Kommentit (64)

  1. A.Jalkanen

    Mikä tilanne? Onko hakkuu jo tehty ja mittaustodistus hyväksytty? Onko valvontaa mhy:n puolelta? Asia selviäisi paremmin ostajan edustajalta ja hakkuukoneen kuljettajalta kysymällä siellä metsäpalstalla (kuin tällä palstalla). Miten ostajan edustaja perustelee katkonnan?

  2. A.Jalkanen

    Anteeksi edellinen viesti: ilmeisesti asia oli jo selvitetty ja rahalla soviteltu!

    Katkontalista olisi jo melko hyvä, jos siitä ilmenisi rungoittain kokonaistilavuus ja tukin osuus siitä. Lisäksi listassa voisi olla vikakoodi eli syy, miksi on poikettu automaattiajosta, jos runko on katkottu käsiajolla. Itse pystyy laskemaan myymänsä leimikon kokonaissaldon, eli hakkuukertymän kokonaistilavuus ja tukin osuus siitä.

  3. Katkontalistasta ilmenee mm. runkojen keskitilavuus, katkottujen runkojen määrä, tukkiosuus ja eri lpm:tta luokkiin katkottujen tukkien lukumäärät. Aika paljon siitä saa selville, jos on kuvia /tietää minkälainen oli leimikon metsä pystyssä.

  4. suorittava porras

    Vaikuttaa kovasti korpimetsältä , josta sahafirma ei tee edes tarjousta. Paikoin joutuu lumppaamaan huomattavan määrän runkoja tyvimutkan tai käyryyden takia. Jos vielä puut sattuvat kasvamaan ojan penkalla , joutuu tekemään kolmosen melkein kaikista tyvistä. Ei ole kivaa kenellekään. Onneksi on mahdollisuus tallentaa kuvadokumentit tilanteesta , jotta epäselvyyksiltä vältytään. Suomänniköt kuuluvat laadun suhteen samaan kastiin.

  5. A.Jalkanen

    Tarkoittaako tämä tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien kannalta sitä, että ojitettujen turvemaiden ensimmäinen puusato tulee olemaan pääosin kuitua? Vasta seuraava sukupolvi joka varttuu turvekankaalla on laadukasta?

  6. Katkontalistassahan näkyy yksitellen joka ikinen pölkky ja siinä järjestyksessä kun ne on koneella tehty.

  7. Vähän huonolaatuiset kuvat, en pystynyt kunnolla suurentamaan mutta suurimmasss osassa kuvista olin kyllä havaitsevinani rungoissa selviä vikoja. Karsimaterät höylänneet runkoa, repeämät tyvessä, poikaoksa ym. Ois varmaan kannattanu lumpittaa. Ja jos mitkä valehtelevat niin valokuvat. Jotenkin tuntuu että suorittavankii kuvat välillä samaa tasoa. Otetaan jostain yksityiskohdasta jostain sopivasta kuvakulmasta kuva niin saadaan toivottu lopputulos. Ei senpuoleen kyllä mg teki itsellenikin aikoinaan kaksi kauppaa samalla kertaa. Taisi johtua apteista, lähinnä.

  8. Tyvilumppien teko olisi tuonut tuossakin mo:n tiliin lisää melko paljon. Tai sitten kun tehdään myös esim. 31 :stä tukkia, niin useimmilta kuitupölkyn teoilta vältytään. Mutta pitää sopia etukäteen ne asiat.

  9. suorittava porras

    Nuo tyvirepeämät ovat yleensä selvä merkki lenkoudesta. Juuren niskat ovat laajentuneet rungon selkäpuolella eikä saha hoida hommaansa loppuun normaaliasetuksilla ,kun ylisahauksen esto on käytössä. Kun lengon pölkyn ”mahapuoli” jää alaspäin ja revennyt puoli ylös , on lenkous vaikea havaita kauempaa tarkasteltaessa. Kyljellään oleva lenko pölkky onkin jo selvä tapaus. Monilta jää huomaamatta aivan lumppipölkyn päässä oleva pieni mutka ,joka aiheuttaisi keskellä tukkia koko tukin raakkaamisen kuiduksi. Eli ,kun mutkasta katkaistaan ,vikaa on jälkikäteen vaikea havaita. Lumpin tekeminen-lyhyen tai pitkän- on aina ylimääräinen toimenpide ekä niitä ole mitään järkeä turhaan tehdä. Sekin on syytä pitää mielessä ,että tietoisuus laatukriteereistä on vähintään 90:sti parempi moton kopin sisällä ,kun sen ulkopuolella.

  10. Manuhakkuun aikaan se laadun valkkaaminen oli yleensä paremmin hallussa metsureilla kuin nykyisin moton kopista katsottuna. Usein vielä pimeällä ollaan töissä joten ei ole mikään ihme , että tulee joskus sanomista. Motokuski ei tee mielellään lumppeja kun siitä ei makseta erikseen. Myyjä häviää eniten siinä.

  11. metsä-masa

    Paljon on ollut huonoa tuuria Warren kuvaamalla työmaalla. Työmaakuvien perusteella leimikko näyttää olleen laadullisesti keskinkertainen, mutta keskinkertaisessa leimikossakin voi olla runkoja, joita on hankala jakaa tukiksi, varsinkin silloin jos mittavalikoima on suppea.

    Kuvien liitteenä oleva teksti, ”näytti siltä, että jokaisesta rungosta olisi otettu 3m:n pätkä kuiduksi”. Tälle työmaalle kuljettaja on kyllä saanut täysin väärät katkontaohjeet, oikeasti sellaista systemaattista vikaa ei kuvan leimikkokaan taida olla, (onneksi katkontavirhe on jo sovittu)

    Kuljettajan tulisi saada heti ohjausta arvokkaan leimikon työvaiheisiin, joko motoisännältä tai ostajafirmalta. Warren kuvat ja kertomus on siinä varottava esimerkki muille, jos poikkeamia työnlaadussa esiintyy.

    Ammatillinen osaaminen on ollut vielä puutteellista, kouran asettelu, kaatosahaus ja kaatovaiheen lipat ja kannot sen paljastaa !

  12. ”…ensimmäinen puusato tulee olemaan pääosin kuitua? Vasta seuraava sukupolvi joka varttuu turvekankaalla on laadukasta?..”
    Lähes varmasti niin, ellei tee kuten aikoinaan myhistyksen metsuri: sahasi pikkutukit ja parrut pinoon kun kiikkutuolin jalat ja turilaat jäi pystyyn.
    Olisi kyllä mielenkiintoista ollut nähdä paikanpäällä tuo Warren hakkuun tuloksen juurisyy.

  13. Minä väittäisin että nuo tyvirepeämät ovat taitamattomasti kuljettajasta johtuvia. Enkä usko että tuota pilalle mennyttä katkontaa nyt oikein voi muuksi muuttaa. Samanlainen oli meilläkin josta sanoin metsänomistajalle reklamoimisesta. Toisin vain ne olivat hieman lyhyempiä ja havukasaan sotkettu.

  14. Olen aivan samaa mieltä Metsuri motokuskin kanssa. Tuo ei vain ole sitä mitä pitkässä juoksussa itsekkin olen nähnyt. Kyllä tuossa paistaa kokemattomuus tai suorastaan osaamattomuus.

  15. Mopokuski on oivaltanut, miten hakkuukoneen kuljettaja on muninut. Kyllä vähän isompikin puu saadaan poikki repimättä.

    Suoriutuva vaan koittaa väittää mustaa valkoiseksi. Myös käsitykset lengon pölkyn repeämisestä ja sijoittumisesta osoittavat, että vielä on pitkä matka kuljettavana ennenkuin alkaa mennä kaaliin totuus.

    Lengon pölkyn mahapuoli on eripuolella kuin köyry puoli.
    Tukki katkaistaan mutkan alta ja seuraavan tukin tyveen jäävä mutka yleensä hukkuu tyvipään paksuuteen, pölkkyhän sahataan AINA latvaläpimitan mukaan!

    On se pirua, kun ammattilaiseksi tekeytyvällä ukkelilla ei ole hajuakaan tukkien apteerauksesta. Olisi sopiva tyyppi energiapuuhakkuuseen oikein pöpelikössä.

  16. suorittava porras

    Se miten tukki katkaistaan on ollut tiedossa jo yli 40 vuotta. Hyvä kuitenkin ,kun kerroit ,että muutkin oppivat. Tätä periaatetta nudattaen kolmessa ja puolessa metrissä oleva mutka jää tukin tyveen ,kun otetaan pakosta se kolmosen kuitu sitä ennen. Tässä tapauksessa kuitu on viivasuora ,mutta pituuta ei ole tarpeeksi tukiksi.
    Repeämät ovat ikäviä katsella ,mutta niitä tulee joskus kokeneellekin. Lenko ja tyvekäs tyvi on aika vaativa sahattava. Tienvarren hiekkaisia puita sahattaessa terä saattaa tylsyä kesken sahauksen ,jolloin repeämiä syntyy. Tuuli ja toissaan kiinni kasvavat puut tekevät kaatosahauksesta haastavaa. Huonoon kuntoon päässyt terälaippa ,väljä laipan istukka tai vähän pieleen mennyt terotus aiheuttavat myös huonoa katkaisujälkeä.
    Tässä muutamia mahdollisuuksia näin erinäisiä kantoja aikaan saaneena. Kantojen lukumäärä on 7-numeroinen luku eikä ala ykkösellä . Pöllien määrä onkin sitten edellinen luku kertaa vähintään kolme ,joten ehkä on hieman isompi kokemus aiheesta ,kun moottorisahalehtorilla.

  17. Nuo suorittavan ”mahdollisudet” ovat juuri sitä mitä hän kiistää. Ammattilainen ei tuollaisilla elkeillä tee ja piste. Asiat ovat huonoja niin kauan kun ne korjataan ja siihen ammattilainen aina pyrkii. Ei ammattikuski tuollaista katsele omassakaan työssä saati muiden. On aika vaikea uskoa myös kolmen metrin päähän puussa niin voimakasta lenkoa että tuollaista kuitupölliä pitäisi ensin tehdä.

  18. suorittava porras

    Repeämät eivät ole kaunista katseltavaa eikä ammattilainen niitä tarkoituksella tee. Niitä vain syntyy tietyissä tilanteissa väistämättä.
    Katonnasta ja laadun varmistamisesta jessellä ei ole hajuakaan ,joten siitä aiheesta on turha vääntää. Sahalta tuleva palaute kyllä pitää tason kohdallaan ja sitä tulee ,kun on aihetta. Kolmosen kuitupöllin teko on arkipäivää ,kun laadun varmistaminen sen tekemistä edellyttää. Siihen on vain totuttava.

  19. ” On aika vaikea uskoa myös kolmen metrin päähän puussa niin voimakasta lenkoa…”
    Elä kehtoo, Jeessi. Nämä eivät ole uskonasioita!
    Jos joku on nähny moton 90 metrin päästä, se ei ole verrannollista kun jotkut on niillä hakanneet kymmeniä vuosia… 🙂

  20. Visakallo

    Suorittavan kirjoituksista saa sen käsityksen, että ko. tapauksessa hakkuu on tehty oikein. Mikä on suorittavan näkemys siitä, miksi yhtiö on kuitenkin päättänyt maksaa korvauksen puunmyyjälle?

  21. Ei.
    Suorittava esittää mahdollisiin seurauksiin johtavia syitä tekstin ja kuvien perusteella. Sillä suppealla kuvalla joita keskustelun pohjaksi on esitetty. Se on kyllä selvinnyt, että hakkuusta kokemattomat luulot osuvat harhaan mikä minnekin!

  22. Jos Suoriutuva onkin tehnyt muutaman miljoona kantoa, niin se ei apteerraustaitoja todista, vaan on vankka epälys, että on tullut sadoistatuhansista rungoista sutta ja sekundaa.

    Huono merkki onkin, jos sahalle ei mene myös heikkolaatuisia tukkeja, koska niistäkin pitäisi myyjän saada tukin hinta.

    Toisaalta ymmärrän kyllä, että katsellessa puita paskaisen ikkunan läpi huonossa valaistuksessa voi puut yhdeltä puolelta huonosti nähtynä näyttää erilaisilta kuin vapaassa tilassa ja useammalta kantilta katsottuna. Kuitenkin sieltä tirkisteltynä saattaa ennemminkin jäädä huomaamatta montakin seikkaa, joten väärä luulo on se, että vahingossa tekisi hyvästä tukista kuidun – yleensä käy päinvastoin.

    On ikävää, että 40 vuotta on mennyt oppimisen kannalta ihan hukkaan, vain asenteita on opittu – ja nekin täysin vääriä, niin metsäpuolella kuin metsästysosastollakin!

  23. Ja saapi likaiset pullonpohjat nenällä toimiva putkenpuristelija vääntää putkiliitoksia niska punaisena. Vaikka kokemusta vierellä katsomisesta olisi 50 vuotta, liitos ei pidä jos konstit on luuloissa… 🙂

  24. suorittava porras

    Jätkälle totean ,että yli 95%katkontaan vaikuttavista havainnoista tehdään enemmän tai vähemmän paskaisen lasin läpi hämärässä ja pimeässä ja välillä risukossa ihan korvakuulolta ,kun näkyvyyttä ei ole lainkaan. Jälkimmäisessä tapauksessa sitä tukkiakin voi päätyä kuitukasaan ihan varmuuden vuoksi ,jos edeltävä runko on osoittautunut vialliseksi. Tämä 95% siksi ,että se on motolla korjattavan puun osuus tänä päivänä.
    Tulihan tuota laatupalautettakin ihan piisalle asti ja jätkän mieliksi eräältä syksyn työmaan saha-asiakkaalta. Tilanne korjattiin lumppaamalla vähän raskaammalla kädellä käyriä mäntyjen tyviä kolmosiksi.

  25. Visakallo

    Suorittava on kaikkien näiden vuosien aikana tullut todistaneeksi laulavansa niiden lauluja, joiden leipääkin syö. Siitä tuskin on erimielisyyttä. Metsänomistajilla on myös täysin sama oikeus tuoda julki oma näkemyksensä asioihin, koska kysymys on heidän elämäntyönsä rahaksi muuttamisesta. Siitäkään on tuskin kellään mitään epäselvyyttä.

  26. Niin. Säännöillä, laatuvaatimuksilla ja ohjeilla pelataan,ei sen kummempaa. Laulut lauletaan niiden nuottien mukaan. Kun joku joskus väkisinkin alkaa vetää nuotin vierestä ”Kutsettia”, ei se mahtane olla maailman ihme?! Ihme on se, ettei lääke löydy tautitilaan ja heti. Se on itsekritiikki, kysyminen neuvoksi tai vain syyn selvittäminen.

  27. metsä-masa

    Tukinlaatuvaatimukset pitää olla ja uskaltaa tehdä niiden mukaan. Nuorella kuljettajalla, jolla asenne ja halu työhön oppimiseen ja laatuvaatimusten tulkitsemiseen on nopeaa kun huolehditaan tukihenkilön olemassaolosta taustalla, kysellään kuulumiset työmaalta ym.

    On sattunut niinkin, että motokuljettajalla on kokemusta ja vääristynyttä laaduntulkintaa kertynyt jo liikaakin. Sen korjaaminen voi olla hankalampi ja tunnetiloja koskettava keskustelu, paluuseen ja oikeaoppiseen työskentelyyn. Keskiarvona ja pääsääntöisesti laaduntulkinta on työnantaja kohtaisesti kunnossa.

  28. Tässä on keskusteltu puiden katkonnasta. Tietenkin näistä puulajeittain on omat laatuvaatimukset ja mitat ostajittain. Mielestäni jos tukkikasassa ei ole yhtään raakkeja, niin silloin on kyllä mennyt tukkia kuituun. Raakkejahan saa olla muutama prosentti. Ostajan kanssa voi sopia tehdäänkö lyhyitä lumppeja vai tehdäänkö kuitupölli jos mutkat, lahot ym. viat vaatii. Arvostan hyviä motokuskia kaikista niitä ei tule tekemälläkään.

  29. Kasperin kannalla olen täysin. ja yhden jo näiltä palstoilta tiedänkin joka on viimeisen virkkaman väärti, meinaan siinä negatiivisella puolella. Jos hysteerisesti yritetään välttää raakkia on varmaa että menee tukkia paljonkin kuiduksi. Siksipä suorittavakin on yksi takuukuski vanhoilla serlachiuksen metsillä. Sieltähän onkin tarkoitus ruokkia pääosin sellupuolta. ja nimenomaan havusellua. Koivuhan tuodaan itärajan takaa. Niitä voi kotimaan kamaralla polkea moton raiteisiin surutta.

  30. Ainaskin näillä 3iloisella rosvolla täytyy tukin laatu olla hyvä. Jos raakki% alkaa olla 10%, taitaa sahalta tulla noottia. Ja ei taida montaa tulla samalle kuskille. Eikös Seppänenkin manannu uusimmassa videossaan että tukki% 89, niin sahalta tullu postia. Ihmetteli eikä keksinyt syytä. Tänään metässä katselin kun oma männikkö tulee 2harvennukseen, niin ainakin niissä osassa missä on lenkoutta se on 1-3 m matkalla. Ja kuitu otettava tyveltä. Eikä hirvien vika. Rehevän maan männikkö. Yllä olevista kuvista paha sanoa juuta tai jaata. Olen edelleen sitä mieltä että kuvan puutkaan ei ole kaksisia. Mutta kai jotain virhettä ollu, kun korvausta saatu.

  31. Olen monta puukauppaa tehnyt vuosien saatossa. Tasavertaisissa tarjouksissa useasti on tullut ratkaisu sillä kuka yrittäjä tulee hakkaamaan. Pieni hinnanerotus ei ratkaise, vaan se miten se hakkuu tehdään. Tiedän hyvin tarkkaan alueeni yrittäjät ja heidän motokuskit. Kyllä näitä pitkien kantojen tekijöitäkin vielä löytyy, eivät tule minun metsään.

  32. Silloin kun metsänomistajakin ihmettelee että onpa huonostakin tehty tukkia on homma kohdallaan. Minulla nimittäin viimeksi niin kävi. Rehevän turvesaran hakkuusta oli minullakin kyse. Siinä kyllä oli jo ajokonemies katsonut saman ja todennut että esim. pikkutukki saa mennä kuitukasaan saman tein. Eikä niillä mäntytukeillakaan näytä kiire olevan raamiin. Mutta komea kuusitukkikasa kyllä häipyi ensialkuun heti. Jos taas tilanne on kuvien kaltainen on aivan selvää että kuuluukin ottaa nopeasti yhteyttä ostoon ja topata kuljetus kunnes korvaus on sovittu. Tottahan lenko on lenkoa mutta siinäkin on rajansa joka hyväksytään vielä tukiksi. Ja sitä rajaa kuuluu huonossa laadussa motokuskin koetellakkin. Ei niitä motokuskeja sillai vaan vaihdeta. Kun niitä ei ole. Turhaa vauhkota raakeista kovin vakavasti.

  33. Kasperin linjoilla olen jälleen. Kyllä, viimeksi juuri ilmoitin myös ostolle että tämä yrittäjämotoilija on tervetullut toistekkin minun metsiini hakkuulle. Lupasi pitää mielessä ja kehui itsekkin kaverin toimintaa oikeansuuntaiseksi. Toki saattaa olla ettei hän enää silloin ole niin suosittu tämän firman hakkuulle jos tukin menekki takkuaa. Silloin laitetaan isoja koneryppäitä runnomaan tunnottomasti koska siitähän sitä kuituvärkkiä syntyy. Onneksi täälläkinpäin yksi huonomaineisin on hiukan alkanut häipyä näiltä metsäalueilta joissa minunkin metsäni sijaitsevat. Tilalle on tullut juuri näitä hyvin tervetulleita yhden koneen ketjuja joissa isäntä vielä ajaa itse.

  34. Jees h-valta olet aivain oikeilla linjoilla näissä viimeisissä keskusteluissa. Huonot motoyrittäjät häipyy näin onkin parasta. Kyllä puukaupassa pitää ajatella sitä puun myyjääkin.

  35. suorittava porras

    Se huomautusraja on 5% ja kymppi on pahempi juttu. Niitä nootteja ei montaa kuskille tule ,kun on edessä lähtö vapaille työmarkkinoille. Syksyllä tuli muutama vitonen samalta turvemaatyömaalta putkeen. Niistä seurasi sanktiomaksu eli sakot . Sahalta kyllä kertovat ,mikä kelpaa ja mikä ei. Jos on eri firman saha ,muikkari tulee herkästi. Aikamoista taiteilua ongelmametsissä ,kun pitäisi joidenkin mieliksi tehdä 3%raakkeja ,mutta ei yli viittä.
    Aika innokkaasti ollaan vaatimassa ,että tehdään tukkia riskirajoilla ja jopa sutta ja sekundaa. Mitenkäs sitten suu pannaan ,kun huonolaatuista puutavaraa toimitetaan isännän itsensä käyttöön tai vientiasiakkuuksia menetetään asiakkaan tyytymättömyyden seurauksena. Eivät heti tee uutta kauppaa jos yleensä koskaan. Syrjäisen Suomen kilpailuvaltti on tuotteen hyvä laatu ja varmat toimitukset. Jos näistä tigitään on kohta käyttöä pelkälle sellupuulle.
    Lumppaamista riittä tulevaisuudessakin. Hoitamattomana kehittyneiden metsien puusto on tyviosaltaan yleisesti tukiksi kelpaamatonta tavaraa. Siitä on turha kiukutella motokuskille.

  36. Olisko suorittava parempi pysyä vain tukevasti siinä oman työsaran murheissa. Me emme kaipaa näin taivaanrannanmaalausta vaan myös puunmyyjän edun huomioimista hakkuussa. Siinä mielestäni joku raakki on parempi kuin varman päälle puinti eli on puitu tukkia kuitukasaan. Ison firman metsissä (varsinkin kun se on sellufirma) on helppo toteuttaa itseään mutta onneksi tuollaiset sitten harvemmin tulevatkaan yksityisen metsänomistajan hakkuuseen. Onneksi. Kyllähän täälläpäin jopa kahden sellufirman toimissa on selvä ero. Mutta sillä toisella onkin isot vientisahat ja toisella paljon vaatimattomampaa sahaus. Ei varmaan ole vaikea arvata kumman kuitukasa on rohevampaa tavaraa.

  37. suorittava porras

    Kukahan täällä murhetta kantaa muutamasta laadun varmistamiseksi tehdystä kuitupöllistä? Niitä riittää ,kun turvemaita aletaan enemmälti käsitellä ja ne hoitamattomat metsät ovat oma lukunsa. Kuitua tulee käyristä tyvistä ja riukumetsistä muutenkin. Tilanteeseen ei motokuskilla juurikaan ole mahdollista vaikuttaa. Tarkkana pitää olla. Sormi koko ajan kuitunapilla.

  38. suorittava porras

    Jesseä voin vielä erikseen lohduttaa ,että nämä tilanteet alkavat kohdallani olla takana , mutta Jessellä pelkona persissä vielä pitkään , jos tyyli ei muutu.😁

  39. Mitenkähän minun ”tyylini” pitäisi muuttua? Pitäisikö minun hyväksyä vain mukisematta ihan minkä tasoinen moton kuljettaja tahansa metsääni jota kuitenkin kymmeniä vuosia kasvatellut päätehakkuu tavoitteena. Toki, enhän sille mitään periaatteessa voi jos huomaan huonoa katkontaa mutta sanktiota voin kyllä tarjota hakkuusta. Olen joistain jotunut niin tekemäänkin. Vuosien mittaan on monentason työtä jo nähnyt. Kyllä minusta viime vuosina taso on jopa parantunut. Ehkä konflikteja pyritään välttämään. Oikea paikka työharjoitteluun ei ole asiakkaan metsä vaan pitäisi tulla suht valmiina työhön. Siksi vastuu on myös koulutuksessa. Koulun harjoitusmetsät ovat hyvä pohja ja myös työpaikan kuuluu kontrolloira tekijöitään kelvolliseen työhön. Myös metsänomistajan tyytyväisyyteen pyrkivään. Mikään firman ”tyytyväisyysautomaatti” ei ole paras kuljettaja metsän käsittelyyn. Turvemaillahan myös toimitaan entistä enemmän jopa tulevaisuudessa kai vuoden ympärikin. Vaatii osaamista ja silmää.

  40. A.Jalkanen

    Jos vika on monessa saman metsikön männyssä samassa kohtaa, tulee mieleen, olisiko alueella käynyt latvanvaihdon aiheuttava tuholainen – esimerkiksi hirvi tai männynversoruoste.

  41. Kun puhutaan mutkasta, se on kai kaikille selvä? Mutta kun puhutaan lenkoudesta, se ei ole läheskään kaikille selvä. lenkous on tukin tasaista käyryyttä, joka mitataan pälkyn keskilinjasta (ei pölkyn pinnasta) Viimeisten ohjeiden mukaan tyvipölkyssä ei tyveltä ensimmäistä 9 dm;n matkaa oteta huomioon.

    Korjatkaa, jos olen väärässä. Maksimilenkoudeksi on sovittu 1 cm/ juoksumetri.
    On olemassa sahauslaitteita, jotka sahaavat käyräämällä, eli ytimen suuntaisesti, jolloin lapeväärät saheet saavat suoruutensa kuivaamon nipussa. (Vientisahatavarassa hyvin suosittu sahausmuoto – ostajien mielestä)

  42. metsä-masa

    Sahurin mäntytukin laatu näyttää olen sama mitä Jätkä edellä kuvasi. Katkontatarkkuus, +/- 3cm, läpimitta kuorenpäältä, lenkous 1 cm/jm. tasaista lenkoutta ja laatutyvi, mitataan latvan ja 1 m:n etäisyydeltä tyvileikkauksesta olevan pisteen väliltä.

    Lisäksi sahurilla on kausiluonteisesti hirsitukki joka saa sisältää lieviä mutkia kunhan runko palaa mutkan jälkeen samaan linjaan, kysymyksessä on myyjälle hyvä laji, kun käytäntö on, että se ostetaan normaalitukin hinnalla.

  43. Jos A.J kommentoinnissa tarkoitit meidän lenkoja mäntyjä, luulisin että lenkouden syy on ihan ihminen. N.35v männikkö. Olisko aikoinaan istutettu avojuuri taimilla, ja vinoon? Lisäksi taimikonhoito vähän retuperällä. Rehevä MT. Muokkauksesta ei tietoa. Ja 30 v sitten oli hirvijahdin passipaikka. Se hirvi ei kyllä ehtinyt syödä yhtään tainta kun kumautin sen ketoon. Vasta myöhemmin ostettu palsta itselle.

  44. Silloin kun olin hakkuuhommissa motolla niin mitään 90 cm vapautusta tyvellä ei ollut. Kaikki mutkat ja lenkoudet lasketaan. Tuo 1 cm / m oli kyllä olemassa.

    Jesse se käynti takkinsa jo samassa keskustelussa. Vastahan tuo moitti että MG:n raakkitukeista ei pitäisi kohtaa. Nyt se jo viimeisissä on antamassa kuskeille kenkää jotka raakkeja tekee. Mitähän mieltä jesse on ihan oikeasti ? Vai onko sillä edes väliä.

  45. suorittava porras

    Vielä tuohon katkonnan oikeellisuuteen sen verran ,että oikean päätöksen asiassa voi tehdä vain yhdistämällä peräkkäiset pöllit alkuperäisessä asennossa toisiinsa. Hyvänä apuna oikean asennon löytämiseksi on mittapyörän piikkien jättämä merkkijono pöllin selkäpuolella. Kun kahden peräkkäisen pöllin merkkijonot ovat linjassa keskenään ja sahaussauma kiinni, voi ruveta arvuuttelemaan , onko toimittu oikein. Tuomiota ei voi suoralta kädeltä heittää pelkästään sen perusteella ,että kuitukasassa on isoja pöllejä. Revennyt pöllikin on raakki riippumatta siitä ,mikä repeämän on aiheuttanut ,joten laadun korjaaminen kolmosen kuitu tekemällä on perusteltua . Monesti hiusrepeämiä on useampiakin jo ennen varsinaista selvästi havaittavaa ratkeamaa ja saattavat ulottua parikin metriä tyvestä ylöspäin. Tuulen tai lumen taivuttamat rungot voivat olla päreinä pitkältäkin matkalta. Siksi ne tehdään surutta kuitupölleiksi.

  46. Jotkut tekee, jotkut ei. Olipa uuden tien varressa lähes puolesta tuulen katkaisema, (liekö edell. hakkuun kolhusta poikkimennyt) silti kelpasi alaosa tukiksi. Vain alle metrin otti katkokohtaan särövaraa. Ne tekijät ja ne luulotautiset tekijät! Isossa hakkuussa toki helpommin muutaman raakin sietää mutta jos niitä alkaa olla silmiinpistävän paljon niin kyllä kantaa otan.

  47. Se on jo ollut kunnon kolhu jos sen vuoksi tuulenkaato syntyy.

  48. Pieni tyvirepeämä ei tee tukista raakkia mutta eihän sitä moton kopista voi tarkemmin nähdä.

    Tukkipuuta saadaan esim. ( 27 cm rk-lpm:n puusta ) tekemällä 1 m:n tyvilumppi ( jolle ei lasketa arvoa vaikka toki sillä on polttopuun arvo ) ja 2 m:n siirtymällä kuidusta tukiksi n. 1, 75 € /puu enemmän kantorahatuloa kuin 3 m:n kuitupuupölkystä. Eli n. 700 €:n ero , jos puita on 400 kpl joista tehdään joko tyvilumppi tai kuitupuupölkky tyvestä.

  49. suorittava porras

    Toki se lyhyen lumpin tekokin kuuluu keinovalikoimaan ,mutta sanomista syntyy siitäkin ,jos natsoja on satoja yhdellä leimikolla. Saha puolestaan pitää tarkan huolen siitä ,että kuljettajat tekevät laadun täyttävää tavaraa. Jos laadullisia rajatapauksia esiintyy metsässä runsaasti , tehdään ratkaisut erityisen tarkalla seulalla ja varman päälle. Mikäli laatupoikkeama syntyy , on tekijä heti tiukemmassa seurannassa. Niin kauan tutkivat joka kuorman ,kun laatuasiat opitaan. Ellei tilanne korjaannu , kuljettaja löytää itsensä vapailta työmarkkinoilta.
    Siinä vaiheessa kuljettajan tukijoukot on vähissä , vaikka tässäkin keskustelussa väitetään ,että tuostakin olisi osaava kuljettaja saanut tukin. Sahalla oltiin vain vähän eri mieltä. Sitä on kuunneltava ,joka lystin maksaa.

  50. Viimeisellä rivillä on mielenkiintoista asiaa.

  51. suorittava porras

    Ei pitäisi olla mitään poikkeuksellista. Jos ei nodata ohjeita saa torut. Jos se ei auta ,tulee potkut. En menisi kenellekään tässä suhteessa esittämään neuvoja . Tekijä tuntee ohjeet paremmin ,kun ulkopuolinen. Kunnia-asia puolestaan on tehdä työnsä ohjeita nodattaen parhaan kykynsä mukaan. Virheettömyyteen ei pysty kukaan . Ammattilaisen erottaa siitä ,että virheitä sattuu vähemmän.

  52. metsä-masa

    Näitä sahatukkien laatuvaatimuksia nähtävästi noudattaa lähinnä sahurit, laatuliitteet saa sahurilta myös metsänmyyjä halutessaan. Sahurien vakituiset motoketjut on myös koulutettu laatuliitteen mukaiseen tukunkatkontaan, lisäksi tyvilumpit ja välivähennykset.

    Sellufirmoilla on tosiaan kehittynyt toimintamalli joka siirtää tukkipaksuutta kuitukasaan, laadullinen siirtymä on ollut mahdollista kun hakkuunvalvontaa on ollut leimikolla vähän. Poikkeamiin yleensä aluksi vastataan ne perinteiset metsänkasvatuksen virheet syyksi heikkolaatuisiin tukkirunkoihin. Jos myyjä edelleen pysyy kanassaan, sitten kyllä asia sovitaan ja korvataan.

    Sopimusurakoitsijoille firma on aika raaka, jos epäkuranttiin laatuun ei tule korjausta, (kuten suorittava edellä kertoi). Nuori kuljettaja joka on ammatillisesti uransa alkutaipaleella joutuu varmistamaan automaattisesti laatua, jos vähänkin silmällä erottaa lenkoutta, mutkaa ja rajamailla olevaa oksaisuutta.

    Urakanantajalta päin katsottuna kaikki menee hyvin kuitupinot kasvaa, urakoitsija tienaa tasaisella mottimäärällä ja raportit laadusta näyttää hyvää ja motonkuljettajallakin on onnistumisen tunne kun sai pitkän pinon ja vähän sanomista / raakkeja.

    Puuntuottaja tässä mallissa jää ulkopuoliseksi kun se kauan kasvatettu männikkö menetti rahallista- arvoaan !

  53. Nyt kyllä metsä Masa oikoo. Ihan samat laatuvaatimukset on selluyhtiöllä kuin sahayhtiöllä. Katkontapituuksissa on eroa mutta arvoapteerauksella merkitys ei välttämättä ole niin merkittävä. Riippuen tapauksesta . En olisi niinkään huolissani aukkojen osalta mutta järeät harvennukset voivat aiheuttaa ongelmia. Tiedän hyviä katkontoja myös selluyhtiöillä.

  54. A.Jalkanen

    Selvä, Tikkula! Se mitä metsänkasvattaja voi tehdä, niin pitää hirvikannan mahdollisimman alhaisena ja kasvattaa mäntyä pääsääntöisesti vain kuivilla kankailla ja sitä karummilla kasvupaikoilla, alkukasvatus mahdollisimman tiheänä kylvöksenä. Mäntyä tarvitsee nykyään istuttaa vain harvoin, kun konekylvö toimii hyvin.

  55. Olen eri mieltä A.Jalkasen kaas. Kyllä mäntyä voi ja pitääkin istuttaa. Mitään haittaa siitä ei ole. Ryppäissä kasvavat ovat helpommin jo alkujaan vinoja kun yrittävät ryppäässä hakea valoa ja tilaa kasvaa. Turvepohjan tärkein voimavara on hyvä mätästys ja istutustaimet. Nousee kyllä aivan eri tahtiin metsä kuin siementämällä. Toki sitäkin on tullut koetettua mutta tyytyväinen ei voi olla.

  56. suorittava porras

    Metsä -masalle on todettava ,että saman koulutuksen mitta- ja laatuvaatimuksista käyvät läpi kaikki tahot ,jotka tukkia tekevät. Ei ole oikotietä tässä suhteessa. Sellufirma välittää monesti yhdeltä leimikolta puulajikohtaisestikin tavaraa useille eri toimijoille ,joiden dimensio -ja laatuvaatimukset pikkeavat toisistaan. Kaikki on hallittava. Käyttäjäkohtanen pituusvalikoima saattaa olla hyvinkin suppea. Tietyn läpimitan ylittävältä osuudelta ei ole joissakin tilanteissa mahdollista tehdä ,kun yhtä pituutta. Sorvipöllien kohdalla tilanne on tämä .Pienemmissä eri toimijalle menevissä läpimitoissa on laajempi pituusvalikoima.
    Itsenäiset sahat voivat tarjota runsaammin pituus -ja läpimittavaihtoehtoja puun myyjälle. Sellufirmoilta samat sahat ostavat tavaraa rajoitetulla katkonnnalla , jolloin lyhimmät mitat ovat yleensä pois käytöstä. Puiden katkonta perustuu tilauskantaan.
    Edelleen täytyy toistaa ,että sahaukseen erikoistuneet firmat eivät ole erityisen kiinnostuneita hekkolaatuisista metsistä . Ne lankeavat lähes automaattisesti sellufirmojen tehtäviksi. On luonnollista ,että tukkiprosentit eivät ole kyseisestä syystä läheskään aina keskenään vertailukelpoisia. Kroonisista lumituhoista ja ravinne-epätasapainosta kärsivät alueet ovat sellufirmojen heiniä. Muilta tuskin tarjouksia satelee.

  57. metsä-masa

    Suoritavalta hyvä kooste sellufirmojen ja sahureiden lähtökohtaisista eroista tukkimäärien kertymiseen, minkä johdosta tukkiprosentitkin eroaa toisistaan, ja totta myös se, että sahuri ei tarvitse ensisijaisesti paljon kuitua sisältäviä leimikoita.

    Sellufirmojen ns. välityskuun pituusvalikoima on yleensä suppeampi, sieltä voi puuttua ne pituus- ja erikoisläpimitta valikoima.

    Kasvavassa tukinkysynnän tilanteessa sahuri käyttää mittavalikoimansa edukseen ja saa siitä ilmaista markkina-arvoa ja lisää km3 määriä omaan jalostukseen. Metsänmyyjäkin huomioidaan kertaamalla hakkuunjälkeen mittaustodistuksen liitteellä tavaralajitaulukon sisältöä ja tulostaa sen tarvittaessa.

  58. Mitäs ootte mielipuolta tästä : Ostaja antaa tarjouksen mukana liitteenä sivullisen erilaisia erillisiä variaatioita tukkien laatu-ja mittavaatimuksista. Olisi yksinkertaisempaa ja oikeuden- mukaisempaa tehdä tarjous runkohinnoittelulla koska monen erilaisen katkontatavan valintaerojen vaikutuksia loppuhintaan on mahdoton etukäteen myyjän arvioida .

  59. Pienet harvennukset, hankintakaupat ei välttämättä anna oikeata kuvaa tukinlaatu vaatimuksista. Ajetaan kaikki sellukattilaan ja Jessekin on tyytyväinen kun hänen 10 tukista 2 oli lenkoa ja 1 päästä halki ja silti meni ”tukkina”

  60. Ja 2harvennuksessa ja aukoissa kun puut tehdään tavaralajeittain kasoihin on tälläisen ”puusilmän”mahdoton sanoa mitä on tehty kun kasassa on vaikka 10 rungon pätkät.

  61. Visakallo

    Viime aikoina, kun tukeista on ollut kova kysyntä, mutta kuidusta ei, ovat kolme suurtakin ottaneet ainakin täälläpäin tukin niin tarkkaan huonommistakin harvennusleimikoista, että en muista vastaavaa nähneeni, enkä ole havaintoni kanssa yksin.

  62. Varmaan myyjälle runkohinnoittelu olisi hyvä asia mutta ostajalle ei välttämättä. Varsinkin harvennukset ovat ongelmallisia kun Yleensä poistetaan huonolaatuisia pois. Kuinka sen runkohinnoittelussa huomioidaan ? En usko että pelkkä hinnanlasku tuo välttämättä oikeutta. Yleensä runkohinnoittelussa pitäisi se tukkiprosentti olla jonkin verran yli 80 %. Onnistuuko se harvennuksilta ?

  63. Tikkulahan on tikkuisessa kirjoittelukunnossa. Kyllä läsnä hakkuussa oli myös turvemaan päätehakkuu ja vaikka tukkiprosentti varmasti heikoksi noissa aina jääkin niin kyllä siitä aivan komea mäntytukkikasakin siunaantui. Pikkutukki oli ymmärrettävää että meni Raumalle selluksi koska ei niissä määrä kovin montaa kymmentä ollut. Tuskin olisi kannattanut täältä lähteä kauas kuljettelemaan.

  64. Päätehakkuisiin se runkohinnoittelu on tarkoitettukin eikä harvennuksiin. Eihän se sovi oikein harvennukseen ellei kaikki puut ole yhtä isoja ja samanlaista laatua.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat