Koivikon ensiharvennus tehty

Teetin ensimmäistä kertaa motoharvennuksen. Aiemmin olen tehnyt aina hankintana. Kävin moton kyydissä istumassa ja ihmettelin kuskille, kun jätti koivun, jossa oli tukeva poikaoksa 1,5 m korkeudella. Hän sanoi, että poikaoksa on niin alhaalla, että voi jättää. Hakkuun jälkeen totesin, että huonolaatuisia oli jätetty paljon ja samalla poistettu huippulaatuisia. Kun teen hankintahakkuuta niin tämänlaatuiset puut lähtevät ensimmäisenä. Mitä mieltä olette tästä ”oli niin alhaalla” perustelusta?

Kommentit (43)

  1. Suorat puut menevät nopeasti hakkuupään läpi eikä tuhraannu aikaa ja suuret puut bonuksena tuovat hakkuukuutioita nopeasti.
    Olisi kannattanut leimata nauhoilla jätettävät hyvät puut.
    Lisäksi viimeisenä päivänä kannattaa olla paikalla ja seisoa hakkuukoneen lähettyvillä seuraamassa ettei poimi juuri niitä parhaimpia leimattuja puita.

    Tämä varsinkin silloin, kun hakkuufirman omistaja on puikoissa.

  2. Ei Helvetissä. En käsitä tuota lausetta: ”poikaoksa on niin alhaalla”.
    Kun on värkkiä, joilla voi tehdä laatuharvennuksen, niin on järjenvastaista kasvatella kuitupuuta. Sitähän tuollainen kempura tulee olemaan hieman isompanakin. Myös lahoa syntyy usein poikaoksan takia.

  3. metsä-masa

    Jos kyseessä oli pystykaupalla tehty motohakkuu kannattaa ottaa vielä yhteys puunostajaan, epäilen paljon, ettei firmasta ole kerrotun laisia hakkuuohjeita vahvistettu.

    Vastuun tuntoinen puunostaja voi vielä hyvitellä asiaa maanomistajalle, vaikka se ei tilannetta enää paranna leimikolla, mutta voi tasoittaa pahaa ja vääristynyttä motomiehen asennetta.

    Työnantajan toimesta tällaiset ylilyönnit pitää käydä läpi ja tuoda julki, ne pilaa julkisuudessa myös toisten tekemää hakkuutyön laatua.

  4. Nyt on mennyt harvennus pahasti pieleen. Mistä firmasta moto oli? Otitko asian puheeksi?

  5. Panu

    Tämä oli pystykaupalla tehty motohakkuu, ostajana yksi kolmesta suuresta. Joitakin lähinnä edellisen sukupolven puita olin nauhalla merkannut jätettäväksi, ensi kerralla pitää näköjään merkata enemmän.

    Tämä hakkuu meni monelta osin pieleen (mm. 6-8m ajourat ja pienaukot niiden risteyksissä) ja huomautin kuudesta eri asiasta hakkuun jälkeen. Joistakin ostajan edustaja oli samaa mieltä mutta ei siitä, että jätetty puusto olisi huonolaatuista. Korvauksesta saatiin jonkinlainen kompromissi aikaiseksi.

  6. suorittava porras

    Sopivan huonolaatuinen metsä,niin noitakin joutuu jättmään täytteeksi. Vasemmanpuoleinen runko on sellainen ,että se leikkautuu väkisinkin säleiksi kouran,varsinkin yläterän, vetäistessä mutkat suoriksi. Rungot,joissa on noinkin jyrkät mutkat, kannattaakin katkaista suosiolla pitempään kantoon mutkan yläpuolelta . Säästyy aikaa ja vaivaa . Pirsoutuneita pölkkyjä ei pysty luotettavasti mittaamaankaan .

  7. metsä-masa

    Kaikilla merkittävillä puunostajilla on laatu ja ympäristöjärjestelmä, ja varsinkin näillä kolmella ( suurella ).

    Poikkeama raporttiin kannattaa kerrata tapahtumat, jopa havainnollistaa sitä valokuvilla. Tämän raportin firma käy läpi kuukausipalaverissa, josta tieto ja mahdolliset sanktiot siirtyy yrittäjälle ja kuljettajalle.

  8. Panu

    Runkoluku ensiharvennuksen jälkeen mun mittauksen mukaan 600/ha eli sen verran lähti puuta, että valinnanvaraa oli. Omat kokemukseni moottorisahaharvennuksesta ovat, että huonolaatuisestakin metsästä saa yllättävän hyvän ja tämä ei mielestäni ollut huonolaatuinen ennen harvennusta. On siellä toki hyviäkin vielä jäljellä mutta harvennus vei puuston laatua mielestäni huonompaan suuntaan.

    ”Hauska” juttu näissä hakkuun tuloksesta valittamisissa on se, että maksu viivästyy tasan niin paljon kuin valitusprosessiin menee aikaa. Käytännössä 1,5kk ajan soittelin ostajalle silloin tällöin ja siellä lupailtiin selvitellä asiaa mutta ei palattu minulle päin. Lopulta kun saatiin mittaustodistus allekirjoitettua niin siitä hetkestä laskettiin 30pv maksuajaksi.

  9. Tuota nuo hirvien aikanaan raiskaamat tekee. laatu on menetetty ja sitä kasvaa mitä hirviltä on jälkeen jäänyt.

  10. Mistä tiedät, että tuo on hirven tekemä vika ? Hieskoivut ei juuri hirviä kiinnosta. Luultavasti lumen aiheuttama. Männylläkin joskus ihan muu tuholainen kuin hirvi aiheuttaa latvanvaihdon.

  11. Joo, motokuskin selitys on tuulesta temmattu,suorittavan kommentti täysin mahdollinen. Ennen ja jälkeen-kuva monesta eri paikasta kertoisi enemmän…

  12. Gla

    Näkemättä lähtötilannetta ei tietenkään voi ottaa kantaa oikein mihinkään. Ainoastaan todeta, että varminta on laittaa huonot ja rästikohteet itse laittaa kuntoon, jotta sinne voi ulkopuolisia päästää töihin. En kuitenkaan epäile, etteikö tässä olisi konekuskilla syytä katsoa peiliin. Jos huonoja pitää jättää, selitys ei ole se, ettei huonot haittaa. Selitys on se, että parempiakaan ei ole jätettäväksi. Nyt ilmeisesti siitä ei kuitenkaan ollut kyse. Toivottavasti ei ollut iso kuvio. Oliko hakkuussa esim. mhy valvojana vai kyseessä suora kauppa ilman välikäsiä?

    On tietysti mahdollista, että syynä puuston vikoihin voi olla joku muu kuin hirvi. Kuitenkin sorkkaeläintuho on erittäin todennäköinen vaihtoehto. Mutta eikös nuo ole raudusta?

  13. Oliko kaikki puut viallisia? Nuo kuvan koivivut paikka olisi kuitukasassa.
    Voiko vielä olla sellaisia motokuskeja, jotka ottavat aina ensin pienemmät ja hoikemmat pois ja sitten ei olekaan ”varaa ” ottaa noita isoja susia pois, joista ei koskaan tule tukkia?
    Olen lukemattomia kertoja laukaissut metsäpuskassa ongelman aloitusvaiheessa, kun iso paha susi (männikössä) – napataan ensimmäiseksi pois. Yleensä se on riittänyt, metsänomistajat ovat kuorossa sanoneet, että ”Nyt se valkeni” (Nimittäin laatuharvennus)
    Jos tukkikokoista koivua jää hehtaarille 600 kpl, niin siitäkin olisi varaa ottaa kolmasosa pois.

  14. Panu

    Suora kauppa ja kuvassa rauduskoivuja. Kyseessä oli ensiharvennus ja jääneet puut eivät ehkä muutamaa lukuunottamatta ole tukkikokoisia. Pyysin alaharvennuksen ja ainakin tällä kuskilla se tarkoitti huonolaatuisten jättämistä. Jatkossa pitää pyytää laatuharvennus.

  15. suorittava porras

    Oliko puusto päässyt riukuuntumaan ? Olen usein joutunut tekemään harvennuksia mänty-ja koivuvaltaisiin metsiin , joiden harventaminen on hyvin haastavaa. Valitettavasti monien laatupuiksi mieltämillä puilla on olematon määrä elävää latvusta. Jos sitä on 10% tai vähemmän rungon pituudesta , on itsepetosta jättää niitä kasvamaan. Jos ei ole latvusta ,ei ole riittävää juuristoakaan. Puu joutuu luonnontuhon uhriksi muutaman vuoden sisällä harvennuksesta. Joskus tiheästä ryhmästä ei löydy ensimmäistäkään elinkelpoista runkoa. Siinä tilanteessa on pakko jättää h

  16. suorittava porras

    …jatkuu.. on pakko jättää huonompilastuisia , mutta latvukseltaan elinkelpoisia puita kasvamaan . Kuitua kummempaa ei lopulta tulisi kummastakaan.
    Koivikot kannattaakin raivata ajoissa tavoitetiheyteen ,jotta latvukset pysyvät elinvoimaisena ja puut hyvässä kasvussa. Riukuuntumisvaihessa on myöhäistä yrittää korjata tilannetta. Peli on tuolloin jo menetetty.

  17. Kyllä itsekkin olen jättänyt harvennukselle huonompiakin koivuja kuin kuvassa on. Mutta ne ovat kuitenkin silloinkin olleet minusta parhaita tai sitten liian suuri aukko olisi syntynyt puun kohdalle. Minusta motokuski ei voi perustella meneekö puu kourasta läpi vai ei ainakaan ensiharvennuksella eikä toisellakaan harvennuksella. Jos puu ei mene nyt kourasta läpi niin ei se mene myöhemminkään. Siis pätkitään huonot kohdat vaikka metrin pätkiin että saadaan läpi menemään.

    Kuvan perusteella ei voi sanoa harvennuksen onnistumisesta mutta yleensä isännät haluavat jättää koivikot liian tiukaksi. Aika usein harvensin koivikotkin havupuu tiheyteen kun isäntä päivitteli muuten harvennuksen tiheyttä liian harvaksi. Pilallehan ne koivikot menee noilla tiheyksillä mutta isännän halujen mukaan niitä puita on otettava.

  18. Niin eikä tuo motokuskin kommentti tuosta poikaoksasta ollut ihan huono. Uskon että hän tarkoitti sitä että kun seuraavassa harvennuksessa otetaan 3 m kuitu tyveltä niin sen jälkeen vielä saadaan tukki. Ihan hyvä huomio.

  19. Kyllä hieskoivu kelpaa talvella hirville erittäin hyvin. Kuten nyt tänä syksynä myös koska hies piti lehtensä elinvoimaisen vihreänä varsinkin aluspuustona yllättävän pitkään. Kyllä riivittiin ja ronskisti. Kuvan koivut on syöty juuri sen kokoisena kun se parhaiten näyttää maittavan.

  20. suorittava porras

    Ihan samalta näyttää liian tiheänä alkuvaiheen kasvanut lumen painelema koivikko. Ylitiheässä koivikossa korostuu ”porkkanapenkki-ilmiö”.Harventamattomassa penkissä kasvaa vain ohuita ja mutkaisia porkkanoita. Porkkanan tavoin koivu tarvitsee runsaasti tilaa järeytyäkseen tasaisesti ja kasvaakseen suoran rungon. Tämä unohtuu valitettavan monelta metsänomistajalta.

  21. Panu

    Osa koivuista oli riukuuntunut ja pahimmat poistin ennakkoraivauksessa. ”Koivun kasvatus ja käyttö”-kirjan mukaan ensiharvennuksessa tiheys pudotetaan 1600 -> 800 runkoa / ha.

  22. Kuvan paksumpi koivu näyttää ainakin minun näytöltäni rinnantasamitaltaan olevan jo ainakin kaksikymmentäsenttinen, eikä se toinenkaan paljoa ohuempi taid
    a olla.
    Jos tarkoitus oli esitellä tosihuonoja koivuja, niin niitä ne kyllä oli. Kuitenkin – Jos koivikko on raudusta, niin vahva epäilykseni on, että myöhässä on ollut harvennus. Harvaiwallan hamppari on luonnollisesti täysin eri mieltä, mutta totuus on se, että Rauduskoivu pitää harventaa viimeistään silloin, kun oksankärjet koskettavat naapurin oksankärkiin. Oikea harvennusajankohta on vain parin – kolmen vuoden aika, sitten koivut alkavat rapautua.
    Joka kerta kun harvennetaan, otetaan puolet runkoluvusta ja luonnollisesti laatuharvennusta on tehty koko ajan. Taimikonharvennusvaiheessakin. Koivu hyvällä pohjalla vaatisi oikeastaan kolme harvennushakkuuta ja kasvu on niin kova, että harvennusten väli ei ole kymmentä vuotta. Päätehakkuuikä 40 vuotiaana jne.

  23. Panu

    Motokuski valitti, että liian pientä puuta on. Taimikonraivauksessa tosiaan jätetty liian tiheäksi, alla 8cm rkl poistin ennakkoraivauksessa.

  24. Porkkanan viljelyssä riittävä tiheys on hyvin tärkeää. Mikäli porkkana on liian harvassa, tulee äkkiä hyvin suuria satotappioita ja normaalilla porkkanan lannoituksella ylikokoa. Porkkanamaan harvennus ei sovellu yhtään esimerkiksi metsänhoitoon. Porkkana kasvaa hyvinkin tiheässä, mutta vaatii kolme lannoitusta kasvukaudessa ja rikkakasvien torjunnasta huolehtimista. Raakalla lannoituksella porkkana kasvaa vaikka vieri vieressä ja työntää tilaa itselleen, niin että kasvavat toisiinsa kiinni. Koivikkoa taasen tulisi mielestäni harventaa hyvin usein ja vähän kerralla. Mikäli koivikko viedään äkkiä parilla harvennuksella lopputiheyteen tulee suuria kasvutappioita. Menee kymmenen vuotta ennenkä koivikko pystyy täysimääräisesti käyttämään kaiken valon ja ravinteet taas. Neljä harvennusta olisi hyvä, mutta sehän ei kuulosta hyvältä metsäkoneurakoitsijalle. Husovarnalla onnistuu. Tärkeintä on, että koivikkoa ei päästä missään vaiheessa täysin sulkeutumaan ja kasvu ei pääse tyrehtymään.

  25. Käsittämätön perustelu motomieheltä. Olisiko taustalla ajatus, että mutkan alta nykyisillä laatuvaatimuksilla aikanaan saataisiin sorvipölli ja näin mutkasta ei tarvitse välittää? Tiukkaa kyllä saattaa tehdä, kun täysikokoisessa puussa kantokin on helposti 30 cm pitkä, kun juurenniskojen yläpuolelta kaadetaan.

    Hirvituhoa minäkin pidän todennäköisimpänä syynä. Ainakin meilläpäin lumi taivuttaa rungon tasaisesti luokilleen ja seurauksena on tasaisen moniväärä rungon tyviosa, ei terävä mutka.

    Aihe on itselle ajankohtainen siinä mielessä, että viitisentoista vuotta sitten tein hivituhoalueen koivikon taimikon harvennuksen omasta mielestä hirvittävän harvaksi, runkoja jäi pystyyn ehkä 1400. Kemera-ehtojen alarajalle vedin. Pahimmat laatuvikaiset ankarasti nurin hivituhoriskin jälkeen, kuitupuukokoistakin puuta maahan lahoamaan. Rungon keskikoon ja kertymän puolesta ensiharvennus alkaa olla nyt ajankohtainen, mutta pikkuisen normaalia harvempi kasvatusasento mahdollistaa passata vielä vuoden-pari. Selkeä kohde tehdä koneellisesti, mutta pikkuisen himottaisi tehdä itse kohteen erityislaatuisuuden takia.

    Alan olla vakuuttunut siitä, että jos vain aikaa ja viitseliäisyyttä on, niin ainakin koivikot ja männiköt korkean hirvikannan alueilla kannattaa normaaliaikaan tehtävässä taimikonhoidossa (n. 4 – 5 m) jättää pikkuisen tiheiksi (2500 – 3500 runkoa /ha) ja siinä viittä vuotta myöhemmin harventaa kolmannes pois. Susipuun rooliin tähtäävät, monihaaraisiksi kehittyneet ja allejääneet otetaan nurin ja samalla tulee ennakkoraivaus tehtyä n. 10 vuotta ennen ensiharvennusta. Koneellisessa ensiharvennuksessa näkyvyys on parempi, puun keskikoko ja kertymä isompi ja puuvalinta on selkeämpää, kun yksi ylimääräinen erä heikkolaatuisimpia puita on jo aikaisemmin kaadettu pois. Lisäksi ensiharvennuksen ajoituksen kanssa on enemmän pelivaraa ja tulevien tukkirunkojen järeytyminen nopeampaa. Uskon, että rahallisestikin homma on kannattava, kun pystyyn jäävän puun laatu on keskimäärin huomattavasti korkeampi ja sitä myöten myöhempien hakkuiden tukkikertymä (erityisesti kakkosharvennuksella). Tyvitukin oksaisuuslaatuun vaikutus on jokseenkin mitätön, suoruudesta ja paksuudesta maksetaan, ei tiukkasyisyydestä.

  26. Ylipäätään näkisin, että muuttuneiden perusteiden takia suorastaan paradigman muutos taimikonhoito-ensiharvennus-ketjua koskevassa ajattelussa olisi paikallaan. Ennen vanhaan kuitupuun reaalihinta oli kovempi ja samalla ensiharvennukset tehtiin metsurityönä, joka mahdollistaa tarkemman puuvalinnan kuin koneellisesti tehtynä nykyään. Kun puita on pystyssä parikin tuhatta, pitää olla äärimmäisen terävä katse ja hyvä kolmiulotteisen hahmottamisen kyky, jotta puustosta saa ensiharvennuksella moton hytistä tarkan kokonaiskäsityksen ja puuvalinnat tämän mukaan kymmenen metrin etäisyydelle.

    Eräät esittävät, että ensiharvennus olisi nähtävä metsänhoitotoimenpiteenä, ei välttämättä sillä hetkellä kannattavana hakkuuna. Minä siirtäisin hoidon painopistettä raivaussahatyöhön, jolloin ensiharvennus on korjuuolosuhteiltaan paremmin kannattava ja puuvalinta helpompaa.

  27. suorittava porras

    Erittäin kannatettava ajatus tuo painopisteen siirtäminen raivaussahatyöhön . Jos kasvutilaa ei tehdä puille ajoissa , monen kehityskelpoisen lisäsvaltapuun kasvu tyrehtyy tilan puuttuessa liiaksi eikä siitä koskan kasva kelvollista tukkipuuta.

    Monesti joutuu tekemään hyvinkin aukkoisen harvennuksen , kun liian tiheässä kasvaneet puuryhmät on korjattava kokonaisuudessaan . Kehityskelpoisia runkoja ei ryhmässä ole välttämättä ainuttakaan . Ajoissa raivaten tilanne on pelastettavissa . Harvennuksen yhteydessä keinot ovat vähissä.

  28. ”Monesti joutuu tekemään hyvinkin aukkoisen harvennuksen , kun liian tiheässä kasvaneet puuryhmät on korjattava kokonaisuudessaan . Kehityskelpoisia runkoja ei ryhmässä ole välttämättä ainuttakaan .”

    Minkälaisessa puussa on niin huono kehityskelpoisuus että kannattaa tehdä aukko siihen kohtaan?

  29. suorittava porras

    Esim . tilanteessa ,jossa poistettavien puiden ainespuun osuuden tilavuus on alle 30 litraa ,kun valtapuusto on 150 litraista. Ihan turha jättää yhtään alle 30 litraista runkoa kasvamaan . Jos kyseisen kokoluokan tiheät osuudet olisi harvennettu raivaten ajallaan,olisi varmasti muutama kehityskelpoinen puu jätettävissä .
    Saattaisi olla toimiva nyrkkisääntö raivuumiehelle ensialkuun,että kaikista taimien väleistä mahtuu kulkemaan läpi kädet levällään.

  30. Oman kokemuksen perusteella metsikön laatu aina huononee koneellisen harvennuksen jäljiltä ja paranee moottorisahamiehen jäljiltä. Ei koneen kopista voi yksilöllisesti joka puuta tarkastella, kun se ei onnistu hämäränä talvipäivänä kunnolla puun juureltakaan. Lisäksi puita tulee tarkastella aina eri suunnilta ja läheltä ja kaukaa. Esimerkiksi yli kymmenen metrin korkeudella oleva tervasrosopilkka on erittäin vaikea havaittava.

  31. Meillä harvennettiin juuri koivikkoja n. 8 ha. Yleensä 2. harvennus (30- vuotiaissa) ja osassa 3. harvennus ( 45-vuotias). Olen kyllä jälkeen ja hintaankin tyytyväinen. Kuitukoivut menivät Kuopioon. Annoin motokuskille ohjeen ottaa reilusti. Tyyli oli sellainen, että ”Kun tuntuu pahalta niin sitten vielä puolet lisää pois”
    Sinänsä koivikkojen kasvatus on erittäin huonosti kannattavaa kuusikoihin verrattuna. Niin meilläkin on tilanne. Koivikot joutuu kasvattamaan harvoina, mikä vähentää hehtaarikasvua kuusikoihin verrattuna. Tukkia tulee erittäin vähän läpimittavaatimuksen ja laatuongelmien vuoksi. 2. harvennuksetkin lähes kokonaan kuitua. Kasvatetaankin vain maisemasyistä peltojen vierillä entisillä hakamailla. Näillä etuna on, että koivulla on helppo uudistaa nopean alkukasvun ansiosta.

  32. Kannattavuutta puuta tavallista harvemmassa asennossa kasvatettaessa ei ole juuri ”virallisesti” tutkittu, koska puun hintasuhteet on olleet erilaiset, kustannukset on lisääntyneet ja mo:en puun kasvatuksen kannattavuuskin on yleensä ollut toissijainen tavoite. Pääasiassa tutkitaan sellaisia asioita , jotka vaikuttaa metsäteollisuuden kustannustehokkuuteen puunhankinnassa. (Mm. koneellista kaistaleharvennusta, joka selvästi heikentää mo:n tilannetta jatkossa).

    Jos haluaa perehtyä kannattavuuteen mo:n kannalta, pitää pääosin itse selvittää ne sopivimmat keinot ja konstit.

  33. Paljonko lähti Timpan koivikoista harvennuspuuta hehtaarilta
    30/45 v ?

  34. Ihan tarkkaa lukua en kyllä saa, koska tehtiin myös poimintaa ja kaikki puut hinnoiteltiin samalla tavalla.
    Keskimäärin tuli harvennuskohteilta (80 % 30-vuotiasta ja 20 % 45-vuotiasta) kuitua noin 40 m3/ha ja tukkia 8 m3/ha. Veikkaus on, että tukit jaantuivat siten, että 45-vuotiaasta ( tilavuus 196 m3/ha) tuli tukkia n 25 m3/ha ja nuoremmista (tilavuudet välillä 132-146 m3/ha) tukkia 4,5 m3/ha. Arvaukseni hakkuumäärästä meni sattumalta nappiin. Nimittäin koivujen konaismäärä kasvoi 2 % arvaamastani ja koko leimikon, johon sisältyi myös kuusikoiden harvennusta ja maisemasyistä tehtyä poimintaa 1 %.

    Vertailun vuoksi 30-vuotiaasta kuusikosta, johon olin koemielessä jättänyt tavallista runsaamman koivusekoituksen läksi ensiharvennuspuuta ( 74 l/kpl) 72 m3/ha.

  35. Oman kokemuksen perusteella metsikön laatu aina huononee koneellisen harvennuksen jäljiltä ja paranee moottorisahamiehen jäljiltä. Ei koneen kopista voi yksilöllisesti joka puuta tarkastella, kun se ei onnistu hämäränä talvipäivänä kunnolla puun juureltakaan. Lisäksi puita tulee tarkastella aina eri suunnilta ja läheltä ja kaukaa. Esimerkiksi yli kymmenen metrin korkeudella oleva tervasrosopilkka on erittäin vaikea havaittava.

    Kun joskus hakkailin enskaa, niin valintaperusteena oli aina, jäävien puiden valinta – EI poistettavien. Rytmi oli, että tankillinen yhteen menoon ja kaikki kourakasoihin. Sahan tankkaus ja teroitus aina. Reppujakkaralla istuen silmäilin aina taaksepäin, koska halusin nauttia hienosta harvennusjäljestä. Siinä istuessa kahvimuki kourassa, sattui muutaman kerran väärän puun jättötapaus. ne voi siitä napata heti paussin jälkeen ja virhe tuli korjattua. Jotenkin siinä oli mielessä se ikäänkuin ”kunnia-asia”, että jäljestä ei löytynyt ainuttakaan virhettä.
    Ei varmaan koneellisessa harvennuksessa pääse samaan, koska manuaalisessa hakkuussa joutuu / pääsee katsomaan myös toiselta puolelta.
    Ja jos joku alkaa urputtamaan sitä, että parsin jälkeä, niin voin lohuttaa häntä sillä, että enskassa on aina varaa ottaa koealalta vielä yksi puu pois.

  36. pihkatappi

    Eihän niitä ihan kaikkia vikoja siellä näe ennenkö on vähän harventanut ja näkee sitten kauempaa mitä siellä rungon yläosassa on. Motosta tuo latvojen katsominen käy paremmin ja jos tavoite on maksimoida puuston kasvua, latvus on tietysti tärkein kriteeri.

  37. Motosta näkee yleensä melko hyvin latvukset harvennuksilla. Kerran kun jätettiin parhaita simenpuita pystyyn, niin sattui niin, että kahdesta vierekkäisestä puusta motokuski valkkasi juuri sen paremman siemenpuun ja jätti lakkapäämännyn pystyyn, kun ei nähnyt korkealle latvaan.

    Sopiva koivusekoitus taimikoissa nykyisillä kuusi-/koivukuitupuun hintasuhteilla on kannattavaa. Ra-koivut kasvaa paljon nopeammin ensimmäiset 40 vuotta kuin kuuset.

  38. Lakkapäämännyt tekee kyllä käpyjä. Sellaisiahan ne ennen siemenpuut järjestään oli. Latvukset ehkä näkee, en usko että se on mikään ongelma. Mutta muuten puu on hyvä nähdä monelta kantilta. Näyttäähän lenkokin puu suoralta yhdeltä suunnalta katsoen ja männikössä ne rosopilkat. Haaralatvakin voi yhdeltä suunnalta äkkiä katsoen jäädä huomaamatta samoin vaikka poikaoksa tai toisen puun hankaama kohta.

  39. Tyveltä paksumpi ja paksuoksainen lakkapäämänty häviää kyllä vertailussa toiseen siemenpuuehdokkaaseen, joka on valiomänty runkomuodon ja latvuksen perusteella . ( Oli siinä hakkuuta juuri silloin seuraamassa toinenkin asiantuntija , firman korjuutyönjohtaja. ) Siementä tietysti tulee mutta laatu ei ole ihan sama.

  40. Kyllä siitä valiomännystäkin lakkapää tulee kun sata vuotta odotat. Joka männystä tulee. Susipuut on sitten erikseen. Lakkapääksihän nimitetään mäntyä, jonka pituuskasvu on aikoja sitten loppunut ja latva vuosikymmenien/satojen mittaan pyöristynyt.

  41. Kyllä sen lakkapään erottaa. Olen nähnyt senkin, että lakkapäämänty alkaakin kasvattamaan uudestaan kunnon latvaa, kun kasvupaikka paranee.

  42. Kyllähän se senki saattaa tehdä. Ojitusalueilla varsinkin yleistä.

  43. ”Motosta näkee latvat paremmin”
    -Ei pidä paikkaansa. Motossa kuljettajan silmät ovat metrin korkeammalla kuin jalkaihmisen. Paskaisen lasin läpi tiiraillen ja ohjaamon kehikon rakosista yhdeltä suunnalta katsellen jää kyllä näkymä rajalliseksi verrattaessa metsurin mahollisuuksiin.

    Kun hakataan kasoihin palstalle, metsuri kaataa uran laiasta puun kohtisuoraan pokittain ajouraan nähden. Karsii, katkoo ja kasaa sen kahteen kouraisuyksikköön ja on kasausvyöhykkeen ulkoreunalla, josta hän kaataa puun äskeisten pöllien päälle jne.
    Näin tehdessään hän näkee koko ajan metsää puista huolimatta ja pystyy valkkaamaan aina esim huonolaatuiset pois.
    Motokuski näkee paremmin pimeässä, koska hänellä on toivottavasti hyvät valot. Metsurille riittää luonnonvalo, jos hän pitää huolta urakkavauhdista.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat