Tämä muita pidempi kuusi on mietityttänyt joka kerta ohikulkiessa, että pitäisikö tämä kaataa ja vapauttaa tila näille ympäröiville tasakorkeille taimille.
Toisaalta sekin,että miksipä naapureita paremmasta kasvusta tulisi ”rangaista” raivaussahalla.
Nyt on semmoisen ajatus vallalla, että olkoon ainakin varsinaiseen taimikonhoitoon asti.
Kuinkas arvon raati tämän tuomitsisi?
Jätä vain pystyyn vaikka tulevaisuuden metsän suojuspuuksi siementämään . Kuusikossa varsinkaan ei tuo kasvuero haittaa.
Eikös tuo ole juuri sitä kuusen jalostusta, kun jätetään nopeakasvuisempi jäljelle? Sitähän ne on yrittänyt männylle tehdä jo kymmeniä vuosia. Jalostaa taimista yhä nopeampia kasvamaan.
Boorilla olen nänhyt vastaavan vaikutuksen, mutta tässä ei taida olla siitä kyse.
Tuossa karkeasti kuusi puuta koealalla. Kun ottaa tuon koivunkin mukaan. Jättäisin pystyyn etukasvuisenkin kuusen.
Sen verran on harva, ellei lumen alla ole vielä kuusentaimia? Ei kannata raivata yhtään puuta pois.
Onkos tuo kuusi samanikäinen kuin muut? Jos on, niin tuohan on klooni, josta kannattaa odottaa, että sais siemeniä.
On todennäköisesti alueella ollut alikasvoskuusi eli huomattavasti muita vanhempi. On vaan päässyt hyvän kasvun vauhtiin ennen istutustaimia.
Glan linjoilla, siitä kertoo myös epäsovinnainen sijoittuminen istutustaimiin nähden.
On tämä metsäala kumma. Jotkut yläharventaa taimikossa ja alaharventaa isossa metsässä, jotkut tekee toisinpäin.
Itse olen etukasvuisia sivistellyt oksia lyhemmäksi raivatessa, jolloin etukasvuisesta taimesta ei tulisi sokaisevaa turilasta. Kokemusta pidemmältä ajalta, hillitsee kummasti ” typistäminen”.
Istustaimissakin on nykyään joskus vastaavia kasvueroja nähtävissä.
Tuo taimi voi olla kyllä vanhoja peruja.
Kuusikossa – Ei haittaa.
Männikössä pitäisi ehkä tasoitella.
Kun kuvan lähettäjä ei näy kommentoivan, niin pitää koettaa laskea ikää tuosta pitkästä ja oikean puoleisesta lyhyestä. Lähelle menee. Molempien ikä olisi jotain 11..13 vuotta.
Tämä ala on päätehakattu n.viisitoista vuotta sitten ja jätetty taimettumaan omikseen. Eli nuo kaikki hangen päällä olevat taimet ovat sitä nuorempia. Osa alasta on mätästetty pari vuotta sitten ja tähän on istutettu kaikki ylijääneet kuuset muilta istutusaloilta. Yhdenlainen korkeakoulu siitä, miten säästäminen taimikonperustamisessa tuottaa reilusti heinäys- ja vatukointitöitä.
Luontaisten taimien ikää on vaikea laskea tarkasti, kun helposti ensimmäiset viisi vuotta menee taimen taistellessa alta vaaksan mittaisena muun kasvuston kanssa. Ja edelleen päätehakkuualallakin voi olla taimia, jotka ovat syntyneet jo ennen päätehakkuuta.
Mielestäni taimien keskinäinen ikäero ei ole ei ole tässä olennaista. Sitä vaan kyselin, että jääkö metsän puutuotto pienemmäksi, jos kasvatan taimen ensiharvennusikään. Vai kaadanko sen etukasvuisuuden vuoksi pois, jolloin nuo tasakokoiset tietenkin hyötyisivät lisätilasta.
No, voihan metsän kasvatuksesta tuollaisiakin paineita ottaa. Eipä ole tullut mieleenkään. Enemmän murehtisin aika harvan näköistä ympäristöä. Mahtaako siihen edes metsää tulla vaiko vain tuo kaistale.
Taimien kasvuero ei välttämättä muutu vaikka lyhyemmät saisi lisätilaa. Sitä on muistaakseni tutkittukin. Jonkin verran tasakokoisten ympärillä olevien kasvu paranee , jos isommalta jää tilaa mutta ei kovin paljon.
Kokonaisuutta kun katsoo, niin minusta taimet ympäristössä huutohollin välein. Mielestäni kuvan taimikossa ei kuusia tarvitse ensiharvennuksessa poistaa oikeastaan kuin tämä etukasvuinen yksilö. Voihan kuva valehdella, mutta vain jokunen koivunteippa näkyy ja olisko nekin vielä hieskoivujakin pääasiassa.
No, kyllä se sitten sormissa tuntuu, kumpia koivuja ovat. Taustalla on ainakin yksi iso, siementävä rauduskoivu.
Aika korjaa. Viimeistään 40 vuoden päästä tuossa on hyvä kuusentaimikko. (Niitten koivujen alla.)
Nimitättekö susipuiksi myös kylvettyjä tai istutettuja selkeästi etukasvuisia taimia? Siis samaa viljelyerää olevia taimia. Jos kyseessä on männikkö, annatteko niille susipuiden kohtalon eli nilkasta poikki?
No en minä ainakaan. Raivaan aina pienemmästä kasvustosta. Isot säästyy aina.
Ensimmäistä männyn taimikkoani kun raivasin niin jätin varmaan kaikki susipuut pystyyn. Intoa oli enemmän kuin tietoa tai järkeä. Noh sieltä kertyy tulevaisuudessa komeat kuitukasat. Virheistään sitä oppii.
Semmosta puuta en tunnekkaan kuin susipuu. Kasvaako oksilla niitä pirun otuksia vai mistä moinen. Kun olen seurannut ajalla sellaisen termin puun kehitystä olen huomannut että aivan samanmoinen ja iso mänty niistä tulee eikä erotu mitenkään muusta metsästä. Useimmiten jossain harvennuksessa otetaan niistä poiskin ja silloinhan ne ovat oivallisia kuutioiden lisääjiä. Kait ne sudet sitten lisää sitä litrakokoa? Ainut ongelma niistä on että pudottelee lahoja isoja oksia päähän jos touhuaa sellaisen läheisyydessä ilman kypärää. Sehän on kuitenkin mahdollista nykykeskustelun linjaa seuraillessa. Valtakunnan metsäosaajien hyväksymä työmalli.
Ei kaikki etukasvuiset ole aina susipuita esim tuo kuvassa oleva etukasvuinen kuusi, jos se ei ole vahtanut latvaa eikä ole liian oksikas ja on suora eli siitä tulisi tyvitukki. Niitä kai toivoisi olevan mahdollisimman monta. Totta että suurin osa etukasvuisista männyistä näyttäisi kasvavan susipuiksi, joita voi alkaa poistaa jo raivausvaiheessa, kun niitä on mahdoton korjata. Kaksihaaraiset voi korjata poistamalla toisen haaran. Tuossa olen juuri raivannut 3..4 m männyntaimikkoa ja poistanut toissatalvisia metsämyyrän vioittamia latvavikaisia taimia. Paha mutkaa tulee, kun pääkasvain keskellä on kuivunut ja sivu oksat jatkaa kasvua. Pois joutavat.
Annan yleensä aika paljolti ensiharvennuksen hoitaa metsän laatujalostuksen. Aina se ei häävisti onnistu mutta se todella riippuu mikä siellä moton kopissa luuraa. Viimeksi onnistui kohtalaisesti vaikka tavara oli todella huonoa paikoitellen. Erittäin raskasta hirvikuormitusta silläkin palstalla ollut.
Tuo etukasvuinen kuusi jatkaa pituuskasvua kapeana niin kauan kuin latvakasvu ei ala takeltemaan. Alimmat oksat näkyy jarruttevan jo kasvua. Halla, hivenravinteiden puutos, valoshokki, metsämyyrä jne. ja kaikki yhdessä voi pysäyttää pituuskasvun pitemmäksi aikaa ja silloin oksisto alkaa kasvaa paksuutta ja pituutta.