Päättivät mätästää aukon ja uudistaa männylle. 40 vuotta ja kaikki säästäpuuryhmää lukuun ottamatta nurin ja kuusta tilalle. Näinkin voi käydä. Puuston laatu selviää zoomailemalla kuvaa.
Päättivät mätästää aukon ja uudistaa männylle. 40 vuotta ja kaikki säästäpuuryhmää lukuun ottamatta nurin ja kuusta tilalle. Näinkin voi käydä. Puuston laatu selviää zoomailemalla kuvaa.
Metsänhoito
Onko ravinnetasapaino tutkittu? Suoria ja hyviä mäntyjä tulee myös omt maassa hyödyntämällä energiapuuhakkuita. Rehevä maa ei aiheuta ainakaan täällä sen enempää vikasuutta männyissä, lähinnä paksuja oksia jos on 2000 tiheydessä. Boorin puutos aiheuttaa mm. Paksutyvisuutta ja monihaaraisuutta ym. On muitakin ravinne-epätasapainoja mitkä aiheuttaa vikoja mutta pelkkä omt ei.
Todennäköisesti mäntyjen siementen alkuperä on ollut huonoa. Yli 40-vuotta sitten saattoi sellaista vielä tapahtua. Aika paljon näkyy myös olevan mutkia juuri hirven turvan korkeudella.
Voin paljastaa Visalle ,että tien toisella puolella ei ole mutkaisia mäntyjä ,kun maaperä sopiva eikä merkkejäkään hirvituhoista vaikka alueen taimikko oli hirvien kannalta kriittisimmillään ,kun hirvikanta oli korkeimmillaan 8-10 otusta/1000ha.
Ravinteet eivät välttämättä ole tasapainossa. Taimet istutettiin aikanaan suuriin mättäisiin ,joiden pinta koostui raa’asta vähäravinteisesta pohjamaasta. Turvekerroksen alta nostetusta. Kasvuhäiriöitä oli kaikissa puulajeissa.
Tiedätkö suorittava, ettei tuolla kohteella ollut mäntyjen siemenalkuperässä ongelmaa? Sillä kun on mäntyjen kasvatuksessa aivan olennainen merkitys.
Muiden puulajien kasvuhäiriöitä kallistavat vaakan ravinne-epätasapainon suuntaan.
Kuusta on näköjään istutettu. Minä olisin tehnyt tuollaiseen metsään suojuspuuhakkuun. Parhaita rauduksia, mäntyjä, kuusia jättänyt päätehakkuupuuston 400-500 runkoa verran. Tai vähemmän, jos ei olisi löytynyt järkevää jätettävää.
Katsoin kuvaa tarkemmin. Kyllä se maapohjassa taitaa se syy tosiaan olla, koska osa kuusentaimistakin kituu aivan selvästi.
Kokenamato metsänkasvattaja näkee, että hoitamattomuus on aiheuttanut monilatvaisuutta ja muita vikoja, tuulikatkonut latvoja kun on kasvatettu liina tiheässä hirvivaralla. Nyt on hirvien pelossa laitettu kuuset koska mitään järkevää syytä ei ole miksi kuusi korjaisi ravinnehäiriön, ainoastaan tämän hirviuhan.
Oikeasti kuvassa on ravinnehäiriö joka on aiheuttanut viat puihin ja ravinneanalyysin ja lannoittamisen jälkeenkin tilanne voisi olla se, että mänty on tuohon parempi. Onko vaan haluttu mennä helpoimman kautta ja perustettu taas yksi hirvipelko kuusikko vaikka kokematon asiantuntija, ken tietää. Myöskin jos tietäisi onko soistunutta savimaata johon voisi auttaa lannoituksen lisäksi esim. ojitusmätästys.
Tuskin laittaisit mäntyä sinäkään ,jos näkisit mitä passaa puut olivat. Ei ensimmäistäkään tukkipölkkyä saanut niistä venkuroista. Satu tietämään ,kun itse hakkasin ja ajomiehenä sattui olemaan kaveri, joka oli istuttanut puut toisten toimeksiannosta.
Täällä ei ujostella yhtään uudistaa männylle ,jos maaperä on sopiva. Visa kertokoon ,kun ehtii käydä toteamassa.
Onko sieltä turpeen alta on tullu savi vastaan? kasvaako se kuusi siinä sitten paremmin jos sanot, että siinä ravinnevikaa? Jos siinä on turvetta pinnassa niin siinä on varmaan kosteuttakin? Onko liikaa, onko alue ojitettu? Koivusta ei varmasti saa hyvää tuossa mitenkään, aina vois yrittää kaivaa mahdottomat ojat niin saattaisi paremmin kasvaa.
Maanomistajilla on nykyään helppoa kun metsään.fi näyttää tuhkalannoitukseen soveltuvat maat. Et jos tuo olisi vaikka vaikka ratkennut tuhkalannoituksella. Kuusi ohutturpeisella maalla missä on savi osaa olla myös kitukasvuinen ja ojitettuna ja tuhkalannoitettuna mänty kyllä kasvaa paremmin. Kuusella on sitten ongelma jos ojittaa kovasti niin se savimaa kuivaa liikaa kuivina kesinä ja niitä saattaa jopa kuolla sieltä kuivuuteen. Mänty syväjuurisempänä kasvaa hyvin ojitetulla ojutturpeisella savimaalla.
Täällä näköjään puhutaan männyn kasvatuksesta savimaalla. Sanoisin, että ei kannata. Kuusi tai koivu ainoat oikeat näistä peruspuista.
Minulla oli kerran pieni läntti omt pohjaa männylle istutettuna. Alkoivat n 3 metrisenä kaatua maahan. Kerran vedin yhden ylös niin paljastui, että paalujuuri oli alkanut kasvaa saven päällä. Kuusi, ja haapa, näyttävät kasvavan alueella hyvin. Sanoisin, että jos männyn saa kasvamaan 6 metriseksi savimaalla niin sen paalujuuri on mennyt savesta läpi ja asia on ok.
Jonkin verran on tullut töiden puolesta istutettua mäntyä alueille, jossa kaivinkone just ja just raapasee saven mättään pintaan. Kyllä aina on ollut oikea puulaji silloin. Viimesimmäksi raivailin tuossa talvella isoa JK tilaa missä oli jätetty keskikokoisia mäntyjä siemenpuiksi, jotka olivat osaksi kuolleet, mättäiksi oli raapaistu turpeen alta savipintaisia mättäitä. Alue ei ollu kokonaan muokattu paikoin oli säästetty keltaisia näiveyttyneitä huonosti kasvavia kuusipuskia. Kyllä mänty olisi ollut oikea valinta ympärille katsoessa mutta JK otetaan hinnalla millä hyvällä vaikka sitten ne näivetyiset ohut turpeisella savimaalla.
Rauduskoivu on kaikkein vaikein saada kasvuun savimaalla tai ainakin herkin. Sopivassa paikassa kasvaa oikein hyvin, mutta pienikin muutos huonoon suuntaan voi tukahduttaa sen täysin. Itselläni ei mäntyjen suhteen ole ollut vaikeuksia. Sopivasti muttei liikaa varjoa, niin laatu pysyy rehevälläkin maalla kelvollisena ilman suurta runkolukua.
Kuvasta sen verran ,että mätästys on ollut vielä uusi työvaihe , kun edellinen puusukupolvi istutettiin. Mättäät ja montut isoja ja paljastaa maata näkyvissä runsaasti. Tästä hyötyneenä lehtipuu valtasi tilan lähes täysin ja senhetkisten metsänhoitotapojen seurauksena lehtipuita jäi liian paljon kasvamaan. Tästä puolestaan seurasi lisää huonoja uutisia männylle. Vieläkin palstaa hakatessani tuli vastaan mänty/koivupareja ,joiden väliin ei meinannut mahtua kouran karsintaterätkään. Tämä on muistutus siitä ,että raivauksella on huolehdittava riittävästä kasvutilasta puiden ympärillä. Mieluummin vähintään kaksi metriä. Tällöin taimetkin kehittyvät ja juurtuvat tasaisesti. Myöhemmin korjuu onnistuu myös varmemmin ilman vaurioita.
Näyttääkö nuo taustametsän kuuset muista kellertäviltä? Olisiko ojitus, tuhkalannoitus, ja asianmukainen raivaus korjannut tilanteen niin, että mänty olisi ollut tähän paras vai korjaantuko asia nyt kuusia istuttamalla?
Valo tekee tepposet. Kuvion reunassa etuoikealla on varttumassa ihan mallikas mänty/kuusi yhdistelmä. Ropsauttavat kyllä lantaa tapojensa mukaan ,jos on tarvis. Koptrerit ovat ahkerasti asialla. Harvennetuilla alueilla yös metsäkoneet lannoitteita/tuhkaa levittämässä.
Ja vain tien toisella puolella selän takana varttuu komemea siemenpuiden avulla uudistettu laadukas männikkö. Ei näy vekkejä rungoissa , kun maaperä on sopiva ja raivaukset osuneet kohdalleen.
Ok. Ja nyt ongelma mikä tässä olikaan on korjattu kun siinä on kuuset?
Jos oikein näen niin mäntyjen latvoissa on kuivaneita versoja. Jos pohja on ohutturpeinen, alle 30cm turvetta, niin ei tuossa oikein muuta häiriötä voi olla kuin boorinpuutos. Tai väärä siemenalkuperä? Koivuissa näkyy ns. luutalatvoja, boorinpuutoksen merkkejä tämäkin. Mänty on sinällään aivan yhtä herkkä boorinpuutokselle kuin kuusi, mutta mäntyä vaan paljon harvemmin on rehevillä pohjilla.
Männyn kasvatuksesta savimaalla on hyvät kokemukset. Kasvaa suoraa ja oksalaadultaankin kohtuullista runkoa nykyisellä taimiaineksella. Kuusi toki on savimaiden puulaji, mutta jos nämä kevätkuivuudet jatkavat toistumistaan, niin kirjanpainaja on ongelma. Ja isompi ongelma kuin karummilla pohjilla. Savimaalla kun vesi loppuu, niin se loppuu nopeasti. Juuristo jää aivan pintaan.
Boorin puute.
Ostin 2011 35ha tilan jossa oli 5ha hyvä kasvuista varttunutta männyntaimikkoa. Raivasin ensitöikseni taimikon jossa oli todella paljon laatuvikaa, seuraavaksi nakkelin käsin boorin. Rehevää maata ja piru että puu kasvaa hyvin. Harvennettiin 18 ja nyt 25. Kuviolla kasvaa nyt parin laatuharvennuksen jälkeen yhden/kahden tukin laatumetsä. Pukkasin nyt vielä metsän sp:tä 500kg/ha niin katsotaan vieläkö vauhti kiihtyy. Boorin levittäminen oli ratkaiseva teko tällä kuviolla.