Kommentit (33)

  1. reservuaari-indeksi

    Hyvä tulee ja hyvä on jo nyt.

    Yhdessä Pohjois-Karjalan kohteessa laitettiin saman tyyppisessä kohteessa vielä tonnikaupalla/hehtaari tuhkalannoitetta perään ja yllätti kyllä myönteisesti. Muutaman vuoden päästä lannoituksesta kasvu lähtee silmin havaittavasti vauhtiin.

    Lopuksi perattin vielä ojat. (joplloin ojiin joutuneet tuhkarakenteet pääsee metsään) Sillä hommalla nyt ei olisi ollut mikään kiire mutta meni yhteishankkeena naapurin kanssa niin annoin mennä.

  2. reservuaari-indeksi

    (eikö tuota oikeesti voi editoida? joplloin, tuhkarekenteet= jolloin, tuhkarakeet)

  3. Oliko kantava hankikeli hakattaessa ?
    Täälläpäin niin kova hanki niin että kannot saattaa jäädä
    vähän pitkiksi.

  4. tupe

    Tuhkaa kannattaa tosiaan vielä laittaa, niin kiihtyy kasvu. Ajourat ovat valmiina koneelle ja saahan sitä lentolevityksenäkin.

  5. Noin 70 cm lunta.Kantava hanki,tuppaa jäämään vähä pitkä kanto mutta minkäs teet.Pää-asia että tulevat hoidettua.

  6. Tuossakin niin pieni tuotto, että näen tuon metsän vain vesien saastuttajana.

  7. Sitolkalle.Meillä nyt vaan on elettävä täällä kaiken”paskan”keskellä.Hyvä se teillä on olla.Muorit vaarit pakotetaan tekemään kaiken maailman paskakaivoja itämeren suojelemiseksi.Meillä vedet laskee venäjälle.
    Ja vituttaahan se varmaan kun oma ”leipäriepu”paistaa läpi kun kemijärveltä lykätään yötä päivää kuitua junaan.
    Oliko muuta mielen päällä?.

  8. Lapin metsät kasvaa niin hitaasti, että niillä olisi suurempi arvo kitukuusikkona naavan kasvualustana kuin kuitupuuntuotannossa. Saisi muutaman pään lisää eloa ja turvekammin nukkaan sären sekaan vähän lisää lihaa. Kukaan järkevä ei ole koskaan talouttaan etelämpänäkään koskaan närehien varaan laskenu.

  9. Sitolkka”rakas”.Kerroppa miten jängän sais kasvamaan kuusia kun on männylle ite halunnu alakaa.

  10. Ja poro ”miehen tekeleille”pistän puukon kurkkuun😎.
    Naavone kaikkineen.

  11. Lappalaiset ja lantalaiset ne jaksaa aina siellä nahistella. Huvittavaa hommaa. Niin karua maata ei olekaan ettei sinne ajan saatossa kuusennäre kasva. Ei kannattaisi nykyaikana vihapuhua edes poronhoitajia vastaan. Parempi se poroa on kasvattaa ku väkisin kituvaa puuta.

  12. Mikäpä siinä sen kun kasvattaa porojaan.Mutta ihan omillaan.Suvussa on aika monta yhteiskunnan elättiä.Lähtevätten aika liukkaasti kun vähä ärähdellään.

  13. Pallas ylläs vaellusreitin varrella aika korkealla on pari kymmentä pientä kuusta ryhmässä.Sitolkka vois kävästå katsomassa ja kertoa sitte mitä näki.

  14. Kyllä tämä maa ei olisi edes tässä kunnossa, jos täällä ei ois puuta tuotettu ja jalostettu. Ja kyllä se on firmoille kelvannut pohjoisen puu ja rahat siirretty sujuvasti ruuhka Suomeen.

  15. Lapin metsät on kyllä tuttuja. Kuusi on metsänrajapuuna jo kohtuu lähellä itarajan takana. Kyllä se suomessakin levittyy kun muutaman tuhat vuotta odottelee.

  16. Hyvin näkyy lapissa mänty kasvavan. Vastaavalla turvepohjalla etelämpänäkään tuskin paremmin.
    Toivottavasti saatte sellutehtaan Kemijärvelle.

  17. Kuinkaas sen pohjan metrisen lumen alta näkee?!

  18. Kai se shitolkkakin ojista voi jotain päätellä.

  19. Joo mutta suotyypistähän tässä oli kyse. Onhan tuolla ojia mielikseen tehty.

  20. Mikähän suo tässä mahtaa olla?

  21. Turvesuo.

  22. Auraus lämmittää maapohjaa ja parantaa huomattavasti kasvua. Lapissa se siirtää kasvuolosuhteita 500 km etelämmäsi.
    Maapohjan lämpimyys on kasvussa ratkaiseva tekijä ja puu kivennäispohjasilla aurausalueilla (ojitusmätysalueilla) kasvaa Lapissakin riittävän hyvin 5..6 m3/ha/v, että metsiä kannattaa hoitaa ja kasvattaa.

  23. Vai 500 kilometriä etelämmäs. Huh huh. Eiköhän se vähäinen maata lämmittävä vaikutuskin lakkaa heti kun taimikko sulkeutuu. Aurausalueiden kasvu johtuu suureksi osaksi maan lannoitumisesta humuksen ja kinennäismaan sekoittuessa. Huonoa puuta aurausalueilla kasvaa. Järestään lenkoa ja oksikasta.

  24. Paksukunttaiset maat ovat keväisin pitkään kylmiä, eikä niissä edes siemen idä. Maan muokkaamisella päästään hyvään lämpö – ja ravinnetalouteen. Se, että kyntöalueilla, samoin mätästysalueilla puut lenkoutuvat, johtuu pelkästään siitä virheellisestä ohjeesta, että taimi istutetaan mättään päälle taikka palteeseen. Kun aurattuihin alueisiin istutettiin ”Jätkänpolulle”, olisivat taimet tulleet suoraan, jos ne olisivat olleet paakkutaimia, mutta kun ne olivat mutkatyvisiä avojuurisia, niihin tuli poikkeuksetta lenko tyvi. Mättäisiin istutettu taimi kallistelee mättään rapautuessa, jolloin hyväkään taimi ei kasva suoraa runkopuuta.

  25. Mitenpä jätkä”t” lähtis uudistamaan paksuturpeisia suoalueita?.Itellä jängät on ojitettu 70 ja ottanu puun (männyn)Turvetta metrin molemmin puolin.Kaivaa ei haluttas yhtää,olisko joku peltojyrsimen tyylinen vekotin paikallaan.Jyrsis pinnat rikki ja nakkelis siemeniä perrään.Tai siemenpuilla.

  26. Ihmettelen vaan.On ottanu puun vastaan tyhjään jänkään ja menestyvät ihan hyvin.2011 hakkasin koivuja jängältä ja ajourat painu hieman.Viime kesänä kävelin uraa pitkin.Turve oli vähä noussut uran keskellä ja reunoista.Ottanu siihen uusia männyn taimia ihan hyvin.Saman huomannu lakan(hillan)kanssa.Pikkasen pinta liikahtaa ja kaalen kasvu on ihan toisen lainen.Pikkunen liike ja happi riittää ihan toisella tavalla vaiko mikä?.

  27. Johan sen kaikki tietää. Kymmeneksi vuodeksi ojat tukkoon, että taimettuu ja sitten auki, että alkaa kasvamaan. Siinä mitään epäselvää ole. Helppoa kuin heinänteko poutäsäillä.

  28. ”Mitenpä jätkä”t” lähtis uudistamaan paksuturpeisia suoalueita?.Itellä jängät on ojitettu 70 ja ottanu puun (männyn)Turvetta metrin molemmin puolin.Kaivaa ei haluttas yhtää,olisko joku peltojyrsimen tyylinen vekotin paikallaan.Jyrsis pinnat rikki ja nakkelis siemeniä perrään.Tai siemenpuilla.”

    On sanottu, että turvemaa ”on aina tiineenä”, eli siellä on siemenpankki valmiina, kunhan vesitalous saadaan siihen malliin, että siemenet saavat happea – alkaa kasvun ihme. Koskee ensisijaisesti mäntyä.
    Meillä oli avosuota, muutama hehtaari, joka sitten ojitettiin. Maanpinnan peitti muutaman vuoden kuluttua kuin turkki tiheä männyntaimikko.
    Hieman myöhässä siihen änkesi hieskoivikko, joka sitten valtasi alueen.

  29. Luonnontilainen rahkasammalikko on tiineenä, ei muuttuma. Jotta maa saadaan taas tiineeksi täytyy ojat tukkia, jotta rahkasammal valtaa alan ja siemen saa kosteutta.

  30. Kokeilin puolen hehtaarin alalla . Otin kuidut pois noin.8 kiintoa . Kaivatin naverot 15 metrin välein ja niistä maat (turpeet) levälleen , poletin turpeet traktorilla ja kylvin . No ! Nyt metrin taimikko , harvahko ja taimet muualla kuin nostetuissa maissa . Tämä kuvio oli hyvin raakaa suota , mutta halusin kokeilla kun siitä meni tuhkakone 2007 . Nyt kokeilisn samaa seuraavalla kaavalla : Puut pois , hajakylvö suoraan ja itämisen jälkeen ojien kunnostus ja sarat enintään 15 metriä . Tämä voisi toimia tyypillisellä kainuulaisella rämeellä .

  31. Vaikka alueen valtaisi hieskoivu, niin sen parempaa maan parantajaa ei turvesuolle saa. Terveyslannoitus ja boorilisäys voisi olla hyväksi, mutta koivu kasvaa rajustikin, kunhan vesitalous on kunnossa.
    Rämeellähän on ravinteita aivan riittävästi männyn tai koivun kasvaa, jopa kuusetkin ovat kasvaneet innokkaasti ainakin tukkikokoon asti.

  32. Jätkä enempi kun oikeassa turvesuon lannoittajasta.Itte se kun vaan kyselen.Oman metsän hoito urani lopetan 5-10 v. Päästä kun ei ole jatkaajaa tullu kovasta yrittelystä huolimatta.Nyt vaan”lasta” hoidellaan.

  33. Oman kokemukseni mukaan lenkoutuminen muokkausalueilla johtuu suurimmaksi osaksi taimien jäykkyyden puutteesta lumen painaessa niitä lenkouteen. Juuri tuossa ruiskuttelin tricoa hangen päältä näkyvillä oleviin puolimetrisiin vuosikasvaimiin, niin kovasti olivat kallellaan ja suuri osa vielä pitkällään hangen sisässä.
    Keväällä olen käynyt aina taimikot läpi nostellut pystyyn ja suoristellut, muuten on aivan turhaa odottaa montaakaan suoraa tyvitukkipuuta hehtaarille.

Metsänhoito Metsänhoito