Puhdas koivikko

Kuva liittyy kuusialiskasvoksen syntymisen sattumanvaraisuuteen. Aikaisemmassa kuvassa samanikäisessä koivikossa on lähes kattava aliskasvos, tässä ei ole mitään. Koivikoiden välimatka on vain 50 metriä!

Kommentit (19)

  1. Panu

    Harvuus näyttäisi olevan koivulle kohdallaan.

  2. Gla

    Juuri tuollaista vaihtelua omissa koivikoissanikin on. Mitään päällepäin näkyvää syytä taimettumisen vaihteluun ei ole.

  3. Gla

    Ja sehän vaikuttaa myös uudistamispäätökseen. Kovin pienipiirteistä silppua en haluaisi uudistamisella saada aikaan eli alikasvoksen hyödyntämiseen vaikuttaa sen koko (pienikokoista voi täydentää) ja yhtenäisten alojen koko.

  4. Alustan ruohokasvillisuudella voi olla vaikutusta. Ehkä jotku kasvit estää kuusen taimien itämisen tai edistymisen. Näin olen miettinyt.

  5. William Munny

    Mikä nottei.Kyl visakallo tietää miten homma toimii.

  6. Planter

    Olen joskus mietiskellyt samansuuntaisesti kuin Sitolkka. Tiedossa on, kun esimerkiksi omenapuu kuolee, samaan paikkaan ei kannata istuttaa uutta omenapuuta, ellei revi kantoa ja juuristoa perusteellisesti pois ja vaihda uutta multaa istutuspaikkaan. Elävä puu, vielä kanto ja juuristokin tuottaa maaperään jotain ”myrkkyä”, joka yrittää pitää kilpailijat loitolla.

    Muutenkin puutarhanviljelyssä on paljon ”sääntöjä” siitä mitä kasveja ei saa yrittää kasvattaa vierekkäin, koska ne eivät siedä toisiaan. Eiköhän niitä löydy luonnostakin.

    Ehkä joillain aluskasvillisuuden lajeilla on sama ominaisuus. Erittävät luonnon omaa rounduppia ympärilleen, pitävät kilpailijat loitolla ja kuusen sirkkataimet kupsahtavat kumoon.
    Siitä vaan syynäämään onko taimettumattomissa paikoissa erilainen kenttäkerros kuin taimettuneissa ja mikä se ero on.

  7. Petkeles

    Kuvatekstissä pitäisi olla ”näennäiseen sattumanvaraisuuteen”.

  8. Visakallo, omistat ainutlaatuisen kuvion! Kun aikanaan tulee aika uudistaa kyseinen kuvio ja istuttaa siihen uudet taimet, et tarvitse raivaussahaa, koska maaperä ei kasva muuta kuin istutustaimia!

  9. Visakallo

    Tilanne saattaa tosin jo muuttua siihen mennessä. Tuolla takana oleva kuusikko kylvää sopivalla pohjoistuulella sellaisen siemenmäärän, josta riittää taimikon tarpeiksi, että vain joka miljoonas siemen itää! Toisessa kuvassa näkyvää vuonna -85 kylvettyä 7 ha:n männikköä ei myöskään tarvinut raivata. Kaksikymppisenä tehty koneellinen energiapuuharvennus oli ensimmäinen hoitokäsittely kylvön jälkeen!

  10. Tuo kuvio lienee hiljattain harvennettu. Alikasvos vaatii valoa. Viereisen metsän siemennyskyvyn lisäksi vaikuttaa moni muu asia. Kaikki eivät usko esimerkiksi sitä, että jo ajourien suunta vaikuttaa alikasvoksen syntymiseen.

  11. suorittava porras

    Hienoa materiaalia Visakallolta. Harmi etten päässyt yhteensattumien vuoksi mukaan kekkereihin . Ehkä jo ensi kerralla eläkeläisenä . 😊

  12. Hienoja puuntuotosaloja sinänsä, mutta kyllä nämä Visakallon metsät ovat -sen perusteella mitä nyt kuvista voi päätellä- lintujen kannalta ihan tappometsiä.

  13. Visakallo

    Enhän minä lintuja kasvata vaan puita, mutta jostain syystä niitä lintuja vain meillä riittää joka vuosi ammuttavaksi reilut määrät.

  14. ”Alikasvos vaatii valoa.”
    Kuusialakasvos syntyy usein ajouralle harvennuskuusikkoon, missä valoa on niukanlaisesti. Kyllä noissa koivikoissa taimettumista estänee lähinnä pintakasvillisuus. Siis tiheässä koivikossa, jossa on heikompi pintakasvillisuus on mielestäni paremmat mahdollisuudet kuusialakasvoksen syntyyn.
    Mielenkiintoista olisi tietenkin analysoida pintakasvuston lajiston ja kuusialakasvoksen riippuvuutta esim. Visakallon koivikoissa.

  15. Lintuja ei ole ollut missään ammuttavaksi isompia määriä pitkään aikaan. Viimeksi hyvä metsäkanalintuvuosi oli vuonna 2006. Kokemuksia löytyy kaikenlaisista metsistä ympäri suomen. Mutta se on suhteellista mikä kullekin on isompi määrä.

  16. Gla

    Alikasvoksen syntyä olisi tosiaan kiinnostava analysoda. Kun kuitenkin taimettuminen on tapahtunut vuosia sitten ja koivikko sen jälkeen kasvanut, kenties harvennettukin, saattaa aluskasvillisuudessa olla tapahtunut muutoksia ja kun lähtötilanne ei ole tiedossa, epäilen käyttökelpoisen tiedon saamisen mahdollisuuksia. Mutta jospa työ aloitettaisiin jo ennen päätehakkuuta ja seurattaisiin tilannetta 10-15 vuotta siitä eteenpäin, voisi jotain selityksiä löytyä ja ehkä mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.

  17. Pyytä lukuunottamatta kanalinnut häviävät Suomesta kovaa vauhtia kokonaan. Nytkin on tullut hyvillä poikuemailla kuljettua kilometritolkulla poikueiden perässä. Ei missään mitään. Pitäisi olla mantereinen ilmasto kesäkuussa, mutta kun ei enää ole. Etenkin metson tilanne on ihan hirveä.

  18. Metson tilanne on paikoin ollut paras kaikista metsälinnuista. Mutta nyt on todellakin jo toinen täydellinen katovuosi ja pari sitä edellistäkin vuotta olivat hyvin heikkoja. Metsäkanalintukanta ei lienee ole ollut koskaan jääkauden jälkeen niin heikko kuin tämän kesän jälkeen. Tämä on valistunut arvaukseni. Nyt ollaan kyllä tilanteessa jossa elpyminen voi olla hyvin vaikeaa ja vaatisi useita hyviä kesiä ja runsaita myyrävuosia samaan aikaan jotta petopaine lintuihin olisi pienempi. Mutta saatte nähdä että lintuja ei rauhoiteta koska metsähallituksen täytyy saada mania!
    Yritin etsiä pari päivää lintupoikuetta siinä onnistumatta. Ennen hyvillä pyymailla, joilla samalla lenkillä näkyi kymmeniä eri pyitä, ei yhtään pyytä. Ei yhtään teertä. Ei yhtään metsoa. Vakavaksi vetää. Poikueet kuoriutuivat tänä vuonna juuri pahimpaan aikaan.

  19. Metsäkanalintuja pitäisi kasvattaa tarhaamalla nykyään. Ei ole vuosikausiin näkynyt riekkoja eikä pyitäkään. Metson ja teeren näkee suunnilleen kerran vuodessa. Ennen kymmeniä teeriä lenteli parvissa talvisin. Koivikoitakin olisi teerien ruokapuiksi, mutta ei niitä lintuja vain ole enää.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat