Kommentit (18)

  1. Hyihyi, tuohan on melkein jatkuvaa kasvatusta, ja se on syntiä. Sitäpaitsi kaikki alikasvospuuthan ovat lahoja, olen antanut itselleni kertoa.

  2. Vai on pikkuhiljaa kasvu elpynyt? Tuossa on pari-kolme vuosilustoa hitaan ja kovan kasvun välillä. Pari kasvukautta toki saattaa olla hakkuun jälkeen vielä ohutta lustoa tullut, kun puu on ihmetellyt yllättävää kasvuolosuhteiden muutosta ja päivittänyt neulasensa.

    Hyvä kuva. Noin ottaa kuusi kasvutilan haltuun. Tuokin näre olisi varmasti nuorena näyttänyt surkealta tarrilta monen silmissä, luultavasti laholta tai ainakin myöhemmin lahovian saavalta.

  3. Sain laskettua noita nopean kasvun vuosia noin 28. Kirjoittajan mukaan harvennuksen ja hakkuun välillä on 33 vuotta. Siis olisiko puu kerännyt voimia kasvupyrähdystä varten 5 vuotta? 5 vuodessa n. 30-vuotias kuusikko kasvaa n. 60 m3/ha. Paljonkohan nuo kasvoivat ja paljonko veivät kasvutilaa istutuspuilta?
    Itse kyllä kaadatan ”kuitukokoa” lähestyvät kuuset istutusaloilta.

  4. N. 14 + 28 vuotta sain puun iäksi. Paljonko on tyven läpimitta ?
    Missäpäin Suomea ? Hyvin on kasvanut hitaan alun jälkeen.

  5. Musta miäs

    Silloin aukolle jäi niitä kertomiani ropsikokoa lähentyviä puita sekä epätasaista taimiainesta. Uudistusalan raivausta ei tehty paitsi hakkuutähteitä keräsi silloinen metsänomistaja. 1986 istuttivat avojuuri kuusentaimet muokkaamattomaan maahan kourukuokalla. Jotakin kassarointia oli tehty ennen kuin tilan ostin ja nuoren metsän hoidon tein 2008 ja ensiharvennuksen 2018 jolloin poistin nuo tukkipuiksi kasvaneet. Kasvupohja lehtomaista kangasta ja ilmeisesti vanhaa kaskimaata. Kyllä siihen ihan tasainen hyvä kuusikko jäi osalle koivikko. Siitä reilun hehtaarin alalta lähti tukkeja noin 30m3. Kuitumäärää en osaa arvioida kun samalla tilalla oli pari muutakin hakkuukuviota. Puuta lähti yhteensä Kut 50 Mäk 12 Kuk 95 ja Kok 70m3.

  6. Aukolla kasvaneiden yksittäispuiden kasvua ei voi täysin lustoista verrata kannolta täystiheänä kasvaviin, koska puu joka joutuu aukeaan tilaan pyrkii turvottamaan tyveään normaalia enemmän. Vuosilustoja pitää verrata pöllien latvapäästä.

  7. Niitä hitaan kasvun vuosia on minun laskelmani mukaan n. 30. Siis puu olisi n. 60-vuotias.

  8. Musta miäs

    Tyvi noin 40cm ja metsän sijainti Etelä-ja Pohjois-Savon rajoilta. Samalta hakkuulta viime talvena lähti myös yli 4 metsäkonekuormaa rankoja mm isoja leppiä joita jätin raivatessa kasvamaan polttopuiksi. Kuitenkin niin etteivät vieneet kasvutilaa kuusilta.

  9. Metsäkupsa

    Onhan noita joskus ostotilojen taimikoissa ollut.Tuppaavat olla yhdentukin turilaita.Sitolkka jo tuolla asian toteaakin,runsas kasvutila antaa väärän kuvan ,kuvan puut ovat maltillisesti alkaneet turvota.Itsellä on tallin seinällä kuukka,jossa vuosirengaslusto tyveltä liki 2cm leveä.

  10. Nykyään käytössä olevien mittaustapojen aikaan tuollaisista sokeritoppamaisistakin rungoista saa tukkeja, joista saa ihan hyvän hinnan. Latvamittaus olisi antanut niin kehnon mitan, että pölkyt olisi kannattanut pistää kuitupinoon.
    Vanha totuus on, että isokin puu on joskus ollut pieni.

    Alikasvoskuusen vapauttaminen ja sen siitä toipuminen vie vuosikausia ja surkastunut juuristo ja hontelo runko joutuvat vahvistautumaan tavalla, joka tekee puusta epänormaalin.
    Luultavasti tuonkin tyvileikon omaava pölkky on jo 55:n dm:n päässä vain 17 senttinen ja lustot ovat huomattavasti ohuempia.

    Elikkäs ei kannattaisi tuollaisia säästellä ja kasvatella, ellei tavoitteena ole vain massan tuottaminen lyhyellä aikajaksolla.

  11. Jostain käsittämättömästä syystä pari vuotta sitten minun avohakkuulla jättivät jopa yhden kuitupuun kokoiset näreet pystyyn, joita paikoin mäntyvaltaisessa mt-pohjan metsikössä jonkun verran oli. Kyllä minä ne uudistusalan raivuulla löin nurin, kun oksaisiksi, tyvekkäiksi ylispuiksi kehittyisivät.

    Mutta tuo kuusen potentiaali ottaa kasvuresurssit haltuun on hämmästyttävä. Toki riittävästi hajavaloa saanut pitkälatvuksinen koivu tai mäntykin äityy kasvuun, kun iso metsä hakataan päältä pois, mutta niitä harvemmin eteläisessä Suomessa on riittävästi missään metsikköä muodostamaan. Mutta täystiheitä, parimetrisiä alikasvoskuusikkoja on.

  12. Joo. Oli enemmän vuosia . Katsoin aluksi liian pieneltä ruudulta. N. 60 vuotta on kokonaisikä.
    Liian rehevä kasvupaikka harvassa kasvatteluun, joten tulee helposti liian oksikkaita. Vaikka olihan tuossa tosin lehtipuuta mukana kasvamassa. Mutta eipä tiedä ilman kuvaa tai puustotietoja minkälainen paikka ollut luonnossa.

  13. Musta miäs

    Sillä just kaadoin ne pois viime talvena niin nuoremmalle puustolle tuli kasvutilaa. Kaikilla tiloillani oon raivaukset tehnyt ajallaan ja susipuut nurin. Samoin yhtiön mailla omat raivausohjeet. Aukon raivauksia myös ennen muokkausta jonkin verran firman maalla. Ei niitä porkkanan tai sokeritopan muotoisia kuusia monta ollut. 2 tukkia lähti rungosta ja joistain 3 ja muutamasta vain yksi. Mutta se oli 1985 metsänomistajan pyyntö että säästetään ja niin tein 17-vuotiaana ollessani metsäkoulusta työharjoittelussa Schaumannilla.

  14. Jos hehtaarilta ensiharvennuksessa lähti 50 kuutiota tukkia, niin onhan tuo aikamoinen ”bonus” puukauppatiliin. Toki uuden puusukupolven määrä ja laatu on voinut kärsiä.

    Joka tapauksessa taimikon kuutiokasvu on olematon ensimmäiset 10 vuotta ja jos paikalla sattuu olemaan isompia puita, ne kyllä kasvavat hyvin. Kun säästöpuita alettiin jättää 20 vuotta sitten, varsinkin männyt ovat usein lihoneet fantastisiksi petäjiksi.

    Jos laatupuusta maksettaisiin, saattaisin jättää uudistusalalle harvakseltaan mäntyjä edelleen lihomaan, kun ne eivät taimikon kasvua valtavasti näytä haittaavan. Ensiharvennusvaiheessa voisi kaataa nurin, toki tulee pientä aukkoisuutta nuoreen metsään.

  15. Taisi olla vähän alle 30 mottia tukkia /ha . Mutta anyway- ihan hyvä lopputulos, jos ei juurikääpää ole kuusissa. Puita n. 50 kpl/ha.

    N. 1800 € tukkipuiden arvo 30 vuoden kasvatusajalla. Missä vaiheessa olisi istutuskuusikko ottanut tuotossa kiinni tuon kasvatusketjun (ja mennyt ohi) ? Sitä voi pohtia.

  16. Musta miäs

    Niin ja se muukin pienempi taimiaines joka säästyi silloin hakkuussa oli kehittynyt ihan hyviksi puiksi paitsi ihan surkeat aliskasvoskuuset. Siihen tekivät keväällä 1986 täydennysistutuksen. Hyvä metsä jäi viime talven hankintahakkuun jälkeen ja jännä tunne oli tehdä sitä kun muistelin että nuorena tein tässä aukkoa. Puuki olet oikeilla jäljillä.

  17. Jep, täydennysistutus saattaa olla luontaiseen uudistamiseen nojaavilla kohteilla usein tarpeen.

    Vieraalla teetettynä tuskin kannattaa. Omatoimisesti olen varsinaisilta viljelyaloilta ylijääneitä taimia käynyt asentamassa luontaisen uudistamisen aloille. Taimikot ovat täystiheitä perustamistavasta riippumatta.

  18. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä tuon tukin latvapään lustonpaksuudet, tuossa kantopinnassa vaikuttavat vielä juureniskojen ja tyvilaajentuman epäsuhta. N. metrin korkeudelta näkyisi todellinen tilanne. Eikä tässä näy tukin oksaisuuskaan, jos on noin paljon pukannut paksuutta, on oksissakin oltava virtaa antamaan kasvuvoimaa.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit