Kyllähän tuossa vain järkeä on. Kuka lähtee talvikeliin noin jyrkkään kalliin koneen kanssa temppuilemaan. Siellä kun telat lähtevät poikittain luistamaan on se menoa eikä nokitusta. Ja matka ei ole kovin tasainen. Ei kerkeä ihan Ponssenkaan hytin vakautus joka pomppuun mukaan.
Tuollaiseen luiskaan on tähän asti tehty urat poikittain. Sellaisella metsäkoneella ei tee mitään, joka ei tuossa rinteessä pysty liikkumaan ylös/alas.
Ihan vielä ei avaudu tuo tilanne. Kuvassahan ei ole motolla korjattavia puita, joten mihin tietä tarvitaan? Ja jos tarkoitus on korjata ne puut, mitkä tieltä motolla ulottuu, kohtalaisen kallis on tuo tie.
Näkyyhän tuossa olevan puuta korjattavaksi jatkossakin, eikä siihen mene kymmentäkään vuotta. Tien teko on varmasti hyvin järkevä toimi tuohon paikkaan.
Tien järkevyydestä ei tuon kuvan perusteella pysty sanomaan. Pitäisi tietää, paljonko lääniä on sen vaikutuspiirissä. Jos se vaikutuspiiri koskee noita kaadettuja 60 runkoa ja kuvassa näkyvää vitelikköä, niin ei se taloudellisesti kannata koskaan. Mutta jos koron unohtaa, niin kaikki on kannattavaa.
Mistäköhän puut on edellisen hakkuun yhteydessä ajettu pois, kun tietä ei ole tarvittu silloin?
Pitää vääntää rautalangasta että menee perille,aukasin kaivurille tieväylän rlnteeseen poikittain,kaivuri viipyi n puolipv,tottakait moto pui tieuralta sen minkä sai,n reilu sata runkoa,kyseessä pystykauppa eli firman piikkiin meni tieura,tuskin ollut edellistä hakkuuta miesmuistiin,samalla tilalla oli toisaallakin hakkuuta!
200 metrin tie kuivaan rinteeseen ei paljoa maksa. Seuraavassa hakkuussa ei firmalla ole enää käytössä ketään Eeroakaan, joten ilman tietä tuo paikka muuttuisi 0-alueeksi, eli ilman suojelupäätöstä syntyneeksi suojelualueeksi.
Ei varmasti maksa paljoa, mutta mietin minäkin, että mihin 200 metrin tienpätkää sitten tarvitsee kuivalla maalla. Monta puutahan tuossa mahtuisi 200 metrin matkalla tien paikalla kasvamaan.
Tuossahan voisi olla motolle jollain talvikelillä melkoinen liukumäki järveen. Helpompi ja halvempi ratkaisu rakentaa pätkä tietä, kuin mahdollisesti onkia moto vesistöstä.
Ei motoja niinkään ,mutta ajokoneita siitäkin edestä on ongittu vedestä vastaavissa olosuhteissa . Tilanteesta puuttuu vain rinteen suuntainen tilanraja puolivälissä rinnettä.
Rakentelin kerran tien vastaavaan rinteeseen motolla kiskomalla ylärinteestä puut juurineen ja kippaamalla kanot alarinteen puolelle. Tilan raja oli ”fiksusti”alarinteen puolella ja ylempänä läpipääsemätön louhikko . Toinen vastaava tapaus sattui saarisavotalla. Puhkaisin 200 metrin oikopolun rantaan viettävään rinteeseen . Muuten olisi pitänyt kiertää koko saari . Molemmissa tapauksissa lähikljetuskin onnistui ilman haavereita.
Eero vääntää rautalankaa asiasta, jota ei ollut aikaisemmin kertonut. Eli puuta on hakattu enemmän kuin kaatamansa 60 runkoa. ok. Se tuossa kuvassa ihmetyttää, että jos aluetta ei ole hakattu miesmuistiin, niin mistä tuo alikasvos on peräisin? Ketjukaupalla täälläkin on toitotettu, ettei kuusikon alle tule mitään.
Toinen juttu on se, että vaikka firma ei tienpätkästä laskua lähetä, niin jostakin se kulut kuittaa. Tuskin kaivinkonekaan puolta päivää on ilmaiseksi touhunnut. Olisiko kuitenkin siitä kantohinnasta tuo tie laskutettu? Hyvä kuitenkin maanomistajalle, että on saanut puunsa kaupaksi.
Jatkoa ajatellen tuommoiseen kohteeseen ei juuri kannata satsata. Milläs harvennat, jos uudistushakkuukin on noin hankalaa?
Tiedoksi edelliselle,alikasvos syntyy useimmiten kantovesoista,vähemmän siemenperäisesti,tilanomistaja kertoi polttopuuta hakeneen kelkalla silloin tällöin,ja olikin kuviolla vanhoja lehtipuun kantoja,ja tieurasta vielä en tiedä uudistaessa tuleeko taimet tielle,se on täysin metsänomistajan asia.
Saahan tuosta isommalta alalta korjattua. ”Eeropoika metsäs häärii, puita kaataa suorii väärii” -vai miten se menikään ?
Lisäksi kun puuta on myyjä myynyt muualtakin, niin miksei fiksu ostaja tekisi noin, että korjaa yhdestä kohtaa vähän kalliimmin kustannuksin kuin tavallisesti on tapana.
Gla: ”260 € + siirrot vähintään saman verran.” Koko summan firma voi vähentää kuluinaan, eli verottaja sponsoroi siitä ison osan. Onko oikeasti kallista?
Valokuva valehtelee, mutta itse en ymmärrä miten tuo nyt olisi erityisen jyrkkä enkä ymmärrä mitä tuossa on hakattavaa tai tehty.
Itsellä 3ha:in ala vaaramaisemassa (korkeusero 35m) odottaa ensiharvennuspuun ajoa kelkalla. Reitit jo ajettu koviksi.
Tuossa kuvan maastossakin helppo rakentaa latvuksista ja lumesta toimivat kelkkareitit ja muutenkin tuon kokoisen puun käsittely helppoa.
Todella jyrkästäkin rinteestä olen korjannut kelkkakuljetuksella päätehakkuu puuta. Isotkin tukit liukuu alamäkeen, ei muuta kuin ohjailee. Muutoin pokittain aseteltujen kuitupuiden päällä tukkien liikuttelu helppoa.
Niin jos tuo lehtipuusto on syntynyt kantovesoista kuusikon alle, kuten eero kirjoittaa, niin jatkuvan kasvatuksen taimettumisongelmat kuusikon alle on ratkaistu. Mutta ei, joku kuvassa mättää. Veikkaisin kuitenkin, että lehtipuuosuus on aikanaan avohakattu ja taimettunut luontaisesti. Nyt sitten on poistettu edellisessä hakkuussa syystä tai toisesta jääneitä kuitupuita, jotka kasvaneet tukeiksi. Joka tapauksessa aika raskasta puunkorjuuta, jos joudutaan tuommoisen puumäärän takia 200 m tietä tekemään.
Siihen päästiin mihin pyrittiin,että metsänomistaja on tyytyväinen,,ja gla laskelmat täysin pielessä ,kyllä sitä rinteeltä tuli korjattua yli 1,5 ha puuta.
Muuramessa Päijänteessä oleva Muuratsalo oli aikanaan haastellinen paikka hevosmiehille. saaren rannat olivat korkeat ja ja jyrkät. Tuli vieraspaikkakuntalainen kuski hevosineen. Lasstasi saaren päällä tukkikuorman. Tuli rinteen reunalle ja katseli alla olevaa Päijännettä. Mioetti mielessään, että: ”nyt minulla on ehjä reki ja terve hevonen, kun ajan tuohon rinteeseen, niin ei ole kumpaakaan”. Purki kuorman ja läksi kotitienoille. Sieltä jouduttiin tukit pudottamaan ränniä pitkin. Sitä ihmettelen miten hevoset puukuormineen ovat yleensä selvinneet jyrkistä mäistä Päijänteelle.
Sattuu jopa motollekin. Pari vuotta sitten muokkaaja kertoi, että oli joutunut nostamaan veljensä kaatunutta motoa. Saivat sen vinsseillä pystyyn.
Laskelmat oli lähtöarvojen mukaiset. Ja Visakallolle tiedoksi, ettei kyse ole mistään jurnauksesta, vaan halusta ymmärtää mistä oikeasti on kyse, kun pelkkiä murusia annetaan.
Se vielä jäi epäselväksi, miten tuo ala on saatu korjattua ennen nykyisen puuston syntyä, kun tietä ei ollut.
Moto ylti kaikki rungot tehhä uralta käsin,kaadoin ne joihin ei yltänyt koura ,lavasta ylti sitten ottaa,80 vuotias kuusikko oli,mullekki epäselvä miten lähes 100 vuotta sitten on korjattu,Heh ,
Ei se rinne tie mene hukkaan, siellä se odottaa ja helpottaa- ainakin muokkaajaa, taimien siirtoa ja taimikonhoitajaa ym. !
Rinteestä puunkorjuu vaatii suunnittelua ja puunkorjaajilta ammattitaitoa. On Väli-Suomessakin yleistä tehdä rinneleimikoille kaivurin kanssa lähikuljetusta helpottavaa uraverkostoa. Lähinnä pystykaupalla ostettuihin leimikoihin.
Yleensä leimikon tekijä on suunnitellut leimikon niin, että se pieni, paha rinne on vähemmistönä myytävässä leimikossa, jolloin hintataso ei ole kärsinyt rinteen vaikutuksesta, eikä pienet kaivurityöt yleensä ole esteenä kysynnän aikaan mieleisestä leimikosta.
Vahinkojakin voi sattua, erääseen rinteeseen oli tasattu talvella ennen korjuuta kaivurilla ura, josta ajo sujui kaksipäivää hyvin, kunnes viikonvaihde katkaisi työt.
Viikon vaihteessa yläpuolen rinteestä oli valunut vettä, josta muodostui paannejäätä ja päälle juoksutuslunta. Siitä sitten viikon ensimmäinen samanlainen pitkäntukin kuorma päälle ja varastolle, telan liukuesteet ei pitäneen jään päällä ja kone putosi, perä edellä alarinteeseen, mutta jäi siihen pystyyn.
Muuratsaloon tehtiin poikittain metsäautotie itärannasta länsirannalle 90 luvun alussa. Tienpaikka on notkossa, koska ilman leikkauksia tuolla ei vuoren yli tietä voi tehdä. Lasku Uitonsalmeen on rinteen loivimmalla kohdalla, mutta silti toivottoman jyrkkä ja korkeusero yli 70 metriä tien päästä jatkuvaa nousua. Vieressä Hakolanvuori nousee vielä mahtavine jyrkänteine korkeammalle. Vaikka tuolla on nyt tie läpi, esim. Lullinvuoren rinteestä ajo on takuulla Päijänteen rantaan, ylös ei pääse kuorman kanssa, ajaako kukaan mihinkään suuntaan, eli vinssaamalla (korkeusero 100 metriä 400 metrin matkalla ja louhikkoista) . Paljonhan tuolla onkin luonnonsuojelualueita noissa rantarinteissä.
Hyvä ketju. Ilmentää sitä miten hankala on kuvan lähettäjän kertoa todellinen tilanne niin, että kellekään ei jäisi kovin isoa epätietoisuutta siitä mitä on tehty .
Kun kaadettujen kuusien keskikoko on 1,5 m³ , niin hyvin yltää latvat motolle vielä kaukaakin. Ja isoja kuusia on niin harvassa, että muuta puuta sopii kasvamaan väleissä hyvin. Vesoista lähteneistä lehtipuista ei tule tukkipuita mutta energia-ja kuitupuuta niistä toki saa.
Tuollaisten kuusten kanssa korjuukustannus voi olla suurempi. Noita kun lahoaa pystyyn ja kaatuilee vähitellen, tappio 10 vuoden päästä on 100 euroa/puu + korot. Voi melkein laskea että jos puiden hinta on vaikka tuplat korjuukustannuksiin, niin kannattaa. Ja tuo tasattu ura palvelee jatkossakin, eli nostaa hiukan tilan arvoakin.
Kuva ei varmaan kerro meille kaikkea,mutta on vastaavia rakennettu. Tietysti jos puustoa olisi paljon ja pitkällä juoksulla otettavaksi, tien tekisin mahdollisimman alas kun tuollaista mäkeä ei kuorman kanssa hevin nousta.Ainakin pensa palaa ja rattaat on tiukalla! Jos kiveä ei ole runsaasti, kaatosade on viemässä tien.
Kylläpä on tieuran teko piukassa jokusille. Minäkin heitin puolet metsätilani hetituotosta tavallaan kankkulan kaivoon tekemällä hyvän tien vain omaa metsää varten. Täällähän tuo laskettaisiin korkomenetyksillä aivan hullun touhuksi. Mutta kas kummaa, ei kaduta päivääkään. Nyt moto pui myös siltä tieltä ylispuita kukotellen niin pitkälle kuin ylsi. Näkyi teli olevan uponnut jopa tien vieressä olevan ojan jään läpikin mutta oli ilmeisen hyvin noussut sieltä takaisin tielle. Tuolla keskeisellä tiellä saa paljon monenlaista sujuvuutta metsätilan arkeen. Noh, korkotappiota tulee, viis siitä.
Kun tien vaikutuspiiriin on tulossa p-alaa ja puuta tarpeeksi kustannuksiinsa nähden, korkolaskut saa heittää hiiteen! Korkopilkun viilaaja kun vielä vaan laskeskelee vakiintumatonta tulostaan, tekijätahot korjaavat satoa…
Onhan tässä hauskojakin(tuskin tosimielellä kirjoitettu)kommentteja,esim kelkalla korjuu,en ole kuullut että virmat rupeaa kelkkoin kanssa leikkimään !
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puukauppa
Tähän piti kaivurin tehhä tasanne,kaadoin niin sitten moto ylti latvasta ottoo !
Onko tuo rinne? Minkälainen MOTO ei tuossa pysty toimimaan normaalilla tavalla?
Hmmm. Miksi tuollaiseen paikkaan tulee jokin tasanne?
Ponsse moto,on jyrkkä rinne ja tasannetie tuli rinteen keskelle sivuttain,molemmin sai sitten puut korjattua .
Kyllähän tuossa vain järkeä on. Kuka lähtee talvikeliin noin jyrkkään kalliin koneen kanssa temppuilemaan. Siellä kun telat lähtevät poikittain luistamaan on se menoa eikä nokitusta. Ja matka ei ole kovin tasainen. Ei kerkeä ihan Ponssenkaan hytin vakautus joka pomppuun mukaan.
Oikein,järvi alkoi heti rinteen lopussa ,
Tuollaiseen luiskaan on tähän asti tehty urat poikittain. Sellaisella metsäkoneella ei tee mitään, joka ei tuossa rinteessä pysty liikkumaan ylös/alas.
Järvi alapuolella muuttaa toki tilannetta.
Ihan vielä ei avaudu tuo tilanne. Kuvassahan ei ole motolla korjattavia puita, joten mihin tietä tarvitaan? Ja jos tarkoitus on korjata ne puut, mitkä tieltä motolla ulottuu, kohtalaisen kallis on tuo tie.
No tie tarvitaan puun korjuuseen n 200 m matkalle,n 60 runkoa kaadoin,keskij n 1,5 kiintoo!
Näkyyhän tuossa olevan puuta korjattavaksi jatkossakin, eikä siihen mene kymmentäkään vuotta. Tien teko on varmasti hyvin järkevä toimi tuohon paikkaan.
Tien järkevyydestä ei tuon kuvan perusteella pysty sanomaan. Pitäisi tietää, paljonko lääniä on sen vaikutuspiirissä. Jos se vaikutuspiiri koskee noita kaadettuja 60 runkoa ja kuvassa näkyvää vitelikköä, niin ei se taloudellisesti kannata koskaan. Mutta jos koron unohtaa, niin kaikki on kannattavaa.
Mistäköhän puut on edellisen hakkuun yhteydessä ajettu pois, kun tietä ei ole tarvittu silloin?
Pitää vääntää rautalangasta että menee perille,aukasin kaivurille tieväylän rlnteeseen poikittain,kaivuri viipyi n puolipv,tottakait moto pui tieuralta sen minkä sai,n reilu sata runkoa,kyseessä pystykauppa eli firman piikkiin meni tieura,tuskin ollut edellistä hakkuuta miesmuistiin,samalla tilalla oli toisaallakin hakkuuta!
200 metrin tie kuivaan rinteeseen ei paljoa maksa. Seuraavassa hakkuussa ei firmalla ole enää käytössä ketään Eeroakaan, joten ilman tietä tuo paikka muuttuisi 0-alueeksi, eli ilman suojelupäätöstä syntyneeksi suojelualueeksi.
Ei varmasti maksa paljoa, mutta mietin minäkin, että mihin 200 metrin tienpätkää sitten tarvitsee kuivalla maalla. Monta puutahan tuossa mahtuisi 200 metrin matkalla tien paikalla kasvamaan.
Ei puunostajat yleensä turhia teitä rakentele. Eipä ole vielä tullut sellaista metsätietä eteen, joka olisi tarpeettoma purettu.
Tuossahan voisi olla motolle jollain talvikelillä melkoinen liukumäki järveen. Helpompi ja halvempi ratkaisu rakentaa pätkä tietä, kuin mahdollisesti onkia moto vesistöstä.
Ei motoja niinkään ,mutta ajokoneita siitäkin edestä on ongittu vedestä vastaavissa olosuhteissa . Tilanteesta puuttuu vain rinteen suuntainen tilanraja puolivälissä rinnettä.
Rakentelin kerran tien vastaavaan rinteeseen motolla kiskomalla ylärinteestä puut juurineen ja kippaamalla kanot alarinteen puolelle. Tilan raja oli ”fiksusti”alarinteen puolella ja ylempänä läpipääsemätön louhikko . Toinen vastaava tapaus sattui saarisavotalla. Puhkaisin 200 metrin oikopolun rantaan viettävään rinteeseen . Muuten olisi pitänyt kiertää koko saari . Molemmissa tapauksissa lähikljetuskin onnistui ilman haavereita.
Eero vääntää rautalankaa asiasta, jota ei ollut aikaisemmin kertonut. Eli puuta on hakattu enemmän kuin kaatamansa 60 runkoa. ok. Se tuossa kuvassa ihmetyttää, että jos aluetta ei ole hakattu miesmuistiin, niin mistä tuo alikasvos on peräisin? Ketjukaupalla täälläkin on toitotettu, ettei kuusikon alle tule mitään.
Toinen juttu on se, että vaikka firma ei tienpätkästä laskua lähetä, niin jostakin se kulut kuittaa. Tuskin kaivinkonekaan puolta päivää on ilmaiseksi touhunnut. Olisiko kuitenkin siitä kantohinnasta tuo tie laskutettu? Hyvä kuitenkin maanomistajalle, että on saanut puunsa kaupaksi.
Jatkoa ajatellen tuommoiseen kohteeseen ei juuri kannata satsata. Milläs harvennat, jos uudistushakkuukin on noin hankalaa?
Tiedoksi edelliselle,alikasvos syntyy useimmiten kantovesoista,vähemmän siemenperäisesti,tilanomistaja kertoi polttopuuta hakeneen kelkalla silloin tällöin,ja olikin kuviolla vanhoja lehtipuun kantoja,ja tieurasta vielä en tiedä uudistaessa tuleeko taimet tielle,se on täysin metsänomistajan asia.
Väännetään oikein ratakistoa, kun rautalanka ei riitä.
Tehtiin 200 m tietä, josta motolla saa korjattua 10 m/puoli, yhteensä 0,4 ha?
Kaivinkone 4 h x 65 €/h = 260 € + siirrot vähintään saman verran.
Saahan tuosta isommalta alalta korjattua. ”Eeropoika metsäs häärii, puita kaataa suorii väärii” -vai miten se menikään ?
Lisäksi kun puuta on myyjä myynyt muualtakin, niin miksei fiksu ostaja tekisi noin, että korjaa yhdestä kohtaa vähän kalliimmin kustannuksin kuin tavallisesti on tapana.
Kääntyyhän se moto tuosta uralta ylä- tai alamäkeen.
Gla: ”260 € + siirrot vähintään saman verran.” Koko summan firma voi vähentää kuluinaan, eli verottaja sponsoroi siitä ison osan. Onko oikeasti kallista?
Valokuva valehtelee, mutta itse en ymmärrä miten tuo nyt olisi erityisen jyrkkä enkä ymmärrä mitä tuossa on hakattavaa tai tehty.
Itsellä 3ha:in ala vaaramaisemassa (korkeusero 35m) odottaa ensiharvennuspuun ajoa kelkalla. Reitit jo ajettu koviksi.
Tuossa kuvan maastossakin helppo rakentaa latvuksista ja lumesta toimivat kelkkareitit ja muutenkin tuon kokoisen puun käsittely helppoa.
Todella jyrkästäkin rinteestä olen korjannut kelkkakuljetuksella päätehakkuu puuta. Isotkin tukit liukuu alamäkeen, ei muuta kuin ohjailee. Muutoin pokittain aseteltujen kuitupuiden päällä tukkien liikuttelu helppoa.
Niin jos tuo lehtipuusto on syntynyt kantovesoista kuusikon alle, kuten eero kirjoittaa, niin jatkuvan kasvatuksen taimettumisongelmat kuusikon alle on ratkaistu. Mutta ei, joku kuvassa mättää. Veikkaisin kuitenkin, että lehtipuuosuus on aikanaan avohakattu ja taimettunut luontaisesti. Nyt sitten on poistettu edellisessä hakkuussa syystä tai toisesta jääneitä kuitupuita, jotka kasvaneet tukeiksi. Joka tapauksessa aika raskasta puunkorjuuta, jos joudutaan tuommoisen puumäärän takia 200 m tietä tekemään.
Mutta sehän on puut korjanneen firman asia,raskasta tai ei ,
Näin juuri! Ja metsänomistaja oli varmasti tyytyväinen, että sai tien. Oletteko mahdollisesti kateellisia, vai mistä moinen jurnaus?
Siihen päästiin mihin pyrittiin,että metsänomistaja on tyytyväinen,,ja gla laskelmat täysin pielessä ,kyllä sitä rinteeltä tuli korjattua yli 1,5 ha puuta.
Muuramessa Päijänteessä oleva Muuratsalo oli aikanaan haastellinen paikka hevosmiehille. saaren rannat olivat korkeat ja ja jyrkät. Tuli vieraspaikkakuntalainen kuski hevosineen. Lasstasi saaren päällä tukkikuorman. Tuli rinteen reunalle ja katseli alla olevaa Päijännettä. Mioetti mielessään, että: ”nyt minulla on ehjä reki ja terve hevonen, kun ajan tuohon rinteeseen, niin ei ole kumpaakaan”. Purki kuorman ja läksi kotitienoille. Sieltä jouduttiin tukit pudottamaan ränniä pitkin. Sitä ihmettelen miten hevoset puukuormineen ovat yleensä selvinneet jyrkistä mäistä Päijänteelle.
Sattuu jopa motollekin. Pari vuotta sitten muokkaaja kertoi, että oli joutunut nostamaan veljensä kaatunutta motoa. Saivat sen vinsseillä pystyyn.
Laskelmat oli lähtöarvojen mukaiset. Ja Visakallolle tiedoksi, ettei kyse ole mistään jurnauksesta, vaan halusta ymmärtää mistä oikeasti on kyse, kun pelkkiä murusia annetaan.
Se vielä jäi epäselväksi, miten tuo ala on saatu korjattua ennen nykyisen puuston syntyä, kun tietä ei ollut.
Moto ylti kaikki rungot tehhä uralta käsin,kaadoin ne joihin ei yltänyt koura ,lavasta ylti sitten ottaa,80 vuotias kuusikko oli,mullekki epäselvä miten lähes 100 vuotta sitten on korjattu,Heh ,
Ei se rinne tie mene hukkaan, siellä se odottaa ja helpottaa- ainakin muokkaajaa, taimien siirtoa ja taimikonhoitajaa ym. !
Rinteestä puunkorjuu vaatii suunnittelua ja puunkorjaajilta ammattitaitoa. On Väli-Suomessakin yleistä tehdä rinneleimikoille kaivurin kanssa lähikuljetusta helpottavaa uraverkostoa. Lähinnä pystykaupalla ostettuihin leimikoihin.
Yleensä leimikon tekijä on suunnitellut leimikon niin, että se pieni, paha rinne on vähemmistönä myytävässä leimikossa, jolloin hintataso ei ole kärsinyt rinteen vaikutuksesta, eikä pienet kaivurityöt yleensä ole esteenä kysynnän aikaan mieleisestä leimikosta.
Vahinkojakin voi sattua, erääseen rinteeseen oli tasattu talvella ennen korjuuta kaivurilla ura, josta ajo sujui kaksipäivää hyvin, kunnes viikonvaihde katkaisi työt.
Viikon vaihteessa yläpuolen rinteestä oli valunut vettä, josta muodostui paannejäätä ja päälle juoksutuslunta. Siitä sitten viikon ensimmäinen samanlainen pitkäntukin kuorma päälle ja varastolle, telan liukuesteet ei pitäneen jään päällä ja kone putosi, perä edellä alarinteeseen, mutta jäi siihen pystyyn.
Eli kuusikkoon oli kasvanut tuollainen lehtipuualikasvos?
Alatte nyt varmasti ymmärtää, miksi kyllästyin lähettämään tänne kuvia.
Mulle ei ole uutta sekään,että rehevillä pohjilla syntyy aliskasvosta harvanlaiselle kuusikolle !
Muuratsaloon tehtiin poikittain metsäautotie itärannasta länsirannalle 90 luvun alussa. Tienpaikka on notkossa, koska ilman leikkauksia tuolla ei vuoren yli tietä voi tehdä. Lasku Uitonsalmeen on rinteen loivimmalla kohdalla, mutta silti toivottoman jyrkkä ja korkeusero yli 70 metriä tien päästä jatkuvaa nousua. Vieressä Hakolanvuori nousee vielä mahtavine jyrkänteine korkeammalle. Vaikka tuolla on nyt tie läpi, esim. Lullinvuoren rinteestä ajo on takuulla Päijänteen rantaan, ylös ei pääse kuorman kanssa, ajaako kukaan mihinkään suuntaan, eli vinssaamalla (korkeusero 100 metriä 400 metrin matkalla ja louhikkoista) . Paljonhan tuolla onkin luonnonsuojelualueita noissa rantarinteissä.
Hyvä ketju. Ilmentää sitä miten hankala on kuvan lähettäjän kertoa todellinen tilanne niin, että kellekään ei jäisi kovin isoa epätietoisuutta siitä mitä on tehty .
Kun kaadettujen kuusien keskikoko on 1,5 m³ , niin hyvin yltää latvat motolle vielä kaukaakin. Ja isoja kuusia on niin harvassa, että muuta puuta sopii kasvamaan väleissä hyvin. Vesoista lähteneistä lehtipuista ei tule tukkipuita mutta energia-ja kuitupuuta niistä toki saa.
Tuollaisten kuusten kanssa korjuukustannus voi olla suurempi. Noita kun lahoaa pystyyn ja kaatuilee vähitellen, tappio 10 vuoden päästä on 100 euroa/puu + korot. Voi melkein laskea että jos puiden hinta on vaikka tuplat korjuukustannuksiin, niin kannattaa. Ja tuo tasattu ura palvelee jatkossakin, eli nostaa hiukan tilan arvoakin.
Kuva ei varmaan kerro meille kaikkea,mutta on vastaavia rakennettu. Tietysti jos puustoa olisi paljon ja pitkällä juoksulla otettavaksi, tien tekisin mahdollisimman alas kun tuollaista mäkeä ei kuorman kanssa hevin nousta.Ainakin pensa palaa ja rattaat on tiukalla! Jos kiveä ei ole runsaasti, kaatosade on viemässä tien.
Ihan hyvä aukkoinen koivikko, jonka alle voi sitten syntyä kuusentaimia esimerkiksi.
Kylläpä on tieuran teko piukassa jokusille. Minäkin heitin puolet metsätilani hetituotosta tavallaan kankkulan kaivoon tekemällä hyvän tien vain omaa metsää varten. Täällähän tuo laskettaisiin korkomenetyksillä aivan hullun touhuksi. Mutta kas kummaa, ei kaduta päivääkään. Nyt moto pui myös siltä tieltä ylispuita kukotellen niin pitkälle kuin ylsi. Näkyi teli olevan uponnut jopa tien vieressä olevan ojan jään läpikin mutta oli ilmeisen hyvin noussut sieltä takaisin tielle. Tuolla keskeisellä tiellä saa paljon monenlaista sujuvuutta metsätilan arkeen. Noh, korkotappiota tulee, viis siitä.
Kun tien vaikutuspiiriin on tulossa p-alaa ja puuta tarpeeksi kustannuksiinsa nähden, korkolaskut saa heittää hiiteen! Korkopilkun viilaaja kun vielä vaan laskeskelee vakiintumatonta tulostaan, tekijätahot korjaavat satoa…
Onhan tässä hauskojakin(tuskin tosimielellä kirjoitettu)kommentteja,esim kelkalla korjuu,en ole kuullut että virmat rupeaa kelkkoin kanssa leikkimään !