Kun kuvapalstalla on nyt hiljaista, päätin jakaa muutamia kauniita luontokuvia. Kuvat ovat tilan ostovuodelta 2014, eikä kuviolle ole sen koommin tehty mitään. Luonto on sitä onneksi hiljalleen alkanut siistiä, eli alla kasvavan kerrostuman elinvoimaisuus on alkanut itsestään vähentyä. Odotellaan vielä toinen 5 vuotta, niin voidaan harkita ensiharvennusta.
Ilman muuta. Raivaustahan tuo ei tarvii. Kyllä aika hoitaa homman. Yhtiöt oikein kilpailevat noin hyvästä leimikosta.
Tuota ei kohta enää tuosta raivaakaan, muuten kuin Agent Orangella.
Eikö kuitenkin kannattaisi jotain tehdä, vielä kun latvuksista on jotain jäljellä muuallakin kuin pellonreunan rivissä? Sen verran sumpulta näyttää.
Suurin osa ainakin männyistä menee piloille tuolla tyylillä. Th on ehkä jo liian kallista , muuten kuin ”reikiä” tekemällä ep-koneelle hakkuuta varten ei taida onnistua.
Nämä mhy korjuupalvelun parhaasta päästä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Mitä järkeä oli ostaa tila, jollei siitä halua mitään tuottoa?
Tilalla on 40 ha hoidettua männikköä eri järeysluokissa ja sokerilla pohjana palstan perällä tämä viidakko. Pellon yli ei siis ole tieoikeutta.
Hoitotoimiin käytettävissä olevat resurssit kannattaa kohdentaa niihin paikkoihin, jossa niistä saa parhaan tuoton. Mieluummin lannoitan sitä hyvälaatuista männikköä kuin perka(ut)an tämän.
Viidakon paikalla pitäisi maaperän rehevyyden vuoksi ensinnäkin kasvaa kuusikko ja toisekseen raivaussahatyön näkökulmasta juna oli jo mennyt ostohetkellä. Siltä osin, kun mäntyä tällä 3,5 ha alueella kasvaa, sen latvat ovat pysyneet ylinnä, ja tosiaan alle jääneiden lehtipuiden kasvu on jo alkanut heikentyä metsän sulkeutuessa.
Toinen taloudellisesti aivan realistinen vaihtoehto on kasvatella 15 vuotta ja laittaa sileäksi alikasvoskuusia mahdollisuuksien mukaan säästäen ja joitain ”ylispuumäntyjä” jättäen.
Nykyisin tulee vähän yllättäinkin tietoon vastaavan tyyppisiä pienialaisia tiloja, joissa ostajalla on ollut muu tavoite kuin pelkästään puuntuottaminen, joku voi arvostaa tämän tyyppistä metsää ja on valmis siitä maksamaan käyvän hinnan !
Onhan tuollaisia tullut raivattua. Hiukan niiden alasrepiminen ottaa fysiikan päälle mutta eipä tarvii päivän raivauksen jälkeen kuntosalille lähteä.
Juu, näitä muodostuu helposti omillakin rehevillä pohjilla, että tuntee kyllä raivanneensa jo muutamalla tankillisella. Suunnattu kaato on vain haaveena, ja lähinnä mietitään sitä, saisiko irtonaisen rangan kiskottua maahan vähemmällä tuskalla latva vai tyvi edellä. Mutta kyllä se nuori metsä sieltä lopulta kuitenkin esiin kuoritaan.
Miten olisi tuon 3,5 hehtaarin suojeluvaihtoehto? Nyt siitä voisi vielä rahat saadakin. Jatkossa voi maailma muuttua niin, ettei täällä suojella yhtään mitään. Meikäläisen naapurina on juuri tuon tyylinen ja -kokoinen suojelualue.
Energiapuukohteet , joita 2010-luvun vaihteessa oli tarjolla kuuluivat 90%:sti kuvan viitekehykseen. Nykyisin saavat jatkaa kasvuaan koskemattomina.
PS. ajoin juuri kahta rekkakuormallista vastaavan energiapuukasan ohi , josta laitoin kuvan vuonna 2017 otsikolla vanhaa varastoa. Viidesosa oli vielä koskematta. Ei ole enää kokopuulla kysyntää ja rankakin happanee metsävarastossa puolenkymmentä vuotta.
Suorittava kertoi tilanteen omalla alueellaan. Täällä suunnalla tilanne on taas päinvastainen.
Sama mielessä kuin Visakallolla. Tuskin kelpaa metsoon, mutta jos on fsc-sertifioitu metsä, sielläkin pitää olla käsittelyn ulkopuolella alueita. Tämä olisi siihen sopiva.
Jos ala on 3,5 ha, tuon raivaukseen omana työnä menee helposti 0,2-0,3 ha/pv x 3,5 ha = 3 viikkoa. Olisi kannattanut tehdä ajoissa.
Noissa kohteissa jokin käytäväharvennus ja tehokas e-puun keruu olisi omiaan. Kun e-puutakin kuitenkin tarvitaan ja hyväkasvuinen kuvio olisi parempi saada kasvamaan risujen sijaan tukkipuuta mahdollisimman pian.
Kaikki onnistuu ,kun maksaja löytyy. Näissä tapauksissa ei tahdo löytyä ,kun todellinen työkustannus tulee tietoon. Omatoiminen voi tehdä halujensa ja kykynsä mukaan.
Teosta maksetaan mutta kantohintaa ei oikein jää yhtään. Vähän yli 2-kymppiä tv-hinta ja korjuu kustantaa saman. Aika moni jättää homman teettämättä sen takia koska metsästä viety kokopuu mahdoll. korjuuvaurioineen heikentää jäävän puuston kasvua. Käyttöpaikalle vietynä hakkeena puun hinta kuitenkin kaksinkertaistuu.
Jos tuollaista ei ole kuin 3,5 ha niin raivaus ei pitäisi olla mikään ongelma. Kahtena vuotena jos viikon / vuosi raivailee niin kuvio on kunnossa. Ei pitäisi olla mikään mahdoton urakka.
Kuvien otosta on jo viisi vuotta, joten jos oltaisiin meilläpäin, tuo tehtäisiin ilman muuta koneellisena energiapuuharvennuksena giljotiinikouralla karsittuna tavarana sekä kokopuuna. Ihan kohtalaiset metsäntarpeethan tuossa kuvien perusteella on. Ainakin kemerat jäisivät itselle, todennäköisesti myös kantohintaakin jäisi.
Ostimme 7 v. sitten vastaavan näköisen tiheikön. Oli avohakattu 21 v. sitten MT rehevä soistunut, sotien jälkeen harsintahakuulla hakattu. Olivat tehneet naveromätästyksen istuttaneet kuuselle. Oston jälkeen kävin kahtena kesänä aluetta raivaamassa. Runkoluku jäi 2000-5000. Tiheyttä jäi toisinpaikoin liikaa kun koivu oli noussut päälle. Kuusen, jota oli tullut myös siemensyntyisesti lisää sahasin 2000 runkoon. Mitään en raivatessa yritänytkään painaa väkisten alas, kun törkyä oli niin paljon. Helmikuulla kun moto tuli, jäljellä ei näkynyt raivauspuusta merkkiäkään, kun olivat lahonneet. Moto sahasi ryhmäkäsittelynä ja karsimattomana hakerangaksi. Päällä olleen koivun ja vähäisen määrän ylispuukuusia ottivat pois päältä. Jäjelle jäänyt nuori puusto on nyt hyvän näköinen, eikä ole rikottua puustoa.
Energiapuukorjuuna varmaan onnistuisi nyt parhaiten, kun kuvien otosta on kulunut jo yli viisi vuotta.
Tein vastaavan kokoiseen ja näköiseen viidakkoon nuoren metsän hoidon kymmenessä eläkeläisen työpäivässä, ja työn jälki läpäisi Kemera-tarkastuksen. Runkoluku putosi 20000:sta alle 3000:een hehtaarilla, mutta kieltämättä koville otti.
Tuollainen 3,5ha läntti on juuri sopiva kuntosalikortin korvaaja…
Kannattaa raivata omana työnä ja metsämiehen silmällä. Eipä tuohon ihmeitä aikoja mene…
Kyllähän tuohon aikaakin menee, vaikka olisi minkälainen super-hessu sahan kahvoissa. Tuohon kuvan tilanteeseen kun laitetaan se 5-6 kasvukautta lisää, niin työläs on. Toki, jos jättää kaikki sahatut puut nojalleen toisiaan vasten, niin hommasta selviää nopeammin, mutta sitten voi lumituhojakin tulla.
Nooh, sekä minä ja edellinen omistaja olemme asuneet noin 500 km päässä metsästä, niin että ehkä nyt ei lähdetä nostamaan sitä kuntosalikorttia esiin. Tai sitten pitää ostaa Sipilä-mobiili ja laittaa tuosta pilkkeet lavalle. Jos olisi talon vieressä, niin helppohan tuosta olisi kahvinkeittopuita tehdä, vaan ei satu olemaan.
Tuo on naveroitu ja ilmeisesti kylvetty männylle aikoinaan arvioni mukaan, veikkaisin, että sen jälkeen ei ole tehty yhtään mitään. Ostettu perikunnalta julkisesta myynnistä, ei ollut halpa, muttei kalliskaan. Tai no 3500m3, 50 ha ja 61000 eur on minusta aika halpa, vaikka Pohjanmaalla ollaankin.
Tuonhan voisi periaatteessa hakata taloudellisesti kannattavasti niin, että tekisi taajaan ajourat, joilta ottaisi kaiken, ja loppu jäisi kasvamaan kymmeneksi vuodeksi. Sellaista palvelua ei vaan ole olemassa ja toisekseen se ei mene tukiehdoista läpi. Käyn ensi kesänä lisäkuvailemassa niin näätte sitten, miten itseharveneminen on alkanut edetä.
Turhasta työstä voidaan toki myös puhua, vaikkakaan tuollaisen viidakon raivaus oikeaan tilaan ei ole turhaa.
Näkemykseni ja kokemukseni mukaan tuollaistakin aluetta pystyy käymään läpi 0,3 + ha / päivä. Se, kuinka paljon plussaa tulee kolmosen perään, riippuu siitä, keskitytäänkö turhaan puiden alaskiskontaan , vai livautetaanko kiinnijäävä puu noin silmien tasolta poikki ja annataan sen pudota sieltä itsekseen – taikka lumen auttamana. Joka tapauksessa siellä ei latvuksia puissa roiku 3,5 ha:n alueella yhteensä kymmentä enempää ja nekin ovat vain kaksihaaraisen puun haaraan takertuneet.
Kuinka hirveästi MO:lle pitäisi verottomia tukiaisia maksaa, että hän viitsisi hoitaa tuollaisen kohteen kuntoon? Kuulostaa, että mikään ei riitä!