Piti käydä katsomassa mitä kuuluu 7-8 viime vuoden aikana tehdylle jk-hakkuulle. Huonoa kuului. Laihalta näyttää seuraavan hakkuun tulos ja taimettumista ei odotetusti ole tapahtunut.
Piti käydä katsomassa mitä kuuluu 7-8 viime vuoden aikana tehdylle jk-hakkuulle. Huonoa kuului. Laihalta näyttää seuraavan hakkuun tulos ja taimettumista ei odotetusti ole tapahtunut.
Metsänhoito
Jaa tekstiä ei voikaan editoida, eli hakkuut 5-6 v aikana tarkoitin.
Sanotaan, että jatkuvaa on turvallista kokeilla, kun sen voi aina lopettaa katkaisuhoitoon ja siirtyä jaksolliseen.
Tuossa ei kyllä edes päätehakkuu ole hyvä ratkaisu. Jos kasvupaikan olosuhteet riittää kuuselle, aukkopaikkojen täydennysistutus ja pari vuotta heinäämistä glyfosaatilla tai vähän kauemmin mekaanisesti on tiedossa. Mutta edelleen ongelmaksi jää se, että puustoisemmillakaan paikoilla ei alikasvosta ole eikä tule. Pitäisiköhän nyt harventaa nekin kohdat reippasti, jotta on tilaa kasvatella alikasvoskuusia ensiharvennukseen saakka?
Oli ratkaisu mikä tahansa, melkoisen työläs työmaa on tiedossa.
Tuossa taas koitetaan markkinoida täysin pilalle mennyttä hakkuuta JK-hakkuuna.
Vai onko tosiaan näin että tietämys jatkuvastakasvatuksesta on näin heikkoa.
Eikö ole ihan tasapuolista, että näin tehdään? Katso vaikka kirjasta ”Metsän jatkuva kasvatus” kuvia istutusmänniköistä sivulta 67 (kirja vuodelta 2011).
Jk:sta tuossa on kaiketi kuitenkin ollut tarkoitus tehdä, kun on tehty pienaukkoja, ja isompaa ja pienempää puuta jätetty pystyyn.
Pienaukot ei taimetukaan koska heinikko ja harvaan jääneet kuusen taimet ei kasva koska niiden kasvu on ollut hidasta jo alikasvoksenakin. Sehän on tutkittua ja tunnettua, että kuuset ei elvy kasvuun kuin ehkä joskus vuosikymmenten päästä, jos vuosikasvut on olleet pieniä ennen yläharvennusta . Samoin pienaukkojen kohtalo on usein kuvan kaltainen.
Heti hakkuun jälkeen näytti paremmalta, pari myrskyä vei ne siemenpuut ja seuravan hakkuun poistettavat puut. Surullisinta on kun aluetta on n.20 ha, aika työläs urakka saada taas hyvään kasvuun.
Nuakka on joutunut maksamaan oppirahoja oikein kunnolla, kun on noinkin paljon tuota aluetta. Eli liian voimakas hakkuu, silloin käy helposti näin.
Tunnustettava että ei ole omassa metsässä. Mielenkiinnosta seuraan miten onnistuu kun maapohjat aikalailla samanlaisia itsellä, eli jo vähänkin leveämpi ajourakin heinittyy saman tien. Harmittaa kun tuuli pilasi tuon kokeilun alkuunsa.
Sitä en (mm.) ymmärrä jk:ssa, että etelässä ja muuallakin, missä ei ole odottavissakaan kunnollisia lumisia pakkastalvia, onnistusi usein tehtävät korjuukerrat ja johtaisi parempaan lopputulokseen kuin harvemmin harvennettaessa. Nykyään on pyrkimyksenä vähentää harvennuskertoja yhdessä kohteessa kiertoaikana eikä lisätä niitä. Juurikääpäriski lisääntyy ja tuulituhot samoin mitä useammin kuviolla käydään koneella. Puun yksikköhinnat laskee myös , kun harvennetaan liian monta kertaa. Kuusikoissa varsinkin ihan älytöntä puuhaa .
Männikkökankailla onnistuu paremmin. Mutta sielläkin on parempiakin tapoja kasvattaa metsää sp-hakkuun jälkeen kuin käydä muutaman vuoden välein ajelemassa harvennushintaisia puita kyytiin. Jos olisi oma korjuuketju koneineen joutilaana ja itse sitä käyttämässä, niin sitten on vähän eri asia.
Onhan tuo aika surkean näköinen. Eipä taida seuraavat sukupolvet hakkuutuloja saada. Noiden rehevien maiden pohjat ovat todella haastellisia saada uudistumaan ilman muokkausta ja taimia. Minun jos olisi niin uudistaisin joko koivulle tai kuuselle, Työtä se vaatii mutta eipä tuokaan tuosta mihinkään muutu.
Onko tuo yksityisen omistajan maita, vai jonkun edistyksellisen rahaston?
Piti vähän googlata saako toisen metsää kuvata, ilmeisesti saa kun on yleistä aluetta. Ja onhan täällä muillakin säännöllisesti kuvia toisten virheistä. Ja ihan on yksityistä metsää. Näitä kuvia pitäisi myös Pukkala&co näyttää, kun ehdottavat jk:ta metsänomistajalle joka luulee pystyvänsä mullistamaan metsänhoidon saamalla pelkkiä tuloja ilman huolta uudistamisesta ja taimikonhoidosta.
Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että myös jaksollinen voi mennä pieleen monella tavalla: esim. uudistus epäonnistuu, hirvet syövät taimet, taimikonhoito unohtuu ja metsä riukuuntuu.
Tällä kohteella tapahtuneet tuulituhot voivat kohdata myös jaksollisesti kasvatettavaa metsää.
Eihän tuohon mitään uutta puustoa itsestään tule, vaikka ei olisi tullut mitään tuulituhojakaan. Edessä on nyt erittäin kallis ja työläs keinollinen uudistaminen, koska nyt ”pääpuulajina” on ihmisen korkuinen heinä.
Metsä näyttää melkein samanlaiselta kuin Miehikkälässä ,oliko ne Metlan jk.n koealueet joskus 5v sitten.
Kuinka moni haluaisi ostaa tuota ”metsää”?
”Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että myös jaksollinen voi mennä pieleen monella tavalla: esim. uudistus epäonnistuu, hirvet syövät taimet, taimikonhoito unohtuu ja metsä riukuuntuu.”
Uudistumisen epäonnistuminen ei ole syy, se on lopputulos. Hirvien tuhoama taimikko on syy epäonnistumiseen, mutta siinä ei ole kyse menetelmästä, vaan hirvipolitiikasta ja suojaamisesta esim. Tricolla. Taimikonhoidon unohtuminenkin ja sen seurauksena metsän riukuntuminen on helppo kohdistaa omistajaan, koska kukaan ei väitä taimikonhoitoa tarpeettomaksi.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on kuitenkin sikäli erilainen tapaus, että huonoista esimerkeistä huolimatta löytyy porukkaa, joka siihen uskoo. Valitettavasti tällä palstalla ei ole tekijät kyenneet vastaamaan kysymyksiin, miten kuvissa näkyvät ongelmat aiotaan selättää. Vaikka siis on nähtävissä ongelmia puuston kehityksessä, menetelmässä ei nähdä ongelmaa. Halutaan uskoa kyseessä olevan happamat pihlajanmarjat. Sitä en voi käsittää.
Minusta jaksollinen taimikon kasvu ei todellakaan voi mennä pieleen. Jos kuusitaimikko perustetaan oikein muokkauksineen ja oikein istutuksineen niin onnistuu varmasti. Sanoisin että lähtee yli 99%:sti. Se että hirvet syövät taimet niin ei ole jaksollisen vika vaan seuraus jostakin. Eikä ne hirvien syömättä säästy jatkuvassakaan.
Tuulituhoista sen verran, että tällä seudulla ko. aikana juuri missään muualla ei ole mainittavia vahinkoja tullut muihin metsiin, eli tasaikäisenä kasvatettuihin, vaikka on ollut aukkoa, harvennusta yms. Lieneekö ollut erityisen herkkää tuulelle kun on eri tiheyksiä ja pituuksia, pienaukkoja, ylispuun poistoja iso alue. Tuskin tätäkään metsää olisi näin käsitelty, ellei tätä (itse)kritiikitöntä jk-vyörytystä olisi julkisuudessa. Siihen heikompi sortuu kuin tv-shopin tarjoukseen.
Mistähän mahtaa johtua, että noista istutusmetsistä ei meilläpäin makseta likikään uudistuskulujen hintaa. Puhumattakaan korkokuluista ja maaphjan arvosta.
Tarkoitattanet taimikkoa, minkä ikäistä?
Esim. 5 vuotias istutustaimikko
Kerropa pihkaniska missä vielä nykyään on myynnissä noin edullisia valmiiksi viljeltyjä metsiä. Jossain Pohj. Pohjanmaalla ilmeisesti kuten kait oma metsäsikin ? Voisin ostaa monien mahdollisuuksien harrastusmetäksi . Sehän on kuitenkin metsämaata , kun on istutettu . Kun uudistuskulut on n. 700-800 € /ha nettona , niin halpaa on valmiin taimikon ostaminen. Paljonko alle tuon on hintaa ?
Ihmetyttää, että jollain on tiedossa kuviokohtaiset hinnat. Täällä myydään metsää, jossa on yleensä kehitysluokkia T1-04 ja tarjouskisan voittajasta tiedetään vain kokonaishinta. Se, miten hinta on muodostunut, sen tietää vain tarjouksen tekijä.
Linkkiä halpojen taimikoiden myynti-ilmoituksiin voi laittaa tänne. Olen kiinnostunut ostamaan.
Mitä tarkoitat. ”Uudistuskulut nettona 700-800€/ha”
Sitä luokkaahan se pihkaniska on verovähennyksen jälkeen.
Niin minä aattelinkin. Että kulut laketaan verojen jälkeen ja tuotot verollisina. Epätoivoinen yritys saada jaksollinen metsätalous kannattavaksi. Oletko koskaan opiskellut kirjanpitoa ???
Katsoin erään MHY:n hinnastoa uudistamisesta. Mätästys taimet ja istutus 1280€ Varhaisperkaus 360€- kemera=200€
Uudistuskulut 5v taimikossa 1480€
JK:ssa onkin sitten pelkkä veronmaksun ilo, kun siinä ei ole mitään kuluja! (Pihkaniska, minä uskoin nuorena jatkuvaan kasvatukseen, mutta menetin uskoni. Olen paha JK-luopio!)
Jos varhausperkaus tehdään 5v kohdalla niin sen pitäisi olla halvempi mutta suuruusluokka on oikein. Taimikonharvennuksen jälkeen ollaan jo hyvin lähellä 2000€ kuluissa ja sitten tulee ennakkoraivaus 200+€/ha ennen ensiharvennusta, josta saadaan 500-1000€/ha.
Varmasti lohduttaa kuvan metsänomistajaa kun on säästänyt 1480€ /ha, jää tosin hakkuutulotkin saamatta tulevaisuudessa. Vaan eikös jk:ssa metsä säilynyt metsänä, marjastus, sienestys ja retkeily sujuukin hyvin leukaan asti yltävässä heinikossa.
”Ihmetyttää, että jollain on tiedossa kuviokohtaiset hinnat.”
Lopullista hintaa ei tietenkään tiedä, mutta kyllä täällä lounaassa yleensä on annettu eri kuvioille summa arvio, jos mhy on tehnyt arvion.
https://www.metsatilat.fi/sites/default/files/media/lansisuomen_metsatilat/tila-arvio_metsa-hulmi_4-46.pdf
” JK:ssa onkin sitten pelkkä veronmaksun ilo ”
AIVAN OIKEIN Vero maksetaan siitä tulosta, mikä jää jäljelle kun kulut on vähennetty, ja JK:ssa sitä jää.
Tuota uudistuskulua päivittelijöiden kannattaisi selvittää se millaista kantohintaa olisi saanut, jos koko homma olisi uudistettu. Paljonko sillä hintaerolla olisi saanut kuviota uudistettua.
Meillä ei kuusikoita harvennettaessa tarvita näkemäraivauksia. Eihän siellä maassa kasva yleensä muita kuin puita. Männiköissä on joskus ollut tarvetta.
(Visakallo, Minä olin nuorena opiskelut päättäneenä metsä- ja puumiehenä
kova jaksollisen kasvatuksen kannattaja, mutta elämä on opettanut ottamaan menetelmistä ne parhaat puolet ja soveltamaan niitä käytäntöön. Enkä enään usko sokeasti kaikkea mitä sanotaan.)
Kantohinnat selvitin. Esim. tuolla kohteella josta lähetin kuvan 2.11.2020 yläharvennettu, olisin saanut avohakkuussa 500€ hehtaarilta lisää koko puumäärälle (2,5€/m3). Silloin olisi jäänyt tukit saamatta nyt kasvamaan jätetystä puustosta.
Kerroin uudistuskulut nettohintana. Siitä voi helposti laskea bruttohinnankin jos haluaa. Varhaisperkauskustannus ja th-kustannus riippuu siitä mistä ja miten sen tekee tai teettää. Maksoi n. 80 € /ha viimeksi k-avustuksen jälkeen metsurin tekemänä. Myhistystä ei ole mikään pakko käyttää välissä. Ei tarvita ennakkoraivaustakaan hyvin kasvavassa kuusikossa , kun on tehty vh ja th.
Mikä se on sen ei lähellekään uudistuskulujen hintasen taimikon ostohinta/ha ? Jk:sta kannattaa kyllä käyttää nimenommaan siihen sopivilla kohteilla vaan ei muualla.
Jk:n apostolit kun kertovat saavansa koivut ja männyt kuusten lisäksi pienaukkoihin. Ppa pitäisi rumauttaa 10kieppeille, että valoa siihen riittäisi. Eikös nuo kuvat nyt kerro valoon pyrkimisestä.
Ei näy kuusia.Eikä tule näkymään mäntyjäkään jos hiesvesakkoa joskus?
Suomen maanteitä paljon ajaneena viime vuosiana olen huomannut kuinka paljon on tehty 2 harvennuksia ja sitä myötä valtavat määrät punakylkisiä mäntymetsiä ”on tullut” esiin.
Aukkoja tienvarsilla ei juuri ehdi näkemään. Joka kilometrille on vielä teiden varsilla paljon harvennettavaakin
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut teiden varsilla tulisi kieltää, sillä tuollainen kuvan mukainen näkymä kyllä masentaa.
”Lopullista hintaa ei tietenkään tiedä, mutta kyllä täällä lounaassa yleensä on annettu eri kuvioille summa arvio, jos mhy on tehnyt arvion.”
Summa-arvio onkin melkoinen kummajainen. Ensinnäkin kauppahinnat on ilman kokonaisarvonkorjausta n. +5…35% summa-arvoista. Toisekseen, noiden summa-arvojen odotusarvokertoimet tulee jostain salaperäisestä taulukosta, jonka laskentakorko ei ole ainakaan minun tiedossani. Täten en siis voi tietää, mistä taimikon hinnat on siihen revitty. Sen kuitenkin tiedän, miten itse hinnoittelen tilat ja siinä kuviokohtaiset hinnat voi heittää joskus jopa niin paljon, että väkisinkin tulee tehtyä epäuskoon perustuvaa säätöä ammattilaisen tekemän summa-arvion takia. Kyse ei ole edes puuston määräarvion erosta, vaan todennäköisesti laskentakorosta. Sehän on merkittävin muuttuja laskennassa. Esimerkiksi paraneehan kilpailukyky tilakaupoissa huomattavasti, jos hinnoittelen palstan 2% korolla 3% sijaan.
Mitä korkoa käytät tällä hetkellä ja miksi?
Riippuu kuviosta ja siitä, miten kovasti ko. tilan itselleni haluan. 2,5-3% yleensä. 04 kuvioissa ei korolla ole enää merkitystä, jos sellaisen suunnittelee hakattavaksi muutaman vuoden sisään hankinnasta. Taimikoissa ja jostain syystä epävarmoissa käytän kovempaa korkoa kuin kasvatusmetsissä.
Tietääkseni yleensä on 3%:n korolla laskettu odotusarvotaulukotkin.
Nykyään on melkein sama millä korolla laskee, jos joutuu kilpailemaan jonkin rahaston kanssa ostopalstasta. Niillä on mistä laittaa aina vähän enemmän, kun ei ole omat rahat kyseessä.