Kuva samalta alueelta josta on kuva nyt sivulla 305. Eli 10 v siten hakattu ja jätetty n.250 runkoa hehtaarille paraslaatuisia juuri tukkikokoon tulevia mäntyjä. katsokaa keskustelu 305 sivulta kuvasta (männyn jatkuvaa kasvatusta).
Eli kun jätetään siemenpuita hiukan tavanomaista enemmän, taimettumista ei pitäisi tapahtua ja se osoittaa jatkuvan kasvatuksen toimivaksi menetelmäksi? Vai mikä oli kuvan viestinä.
Minkä kokoinen on tuo pienaukko kuvassa ? Entä miten hyvin taimettui mäntyjen alla ?
Itse olen uudistanut männikköä reunametsän avulla. Melkein samanlainen menetelmä kuin pienaukkojen tekeminen paitsi että kaistale on isompi pinta-alaltaan.
Meillä taimettuu, jos taimettuu, kun runkoja on alle 150 kpl/ha. Yleensä ei taimetu. Kerran yritin vähän tuollaista. Myrsky kaatoi suuren osan puista.
Puiden alla taimet ovat vaarassa joutua hirvien suihin. Aukossa ei niinkään.
Suomi on suuri maa, jossa on monenlaisia olosuhteita. Harjoittelemalla saattaa löytää omiin metsiin erittäin hyvin toimivan mallin, joka ei sitten pelitäkään naapurin puolella. Siis yhtä totuutta harvoin on.
Isojen puiden alla taimia on harvemmassa ja pienempiä, luonnollisesti.
Taimia on kuitenkin niin paljon että jää taimikonhoidon jälkeen täystiheä taimikko. Tällä hetkellä mietityttä se että isot puut ovat tukkikoossa, mutta eivät vielä kunnolla täytä ns. laatutyven kokoa. Jos vielä kasvattaa, niin tulevassa korjuussa taimikko kärsii, nyt vielä pääsis pienillä vaurioilla.
Timppa on oikeassa, kaikki kuviot ovat erilaisia. Minulla on samantyylinen alue kaukana tiestöstä ja siellä saavat hirvet olla rauhassa, eli syövät taimet sitä mukaan kun niitä syntyy.
Kauan kestää ennen kuin tuossa on kaikkia ikäluokkia puita jatkuvan kasvatuksen metsäksi.
Epäilen ettei koskaan .
Ilmainen taimikkohan tuohon syntynyt ja kasvua on ollut hyvin taimettumisen ajankin
Siemenpuut joutaisi poistaa suht. aikaisin, koska iso puu vie voimaa ympärintään ja tulee epätasainen taimikko.
Tekemällä useita kuvioita, joissa kasvu on eri vaiheessa voisi pelkästä männiköstä saada ns. jk:sta. Jos kierron kokonaisaika on 80 v luokkaa, niin yhden kuvion kanssa tulee metsätiliin katkosta 🙂
Mistähän tämä into kutsua milloin mitäkin puunkasvatusta jatkuvaksi kasvatukseksi on oikein tullut? Jos hehtaarilla on oikeasti 250 täysikokosta tukkimäntyä, joiden latvukset ovat saaneet yli kymmenen vuotta kasvaa tuuheammaksi, niin paljonkohan mahtaa taimikosta olla ylispuiden postamisen jälkeen jäljellä?
Siemenpuuasennossa yläraja on kyllä 150 runkoa / ha. Jatkuvaksi kasvatukseksi sitä ei pitäisi kutsua, vaan se on uudistushakkuu ja Siemenpuut ovat vain siemenpuita.
Metsänhoito
Kuva samalta alueelta josta on kuva nyt sivulla 305. Eli 10 v siten hakattu ja jätetty n.250 runkoa hehtaarille paraslaatuisia juuri tukkikokoon tulevia mäntyjä. katsokaa keskustelu 305 sivulta kuvasta (männyn jatkuvaa kasvatusta).
Eli kun jätetään siemenpuita hiukan tavanomaista enemmän, taimettumista ei pitäisi tapahtua ja se osoittaa jatkuvan kasvatuksen toimivaksi menetelmäksi? Vai mikä oli kuvan viestinä.
Korjaus edelliseen: Siis kun taimettuu silti, niin jk toimii.
Minkä kokoinen on tuo pienaukko kuvassa ? Entä miten hyvin taimettui mäntyjen alla ?
Itse olen uudistanut männikköä reunametsän avulla. Melkein samanlainen menetelmä kuin pienaukkojen tekeminen paitsi että kaistale on isompi pinta-alaltaan.
Meillä taimettuu, jos taimettuu, kun runkoja on alle 150 kpl/ha. Yleensä ei taimetu. Kerran yritin vähän tuollaista. Myrsky kaatoi suuren osan puista.
Puiden alla taimet ovat vaarassa joutua hirvien suihin. Aukossa ei niinkään.
Suomi on suuri maa, jossa on monenlaisia olosuhteita. Harjoittelemalla saattaa löytää omiin metsiin erittäin hyvin toimivan mallin, joka ei sitten pelitäkään naapurin puolella. Siis yhtä totuutta harvoin on.
Isojen puiden alla taimia on harvemmassa ja pienempiä, luonnollisesti.
Taimia on kuitenkin niin paljon että jää taimikonhoidon jälkeen täystiheä taimikko. Tällä hetkellä mietityttä se että isot puut ovat tukkikoossa, mutta eivät vielä kunnolla täytä ns. laatutyven kokoa. Jos vielä kasvattaa, niin tulevassa korjuussa taimikko kärsii, nyt vielä pääsis pienillä vaurioilla.
Timppa on oikeassa, kaikki kuviot ovat erilaisia. Minulla on samantyylinen alue kaukana tiestöstä ja siellä saavat hirvet olla rauhassa, eli syövät taimet sitä mukaan kun niitä syntyy.
Kauan kestää ennen kuin tuossa on kaikkia ikäluokkia puita jatkuvan kasvatuksen metsäksi.
Epäilen ettei koskaan .
Ilmainen taimikkohan tuohon syntynyt ja kasvua on ollut hyvin taimettumisen ajankin
Siemenpuut joutaisi poistaa suht. aikaisin, koska iso puu vie voimaa ympärintään ja tulee epätasainen taimikko.
Tekemällä useita kuvioita, joissa kasvu on eri vaiheessa voisi pelkästä männiköstä saada ns. jk:sta. Jos kierron kokonaisaika on 80 v luokkaa, niin yhden kuvion kanssa tulee metsätiliin katkosta 🙂
Mistähän tämä into kutsua milloin mitäkin puunkasvatusta jatkuvaksi kasvatukseksi on oikein tullut? Jos hehtaarilla on oikeasti 250 täysikokosta tukkimäntyä, joiden latvukset ovat saaneet yli kymmenen vuotta kasvaa tuuheammaksi, niin paljonkohan mahtaa taimikosta olla ylispuiden postamisen jälkeen jäljellä?
Siemenpuuasennossa yläraja on kyllä 150 runkoa / ha. Jatkuvaksi kasvatukseksi sitä ei pitäisi kutsua, vaan se on uudistushakkuu ja Siemenpuut ovat vain siemenpuita.
Olen pyrkinyt omissa metsissä Jatkuvaan kasvatukseen , mutta kasvaa vain kesäkuukausina !