluokkaa ole enää olemassakaan. Lieneekö sitä pystyssä pitäneet ääliöt
    vaihtuneet jo viisaampiin ?

    Silloin kun vielä oli 04-kehitysluokka, niin siihen luokkaan kuuluviakin metsiä kannatti hyvinkin pitää pystyssä esim.
    muutamia vuosia ennen v. -07 hintahuippua.

  32. Tuonne edelliselle sivulle H-vallan kriitikolle että varmasti siellä saattoi joskus vasikoitakin olla kun metsä laitumena silloin torpan ympäristössä oli. Ja sen jälkeen se sitten onkin ollut valtion vapaan karjan laitumena kunnes minä sen aitaamalla lopetin. Ja mitä tulee toisen eli potifarin kyselyyn niin sinne voi nousta tämän hakkuun jälkeen todella vaikka Ladalla koska sinne tehdään tie rinteen alle asti. Ja UPM:n puolelta tulee metsätie myös lähes rajaan asti. Että yhteyksiä löytyy kyllä.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat