Tekopökkelöt kuuluvat työohjelmaan aina , kun mahdollista . Pyrin jättämään niitä jättöpuuryhmiin ja peitteisimmille paikoille leimikkoa . Koivuja jäi paikoin isojakin ryhmiä pystyyn kosteille ja alaville kohdille .
Leimikko oli hyvä kokonsa puolesta ja poistettavat puutkin olivat järjestään käyttöosaltaan yli 10:n metrisiä runkoja . Kukkakepit oli pantu kumoon raivaussahalla .
Ei löydy hakemallakaan lenkoja, joten on hyvin vettäläpäisevä maapoja. Mikä jäi puiden puiden kappalemmääräksi hehtaarilla?
Joka kohteessa olen joutunut kiistelemään hakkaajan kanssa puiden jättömäärästä ensiharvennuksessa, kun on niitä silmään pistäviä puutihentymiä, jossa puiden väli saattaa olla luokkaa 1m.
Ja vastaus on, että laki vaatii jättämään tietyn puupinta-alan hentaarille?
Viimeksi väännettiin kättä hakkaajan ja ostajan kanssa kolmistaan ja päädyttiin lukumääräiseen harvennukseen hehtaarille eli sovittiin että puiden väli on 3..3,5 m ja noin 900 kpl/ha, joka n. 10 metrisessä männyntaimikossa näyttäisi sopivalta.
Itse harvennan nykysin jo raivausvaiheessa männyntaimikot 5m pituisina n. 1000 kpl/ha ja kuuselle uudistettaessa taimet istutan 3m välein.
Puita jäi järeydestä riippuen 600-700 runkoa hehtaarille . Puusto aoi paikoin epätasainen koneistutuksen ongelmista johtuen , mutta sopivassa tiheydessä järeytynyt ihan mukavasti. Poistettujen puiden keskijäreys oli 90 litran tietämissä
Periaatteet ovat näköjään vain periaatteita ja todellisuudessa suorittava on syöksynyt rytöön kuin rytöön, sitähän rengin elämä on. Oma pää kii ku palkan maksaa krouppii.
”Rytö” on ehtinyt tuottaa tähän mennessä keskimäärin lähes 70 mottia ensiharvennuspuuta heehtaarilta . Mikäs on tilanne Harjavallassa ja Jessen pöpeliköissä ?
En ole vielä alkanut ensiharvennuksia vaikka niitä muutama hehtaari jälleen vartoilee. Olen aika pitkälti vartoilulla kantorahan paranemista myös enskoille. Eihän tuollaisesta suorittavankaan esim. jää mitään käteen/ha. Yhtä tyhjän kanssa joku 700,00 kun ainakin tuplat pitäs olla.
Suorittavalta kysyisin, mitä tämä puupinta-ala harvennus tarkoittaa? Onko tuossa harvennuksessa noudatettu lakia, kun ruunkoluku on niinkin alhainen kuin 600..700 kpl/ha, joka tarkoittaa lähes 4m puuväliä.
Kun tuossa viimeisessä ensiharvennuksessa hakkaaja oli aloittanut harvennuksen omaan silmään tökki pahasti lähekkäin jätetyt puut, jotka hakkaaja selitti, että lain mukaan täytyy jättää minimi puupinta-ala ja siksi nuo lähekkäin olevat 1,0..2m etäisyydellä toisitaan olevat puut aina siellä täällä. Silmälle olisi sopinut 3..3,5..4m etäisyys paremmin pituuden ja järeyden mukaan, joka sitten sovittiinkin ja josta jää noin 800..900 kpl/ha.
Kurjen linjoilla, päätehakkuu seuraavana ohjelmassa jos ei satu tuuli tekemään selvää jo aiemmin. No, se varmaan sitten myydään Metso-ohjelman suojelualueeksi.
Nykyäänhän voi puuston ppa:n laskea hakkuulla vaikka 10 m²/ha eikä se ole laissa kielletty. Mutta eri asia on milloin se on järkevää.
Ei tuossa kyllä näyttäisi vielä liian harvaa olevan suosituksienkaan mukaan. Jos puiden k-lpm on vaikka 1,5-2 cm enemmän kuin toisessa paikassa, niin suosit. jäävien puiden määrä laskee sen n. parisataa kpl/ha.
Kaikesta päätellen kysymys on ns kakkosharvennuksesta, joka oli hieman Jeessimäinen, eli liian tiukaksi jäänyt.
Jos lähtötilanteessa runkoluku olisi ollut laitettu n. 1100 – 1250 r/ha, niin männiköstä olisi tullut tukkia, pikkutukkia ja parrua melko huomattavalla prosentilla. Silloin puunmyyntitili olisi paljon suurempi kuin nyt.
Runkoluvun perusteella ollaan menossa kolmanteen harvennukseen, ennen uudistushakkuuta.
Tällaisia täällä korvessa mietiskelen ja näin täällä on tehty aikaisemmin.
Kyseessä on ihan tavallinen enska. Sen verran on nähty aikanaan vaivaa ,että metsään ei ole tarvinnut kiirehtiä moton kanssa ennen aikojaan . Palsta on kivinen ja kallioinen . Voi mennä päätehakkuuseen asti tällä käsittelyllä ainakin pahimmat paikat .
Eli noin 780 runkoa /ha poistuma ja jäänyt 700-800 . Lähtötilanne ollut siis 1500-1600 . Tässä näkisin hyvän esimerkin siitä , että taimikonhoito kannattaa tehdä aika ravakan harvaksi hyvään tulokseen pääsemiseksi !
Pikkutukin markkinat ovat rajalliset . Se mahdollisuus on haluttu jättää yksityisille. Laadun täyttävää tukkiakin olisi tullut niin vähän ,että parempi pistää reilusti kuituun,kun kärsiä laatusanktioita sahan puolelta .
Parru -ja pikkutukki markkinat on tosiaan rajalliset. Väli-Suomen itäosissa niitä on hyvä kysyntä, koska itsenäiset sahat jalostaa niitä.
Korjuu erikoispuu leimikoissa ei onnistu sahojen loma-aikaan, koska sinistyminen aiheuttaa laatutappioita ja harvennukselta kertymä on hitaampaa.
Kuvan kaltaiset ensiharvennukset on ihanteellisia parru- ja pikkutukki leimikoita ja sahurilla on tietysti mahdollisuudet ottaa ne pienet määrät tukkiakin talteen, koska käyttöpaikat on samalla laitoksella.
Yleinen kertymä kangas harvennuksilta on parru + pikkutukki n. 45 % varsinainen tukki ( 15 cm latvalla ) 10 % ja kuitua 45 % männyn kokonaismäärästä.
Hehtaari tuottona 2000- 2100 € / ha kun poistuma oli 75 m3 /ha
Miksi hakata sellaista , jolla ei ole kysyntää ?Vähäiset tukki-ja pikkutukkkierät ehtivät sinistyä pilalle moneen kertaan tämänkokoisella kesätyömaalla . Kallioisen maaperän johdosta kyseessä on kuitenkin ensiluokkainen kesäkohde . Mäntytukit ja mahdolliset pikkutukit otetaan aukoista , ensiharvennuksilla tehdään pelkkää kuitua .( keskitilavuus tähän mennessä 89 litraa/runko) .
Tarkoitin sitä, että jos vastaava leimikko olisi yksityisen, niin silloin hakkuuta kannattaisi siirtää sen verran, että tukitkin kelpaa jollekin.
Kaikki ei hakkaa parrua eikä pikkutukkia täällä päinkään, jolloin sopvat leimikot/puutavaralajit kannattaa markkinoida eri tahoille.
Viimeksi syksyllä oli mä-leimikko, jossa eh:sta oli 3/4-osa ja 2. harvennusta 1/4 -osa. Saannon r-keskikoko oli 83 l ja pikkutukkia +parrua lähti liki puolet, kuitua puolet ja pieni määrä norm.tukkia.
Puukin esittämä laskelma on juuri noin keskiarvona. Parrun ja pikkutukin ostossa ja jalostuksessa on alueellisia eroja, niiden jalostaminen tehokasta siellä missä sellutehtaat on kaukana.
Väli-Suomessa on paljon itsenäisiä sahureita, joilta kuiden välitys suureen teollisuuteen on ylitarjonnan aikaan haasteellista ja hinta on tietysti sen mukaista. Tässä on ollut yksi hyvä syy lähteä hakeman markkinoita osalle kuiduista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Hyvän näköinen harvennusjälki. Oksatkin alkavat tippumaan, kun sateet ja tuulet auttavat.
Ammattimies puikoissa.
Männyn laatu keskinkertainen. Jokin tekopökkelö olisi hyvä nähdä. Koivuja näkyy tuossakin olleen.
Tekopökkelöt kuuluvat työohjelmaan aina , kun mahdollista . Pyrin jättämään niitä jättöpuuryhmiin ja peitteisimmille paikoille leimikkoa . Koivuja jäi paikoin isojakin ryhmiä pystyyn kosteille ja alaville kohdille .
Leimikko oli hyvä kokonsa puolesta ja poistettavat puutkin olivat järjestään käyttöosaltaan yli 10:n metrisiä runkoja . Kukkakepit oli pantu kumoon raivaussahalla .
Ei löydy hakemallakaan lenkoja, joten on hyvin vettäläpäisevä maapoja. Mikä jäi puiden puiden kappalemmääräksi hehtaarilla?
Joka kohteessa olen joutunut kiistelemään hakkaajan kanssa puiden jättömäärästä ensiharvennuksessa, kun on niitä silmään pistäviä puutihentymiä, jossa puiden väli saattaa olla luokkaa 1m.
Ja vastaus on, että laki vaatii jättämään tietyn puupinta-alan hentaarille?
Viimeksi väännettiin kättä hakkaajan ja ostajan kanssa kolmistaan ja päädyttiin lukumääräiseen harvennukseen hehtaarille eli sovittiin että puiden väli on 3..3,5 m ja noin 900 kpl/ha, joka n. 10 metrisessä männyntaimikossa näyttäisi sopivalta.
Itse harvennan nykysin jo raivausvaiheessa männyntaimikot 5m pituisina n. 1000 kpl/ha ja kuuselle uudistettaessa taimet istutan 3m välein.
Puita jäi järeydestä riippuen 600-700 runkoa hehtaarille . Puusto aoi paikoin epätasainen koneistutuksen ongelmista johtuen , mutta sopivassa tiheydessä järeytynyt ihan mukavasti. Poistettujen puiden keskijäreys oli 90 litran tietämissä
Miten sitä TAAS on alistuttu alle sadan litran tumppeja puimaan? Eihän tuo nyt pitänyt kannattaa mitenkään.
Kannattaa , kun joukossa ei ole kukkakeppejä eikä kylvötuppaita.
Periaatteet ovat näköjään vain periaatteita ja todellisuudessa suorittava on syöksynyt rytöön kuin rytöön, sitähän rengin elämä on. Oma pää kii ku palkan maksaa krouppii.
Ihan mukava ”rytö” ja ensiviikolla toisen samanlaisen kimppuun .😊
”Rytö” on ehtinyt tuottaa tähän mennessä keskimäärin lähes 70 mottia ensiharvennuspuuta heehtaarilta . Mikäs on tilanne Harjavallassa ja Jessen pöpeliköissä ?
En ole vielä alkanut ensiharvennuksia vaikka niitä muutama hehtaari jälleen vartoilee. Olen aika pitkälti vartoilulla kantorahan paranemista myös enskoille. Eihän tuollaisesta suorittavankaan esim. jää mitään käteen/ha. Yhtä tyhjän kanssa joku 700,00 kun ainakin tuplat pitäs olla.
Hyvää jälkeä on kyllä tehty tuossa. Tuliko muuten yhtään tukkia tuosta leimikosta?
Ei tullut , kun puuttui ohjelmasta. Läpimitan ja pituuden puolesta joitakin olisi saattanut tullakin .
Kuitufirma ei kuitumetsässä väkisin tukkia pieniä nökkösiä yritä. Varsinkaan omissaan.
Vaan jospa olikin kuitufirman yhteismetsän leimikko? Omituinen apti, osakkaat tykkää…
Harvennusjälki tälläkertaa ihan jees…
Suorittavalta kysyisin, mitä tämä puupinta-ala harvennus tarkoittaa? Onko tuossa harvennuksessa noudatettu lakia, kun ruunkoluku on niinkin alhainen kuin 600..700 kpl/ha, joka tarkoittaa lähes 4m puuväliä.
Kun tuossa viimeisessä ensiharvennuksessa hakkaaja oli aloittanut harvennuksen omaan silmään tökki pahasti lähekkäin jätetyt puut, jotka hakkaaja selitti, että lain mukaan täytyy jättää minimi puupinta-ala ja siksi nuo lähekkäin olevat 1,0..2m etäisyydellä toisitaan olevat puut aina siellä täällä. Silmälle olisi sopinut 3..3,5..4m etäisyys paremmin pituuden ja järeyden mukaan, joka sitten sovittiinkin ja josta jää noin 800..900 kpl/ha.
Kurjen linjoilla, päätehakkuu seuraavana ohjelmassa jos ei satu tuuli tekemään selvää jo aiemmin. No, se varmaan sitten myydään Metso-ohjelman suojelualueeksi.
Nykyäänhän voi puuston ppa:n laskea hakkuulla vaikka 10 m²/ha eikä se ole laissa kielletty. Mutta eri asia on milloin se on järkevää.
Ei tuossa kyllä näyttäisi vielä liian harvaa olevan suosituksienkaan mukaan. Jos puiden k-lpm on vaikka 1,5-2 cm enemmän kuin toisessa paikassa, niin suosit. jäävien puiden määrä laskee sen n. parisataa kpl/ha.
Kaikesta päätellen kysymys on ns kakkosharvennuksesta, joka oli hieman Jeessimäinen, eli liian tiukaksi jäänyt.
Jos lähtötilanteessa runkoluku olisi ollut laitettu n. 1100 – 1250 r/ha, niin männiköstä olisi tullut tukkia, pikkutukkia ja parrua melko huomattavalla prosentilla. Silloin puunmyyntitili olisi paljon suurempi kuin nyt.
Runkoluvun perusteella ollaan menossa kolmanteen harvennukseen, ennen uudistushakkuuta.
Tällaisia täällä korvessa mietiskelen ja näin täällä on tehty aikaisemmin.
Kyseessä on ihan tavallinen enska. Sen verran on nähty aikanaan vaivaa ,että metsään ei ole tarvinnut kiirehtiä moton kanssa ennen aikojaan . Palsta on kivinen ja kallioinen . Voi mennä päätehakkuuseen asti tällä käsittelyllä ainakin pahimmat paikat .
Eli noin 780 runkoa /ha poistuma ja jäänyt 700-800 . Lähtötilanne ollut siis 1500-1600 . Tässä näkisin hyvän esimerkin siitä , että taimikonhoito kannattaa tehdä aika ravakan harvaksi hyvään tulokseen pääsemiseksi !
Pikkutukilla hyvä huomio taimikon tiheyteen. Korjuu onnistuu selkeissä olosuhteissa hyvin ja on meilekästä hakkaajalle.
Systemaattinen toinen harvennus ko. palstalla kannattaa tarkastella 15 vuoden kuluttua, mikä mahtaa olla silloin markkina mäntytukilla ?
ps. kuvassa erinomaisen tasapainoinen puusto ja hyvin toteutettu harvennus !
Yksityisen metsässä tuossa leimikossa olisi tullut tappiota n. 4000 € , kun ei ole hakattu tukkeja eikä pikkutukkeja.
Pikkutukin markkinat ovat rajalliset . Se mahdollisuus on haluttu jättää yksityisille. Laadun täyttävää tukkiakin olisi tullut niin vähän ,että parempi pistää reilusti kuituun,kun kärsiä laatusanktioita sahan puolelta .
Jos nyt kuitenkin sattui olemaan sijoitusrahaston leimikoita niin joku on töpeksinyt ja kunnolla…
Eipä noita pikkutukkeja ko leimikoilta ole kohdalleni osunut tehtäväksi 15 vuoteen. Ei ole kyse viasta , vaan tavasta toimia .
Parru -ja pikkutukki markkinat on tosiaan rajalliset. Väli-Suomen itäosissa niitä on hyvä kysyntä, koska itsenäiset sahat jalostaa niitä.
Korjuu erikoispuu leimikoissa ei onnistu sahojen loma-aikaan, koska sinistyminen aiheuttaa laatutappioita ja harvennukselta kertymä on hitaampaa.
Kuvan kaltaiset ensiharvennukset on ihanteellisia parru- ja pikkutukki leimikoita ja sahurilla on tietysti mahdollisuudet ottaa ne pienet määrät tukkiakin talteen, koska käyttöpaikat on samalla laitoksella.
Yleinen kertymä kangas harvennuksilta on parru + pikkutukki n. 45 % varsinainen tukki ( 15 cm latvalla ) 10 % ja kuitua 45 % männyn kokonaismäärästä.
Hehtaari tuottona 2000- 2100 € / ha kun poistuma oli 75 m3 /ha
Arvioin että pikkutukkikertymä olisi ollut vain 1/3 -osa poistumasta, koska tyvilenkoja on kuitenkin tuollaissa leimikoissa jonkin verran.
Sellufirmoille on se ja sama vaikka tukkipuuosuutta menisikin kuitupuuksi, joten eipä tuossa tietenkään vahinkoa ole tullut.
ML aikoinaan hakkasi pikkutukkejakin vaikka kaupat oli tehtykin kuitupuun hinnalla. Ei onnistuisi varmaan enää nykyään.
Vahva, paha virhe on ML; lle tapahtunut jos kauppamuotona on ollut tavaralajikauppa, ilmeisesti ostohenkilö on jo vapaalla !
Miksi hakata sellaista , jolla ei ole kysyntää ?Vähäiset tukki-ja pikkutukkkierät ehtivät sinistyä pilalle moneen kertaan tämänkokoisella kesätyömaalla . Kallioisen maaperän johdosta kyseessä on kuitenkin ensiluokkainen kesäkohde . Mäntytukit ja mahdolliset pikkutukit otetaan aukoista , ensiharvennuksilla tehdään pelkkää kuitua .( keskitilavuus tähän mennessä 89 litraa/runko) .
Tarkoitin sitä, että jos vastaava leimikko olisi yksityisen, niin silloin hakkuuta kannattaisi siirtää sen verran, että tukitkin kelpaa jollekin.
Kaikki ei hakkaa parrua eikä pikkutukkia täällä päinkään, jolloin sopvat leimikot/puutavaralajit kannattaa markkinoida eri tahoille.
Viimeksi syksyllä oli mä-leimikko, jossa eh:sta oli 3/4-osa ja 2. harvennusta 1/4 -osa. Saannon r-keskikoko oli 83 l ja pikkutukkia +parrua lähti liki puolet, kuitua puolet ja pieni määrä norm.tukkia.
Puukin esittämä laskelma on juuri noin keskiarvona. Parrun ja pikkutukin ostossa ja jalostuksessa on alueellisia eroja, niiden jalostaminen tehokasta siellä missä sellutehtaat on kaukana.
Väli-Suomessa on paljon itsenäisiä sahureita, joilta kuiden välitys suureen teollisuuteen on ylitarjonnan aikaan haasteellista ja hinta on tietysti sen mukaista. Tässä on ollut yksi hyvä syy lähteä hakeman markkinoita osalle kuiduista.