Kuusikon ensiharvennus

Kolmekymmentäviisi vuotta sitten kuuselle istutettu ja luonnon rauduskoivulla- ja männyllä täydentämä kuvio harvennettiin juuri nyt.

Kuvio on n. kolme hehtaaria, alkaa avokuvion reunasta ja päättyy rinteeseen tilanrajalle.

Ajourista tuli suoria peruutuspistoja, koska perälle tilanrajalle ei saanut yhdysuria rinteen vuoksi.

Hakkuu onnistui ilman kolhuja ja lähikuljetuksenkin luulisin onnistuvan, koska ura on 4,5 m leveä ja sitä peittää yhtenäinen latvusmassamatto.

Kommentit (18)

  1. Ja kiintomotteja lähti n. 70 / ha (?). Jokunen tukkikin näyttäisi olevan pitkällään.

  2. metsä-masa

    Kertymää tuli 65 m3 / ha, josta myös 31 :tä pikkutukkia. Kasvupaikka kivikkoinen OMT, jääväpuustoa jäi 1200 r / ha.

    Tässä oli meidän ensimmäinen kokeilu harventaa kuusikkoa syyskesällä, ei olisi uskallus muuten riittänyt, mutta sammalikon alla oli kivikko, korjuuta se ei haitannut, koska koneet oli keskiraskaita molemmin puolin telikoneita, 11m :n kuormaajalla ja matka laanille avohakkuualuetta.

  3. Eipä tuossa kuusen kasvu paljon olisi himmaillut vaikka olisi sitä tukkiprossaa vieläkin hiukan kasvattanut. Hyvän ja elinvoimaisen näköisiä runkoja joten 45v:tta mittariin olisi tehnyt kyllä huikeaa lisätulosta.

  4. metsä-masa

    Yllättävän paljon alkoi vuosittain tuoreoksanosuus karata, kasvatettavissa koivuissakin jo kolmanneksen paikkeilla ja ennakkoraivatuissa vain tupsu päässä, rehevä viettävä rinne etelään yllättää kasvullaan.

    Suomi on pitkä maa ja kasvuolosuhteet poikkeaa paljonkin eri puolilla maata. Onko palstalaisilla omia tain työnkautta tulleita kokemuksia kuusikoiden kesäharvennuksista ja niiden onnistumisesta ?

  5. Eikös tuosta nyt saada noin 3000€ tuloja ja omt pohjalla 15 vuoden päästä tai jopa alle, toinen harvennus, josta jo reilusti tukkia.

  6. Ei kuusikoita kannata karsiinnuttaa ja odottaa isompaa ensiharvennussaantoa. Kuusen kasvukin hyytyy liian tiheässä aika reilusti. Vähän riippuu missä päin suomea kuvio on mutta tuonkin voinee sen reilun kymmenen vuoden päästä harventaa uudestaan. Ja tuloa tulee reilusti enemmän kuin odottamalla ensiharvennuksella sinne 45 vuoteen asti.

  7. Visakallo

    En tiedä missäpäin Suomea tämä kuusikko on ja miten sen omistus on mennyt, mutta kovin pitkälle on ensiharvennus venähtänyt. Hoidettuun OMT-istutuskuusikkoon ensiharvennus tulee parikymppisenä ja viimeistään kolmevitosena tehdään toinen harvennus.

  8. Ei minustakaan tuo harvennus ainakaan liian aikasin ole tehty. Usein noin pitkälle myöhästetyihin harvennuksiin tulee tuulituhoja helposti kun juuristo ei ole vahvistunut pituuskasvun myötä. Toivottavasti tuhoilta vältytään ja metsä jaksaa kasvustoa.

    Minusta kuusikon harvennus kysesellä metsäpohjalla onnistuu hyvin kesällä ja usein parempi kuin marraskuun räntäsateilla jolloin maasto liejuuntuu ja osin alkaa pettämään. Kunnon havutus ja kantokäsittely sekä tarpeeksi tilavat ajourat estävät lahon leviämisen kuusikossa.

  9. Tuosta on oikealla metsäkoneella hieno ajella. Lauri-Vaari ja Joovaan olisvat lirissä maataloustraktorinsa kanssa, sillä kun ei ole hääppönen peruutella kärryn kanssa.
    Ei ole enskan hakkuu yhtään liian aikaisin, nuorempaankin metsään olisi voinut ihan hyvin hyökätä.
    Tällä hetkellä kuusitukin tuottaminen pitäisi olla ykkösasia, eli ylitiheydessä kituuttaminen ei ole todellakaan viisasta.

  10. Koivut olisn hakkuuttanut pois korkoa kasvamaan, mutta kukin tavallaan.

  11. Ihan hyvin näyttää onnistuneen harvennus. Koivuja jäänyt pystyyn aukkopaikkoihin.

    Kuusella ei kok.kasvut kovin paljon muutu harvennusten takia, kunhan latvus ei vaan ehdi supistua liikaa. Vähän aiemmin olisi ollut optimiaika eh:lle mutta ehtii noinkin ja poistuma on jo parempi.

  12. metsä-masa

    Kuva ja palsta on Pohjois-Karjalasta ( Ylä-Karjala ), kasvupaikka on keskimääräistä parempi täällä. Taimikonhoidon aikaan kuviolle jäi hieman enemmän tiheyttä mitä ohjeet olisi olleet. Seuraava harvennus on tarkastelun alla n. 13-15 vuoden kuluttua.

    Ensiharvennuksen tuloksi vahvistuu n. 1100 € / ha, harvennuksen kanto hintoihin vaikutti kuusikkoaukon yhtäaikainen myynti.

    Kuusikosta on kehittymässä hyvä terve metsä, kantokäsittely ja korjuu ilman kolhuja velvoittaa isännän välittämään kiitokset molempien koneiden kuljettajille !

  13. Lentokentänkö meinasit, vai miksi noin julmetun leveä tie.

  14. Jos ajoura on 4,5 metrinen, niin se voi olla 4,5 metrinen, vaikka kuva kertoisi muuta. Nykykoneillakin pääsee ihan vaivatta 4 metrin uraa pitkin ilman kolhimista. pitäisi vain katsoareunapuut ”sillä silmällä”.
    On lähes se ja sama, vaikka uran reunaan ei jääkkään se paras puu, vaan se on otettu uralta pois. Reunapuuksi on valittu se toiseksi paras puu ja lopputulos on aivan yhtä hyvä, ellei parempi.

  15. Mielestäni noin tasainen maasto ei kaipaa noin leveitä ajouria. Kyllä tuolla kone kallistelemati menee ja pitäisi kolhuitta selvitä metrin kapeammassakin ”lentokentässä”.

  16. metsä-masa

    Ajourista hyviä kommentteja, minusta ei isommalla kuviolla ole suurta merkitystä onko ura 4m vai 4,5m, koska tasainen runkoluku palstalla oli se 1200 / ha.

    Kuvan palstalla urat tuli n. 22m välein tilanrajalta alkaen, eikä yläpäätä voinut lenkittää kaltevuuden vuoksi ja ura varastolle oli avohakattua-aluetta pitkin.

    Maisemallisesti suoraura olisi hävinnyt jos siihen olisi tekemällä haluttu mutkia.
    Vaihtelevissa olosuhteissa motomies joutuu tekemään aina sen tilannekohtaisen arvion kun pyrkii hyvään lopputulokseen, tässä oli myönteisen hyvä lopputulos.

  17. Kun normaaliajokone on alle kolme metriä telojen kanssa, niin nelimetrinen ura riittää hyvin, kunhan se ei mutkittele suotta.
    On nähty satoja kertoja, kuinka tarkasti suunnitellulla uralla päästään helposti siistiin jälkeen, eikä runkoluvun takia ole tarvinnut jättää uravälien puolimatkaan melko usein nähtyä hakkaamatonta kaistaa. Sellaiset ovat merkki kehnosta ammattitaidosta.
    Koealalta pitäisi löytyä oikea runkoluku, vaikka puolen aarin ympyrä otettaisiin keskeltä ajouraa.

  18. metsä-masa

    Opetustilanne nuorille kuljettajille on aivan oikein, että lähdetään minimi uraleveyksistä liikkeelle. Sen jälkeen onkin sitten käytännön syyt, jotka puoltaa käyttämään uraleveyttä tilanteen mukaan, esim. epätasaiset, kaltevat ja pitkän puulajin ns. hännän heitto ym.

    Näin sadaan varmistettua, ettei kasvavaan jäävien puiden tyvet ja juuret vaurioidu ja työmaasta tulee kerralla valmista. Yleisesti puunkorjaajat pitää ohjeinaan ” Hyvän metsänhoidon suosituksia ” , energiapuun korjuu ja kasvatus.

Metsänhoito Metsänhoito