Kuvissa vielä pystyssä olevia ja tekopökkelöiksi hakkuun yhteydessä päätyneitä säästöpuita. Pökkelöiden juurella ötököille ruokaa . Lyhyt matka kolopesijöille ”ruokabaariin”
Kuvissa vielä pystyssä olevia ja tekopökkelöiksi hakkuun yhteydessä päätyneitä säästöpuita. Pökkelöiden juurella ötököille ruokaa . Lyhyt matka kolopesijöille ”ruokabaariin”
Metsänhoito
Kuvassa esimerkki siitä, miten reilu kymmenen vuotta sitten tehdystä kokeilusta jättää tekopökkelön latvus koskemattomana maastoon on tullut yleinen käytäntö. Käytännössä työläs karsittava ja vähäarvoinen latvus maastossa kasvattaa vähällä vaivalla lahoavan puun määrää ja lisää monimuotoisuutta. Nyt näyttää tekopökkelöiksi päätyvän myös etukasvuisiksi kehittyneitä havupuita. Kuvan ympäristössä näkyi lukuisia esimerkkejä tästä.
Nuo kasvatusmetsiin jätettyjen etukasvuisista puista tehtyjen tekopökkelöiden ympäristöt tarjoavat hyvää havaintoaineistoa niiden vaikutuksista ympärillään kasvavien pui
…kasvavien puiden kasvuun. Pituusero vieressä kasvavien ja vähän loitommalla olevien puiden välillä on huomattava. Enskakohteilla 2-4 metriä. Sitä näkyä kannattaa muistella, kun suunnistetaan raivaushommiin. Ei taatusti tule reikäperkaus ensimmäisenä vaihtoehtona mieleen. Ylimääräinen puuaines kannattaa poistaa ankaralla kädellä ja etukasvuiset väärää lajia olevat puut poistaa heti kättelyssä . Etukasvuista puuainesta kannattaa jättää ainoastaan suunniteltuihin säästöpuuryhmiin .
Minä jätän haavat pystyyn, meton sieltä saa tipautettua siloin tällöin.
Mitäpäs noita riistajuttuja omilla rahoilla edistämään. Saarni käy tiputtamassa metsot, minä jätän riistatiheikköjä ja säästöpuita. Mitä varten.
Niistä tulee muuten hoidetuistakin metsistä tosi helposti runsaslahopuustoisia, eli lahopuuta on hehtaarilla yli 20 kuutiota, 30 kuutiota täyttyy tosi helposti, kun pari on muutama isompi haapa pystyyn tapettuna, ja jokunen kirjanpainajapuu, muutama isompi tuulenkaato, yksikin puu per hehtaari/ vuosi viimeisen harvennuksen jälkeen johtaa tuohon ilman näitä tekemällä tehtyjä. Toivottavasti ei tule hakkuurajoituksia, jos sattuu hintakuoppa, ja venähtää kasvatus yli 100 vuoden.
Nyt olen juuri saamassa valmiiksi 6,4 ha reikäperkauksen. Aikaa on mennyt noin 20 h. Risukkoa taimien välissä todella vähän mutta istutusmättäät koivun ja männyn vallassa. Ideana on että nyt puhdistetaan istutusmättäät ja tehdään jo lajivalinta mitä kasvatetaan tässä vaiheessa. Samalla isompia koivuvesoja niitetään väleistä pois. Taimet istutettu noin 5 -6 vuotta sitten. Uskon että koko ala pääsee yhdellä raivauksella ennen ensi harvennusta. Joskus se reikäperkaus voi toimiakin tietyillä maapohjilla.
Vielä lisäyksenä että tuo tekemäni kuvio ei olisi täyttänyt metka ehtoja poistuman suhteen mutta ongelma olikin istustusmättäät ja niiden puumäärä. Minusta kannattaa katsoa tapauskohtaisesti ja tehdä päätös sen mukaan. Tuossa tapauksessa odottamisella olisi tehty iso vahinko metsän kehitykselle.