Maailmalla tehdään sahatavaraa monin kerroin huonommista puista. Tuohan on ihan huippulaatua esim. Afrikan hiekkamaissa. Eikös Egypti ole edelleen Suomen suurin sahatavaran vientimaa?
Varmaan tuuran ostama kuituun menee vaikka pikkutukki ja .mitat tukki.Yhen pöllin voi malliksi tehdä tukiksi mo onnellinen kun maksoi tukin hinnan itse muun kaupan kylkiäisenä.
Ole onnellinen kun maksoit oman pöllin.
Hyvin on kasvanut ja yllävän kestävää paksuluostoinenkin vähäoksainen puuaines on. Kommentit kylläkin vähemmän kannustavia, kuten usein tuppaa olemaan, vikoja etsitään.
Katsot kyllä sillä kolmannella silmällä, joka on kaiken lisäksi jäänyt pyyhkimättä. Et näköjään edes tajua, millainen on kiero? No koulun penkille vaan – kolmen vuoden opetuksen jälkeen tietäisit ehkä hieman enemmän!
Kyllähän niitä ongelmia silloin riittää, jos siitäkin pitää jollekin keneillä, että 15v. metsästä saa tukkia. Jos maapohja on kunnossa sekä puulajille sopiva, ja uudistaminen ja raivaukset tehty kunnolla, niin tuleehan sieltä silloin väkisinkin tukkia.
Mm. Osoitat selkeästi, että olet ”Sullintekijä” Tukin laadusta et ole perillä, etkä osaa apteerata – annat vain koneen tehdä ”tukkia”, vaikka pitäisikin tehdä TUKKIA.
Ei tuo runko kelpaa sahalle mitenkään. Harvennustukiksi lyhyt ja latvamutka lisänä. Jos vielä läpimitta”vahingossa” mitattu lievästi soikean rungon paksummalta linjalta , on kolme vajaaladun kriteerit täyttävää syytä koossa. Alamitta sekä pituuden , että paksuuden puolesta ja mutka tukin latvassa.Kuituun!
Ompas apteeraajilla harjaantuneet silmät kun pystyvät lumen läpi toteamaan puun mutkan ja sen että on tullut vielä liian lyhyt
ja alimittainenkin. Vai olisikohan se kuitenkin niin että yhtäkään noista väittämistä ei pysty tuosta kuvasta vahvistamaan.
Aloittajan esittämää pituutta en ole nähnyt tyvitukilla näillä kulmilla koskaan. Jos latvaläpimitta on koneen näytön mukaan 150milliä ,se tarkoittaa suurella todennäköisyydellä alamittaa. Pikkuisen vaatii minimiarvon korottamista ,että alamittoja ei tule . 155 miliäkin on vielä siinä rajoilla etteivätkö sahalla löydä alimittoja kontollimittauksen yhteydessä. Muutama mutkainen puu joukossa ,niin sakot rapsahtaa yrittäjälle.
Sehän ei taas sitä kerro jos ei itse ole nähnyt jotain mittaa etteikö sitä voisi joku toinen yhtiö jotain tilausta täyttääkseen käyttää. Välillä motolistoissa vilahtelee vähän vähemmänkin käytettyjäkin mittoja.
Menninkäinen on aivan oikeassa. Itse kyllästyin aikoinaan lähettämään tänne kuvia, kun keskustelu tahtoi lähes aina mennä itse asiasta epäolennaisuuksiin ja vääriin kuvantulkintoihin.
Niin, sitähän tässä kuvan lähettäjä harrasti mistä Visa ei pidä. Kuitenkin hän itse on toisaalla keskusteluissa aivan samoin heittänyt haapoja rattaisiin joka välissä. Kuten tässä kuvan lähettäjä. Eikä varmasti liipaise tuota kuvaa. Vai liekö yhteytetyn haavan ja männyn runkoa?
Kyllä 15 vuotta ainakin minun näölläni on oikein ja jos laskee vielä vuosia tuohon katkaisukohtaan, niin saan n. 6. Se tekisi n.65 cm/v. Luston leveys keskimäärin latvassa n.8mm. Puun tilavuus (rkl 20cm, pituus 10 m)= 120l. Jos tuollaisia puita on 1600 kpl/ha niin puuta hehtaarilla n. 200 m3. Hento-oksaisuus kyllä viitaisi tiheämpään.
Miten käy selluteollisuuden, jos kasvu nousee tuolle tasolle, että 20 vuoden ikäiset ensiharvennuksetkin ovat jo tukkia?
Työtä tähänkin pitää tehdä. Ei kenenkään ainakaan kannata kateellinen olla, kun ensin kovalla työllä hankitaan rahaa jolla ostetaan tiloja jotka laitetaan kuntoon. Joskus se kuitenkin toivottavasti palkitsee.
suoriutuva:”Aloittajan esittämää pituutta en ole nähnyt tyvitukilla näillä kulmilla koskaan. Jos latvaläpimitta on koneen näytön mukaan 150milliä ,se tarkoittaa suurella todennäköisyydellä alamittaa. Pikkuisen vaatii minimiarvon korottamista ,että alamittoja ei tule . 155 miliäkin on vielä siinä rajoilla etteivätkö sahalla löydä alimittoja kontollimittauksen yhteydessä. Muutama mutkainen puu joukossa ,niin sakot rapsahtaa yrittäjälle.”
Kun kauppakirjaan on merkitty pituudet, on niitä turha yrittää muokata hakkuun aikana. Kun kauppakirjaan on merkitty minimiläpimitta, on suoriutuvankaan turha vääntää sitä isommaksi. En ihmettelisi, vaikka myyjät suoriutuvan suorittaman hakkuun jälkeen nousisivat Barrikaadeille vaatien kuskin- tai jopa urakoitsijan vaihtoa. Moinen ammattitaidottomuus ei myvää lupaa. Kun tukin latva on osittain lumen peitossa, on kuvan perusteella hankala tosdistaa, että latvassa olisi vikaa. Vaikka siellä jotain olisikin, tuosta tukista tulee juuri se, mitä tavoitellaankin, eli 2 kpl 50 x 100 millistä, eli 2 kpl 2/4″ -soiroa.
Tuki on suora. Isolta näytöltä näkee miksi näyttää latvassa olevan mutka vaikka ei olekaan. Mutta miten puiden ajaja tietää erotella kuiduista erilleen , kun on samassa kasassa kuitujen kanssa eikä värimerkkausta näkyvillä ? Moton mittalaite tai kuski ei toimi tarpeeksi hyvin, jos kuski ei luota että näytön 150 mm lpm ei kelpaa. Vielä 145 mm latva riittää parin 2 -nelosen sahuuseen.
Viimeksi kun myin koivutukkia hankintana niin raakit tuli latvaläpimitasta soikeuden takia. Sahalla kuulemma mitattiin laserilla tms ja jos latva oli jostain kohdasta millin alle niin meni raakiksi. Varmaan sahasivat kuitenkin mutta oikeus raakkaukseen tuossa tilanteessa on. Motokuski saa kai normaalisti tehdä 3% raakkia.
Visakallo viisti asiaa läheltä. Jos esimerkiksi Egyptiin sahataan muottitarpeita niin ei kai sinne kannata tiheää pohjoisen puuta työntää. Tavaraa tarpeen mukaan. Ollaanko itse tultu liian kriittiseksi?
Panulla käytännön kokemusta alamitoista , samoin minulla . Laaser on aika armoton. Väite ,että moton mittalaite näytti 150 mm ei auta yhtään ,jos laaser mittaa 149 tai 148. Tämän takia on jätettävä muutama milli varmuusvaraa. Jos vielä tavoitellaan minimipituutta ja minimiläpimittaa viimeiselle pölkylle , pienikin arviointivirhe vie koko pölkyn kuiduksi.
Jos nimimerkki sikaarilta löytyy katkontaohje ,jossa pölkyy pituudeltaan 39dm ja paksuudeltaan 150 milliä kelpaa tukiksi ,niin ok ,mutta pientäkään mutkaa ei ole varaa esiintyä ,jos siitä tehdään sahatavaraa.
Se ,että puu on kasvanut hyvin ,ei tee siitä tukkia . Laatuehtojen pitää myös täyttyä pituuden ,läpimitan ja kelvollisen teknisen laadun osalta .
Noinhan se on kuin suorittava kirjoitti. Keväällä varmuuskerroin täytyy olla suurempikin. Jos tukin katkaisee juuri minimiin niin lyhytkin aika kasassa kuivattaa latvaa niin että sahalla pölkky menee alamittaiseksi.
”Tukki” on latvastaan lumen peittämältä osaltaan väärä, syyt kuoren alla piilossa kiertyneet, tukki on kiero, tyvipäästä pyöreä, mutta latvapäästä soikea. Mitattu soikion suurin läpimitta, joka metsässä vesisateessa kuivuu parissa viikossa alamittaiseksi.
Lulee saavansa tästä rahaa ja sahalta tuleekin raakista sakot!
Kun latva kastuu kuitenkin +kelissä, niin 149 mm latvalpm:n tukistakin saa sahattua egyptinparrun (siihen ei tarvita täyssärmäistä) tai jotain muutakin , kun se turpoaa pari milliä.
Se norm. max 4 % raakkimäärä tulee käytännössä aina sahamitassa täyteen vaikka ”oikeita” raakkeja olisi vähemmänkin, kun syynätään oikein tarkkaan.
Varmaan noin puuki. Mutta kun yhtiö on alamitan määrittänyt niin se on niin. Eipä siinä paljon konekuskin auta sanoa että kyllä siitä pitäis vielä tulla egyptinparrua vaikka se ei teidän valikoimassa olekkaan.
Näin varmaan on kun kaksi kuskia todistaa, että maanomistajalta on helpompi varastaa joka tukkirungosta puolimetri kun ei se sitä huomaa. Se jos tuore puu kuivaa tehtaan laanissa ei ole mielestäni maanomistajan vika.
Sellaista se on raaka-aine kauppa. Ostaja ostaa sitä mistä se on valmis maksamaan. Jos myyjän ja ostajan ajatukset ei kohtaa niin sitten etsitään uusi ostaja.
Sikarilla ilmeisesti ajattelutapana , että kaikki , mikä on yli 15 senttistä , on tukkia.Tässä raja oli 3,9 metrin kohdalla. Moton matriisista ei valitettavasti sellaista dimensiota löydy. Taitaa jo monella ostajalla olla käytössä minimiläpimittana 18 cm. Jos pienempi , kaikkia pituuksia ei ole käytössä. Yleisin minimipituus harvennuspuulla neljäkolmonen sahattuna +/-sentin katkaisuikkunaan. Erikoispuut on toinen juttu. Kuvan pölkystä olisi voinut kertoa , että 15cm:n läpimitta täyttyi 3,9 metrin päässä pölkyn tyvestä. Tukiksi pölliä ei voi yleistää , ellei sikari harrasta petollista toimintaa ja survo sopimatonta tavaraa tukkipinoon.Petoskin on rikos.
On naurettavaa pähkäillä minimitukkiin tehtäväksi pari milliä kuivumisvaraa. Kyllä se tukki on tuoreena ostettu ja jos se ei tuoreena endi sahalle mitattavaksi, niin se ei ole puutavaran tuottajan (MO) – syy ja kustannus, vaan sen saa kärsiä yhtiö omassa kirjanpidossaan.
Eipä siellä sahalla raakata, vaikka karsintaterä on livauttanut kuoren pois juuri katkaisukohdasta ja mittaus on sovittu kuoren päältä tehtäväksi.
Totta -Mooses on kätevää huijata tuottajaa livauttamalla minimitukit pikkutukkiosastoon, jos maksu tehdään mittahuijauksen perusteella.
Kuitenkin mittaulaki pitää pistää uusiksi: Mittaus millin tarkkuudella= nykylaitteilla kuutiointi onnistuu paljon paremmin kuin ennen Facit:illa veivattaessa. Tämä koskee nimenomaa minimiläpimittoja tukilla.
Laskekaapa piruuttanne, paljonko pienestä minimitukista saa valmiina sahatavarana, kun pituus on 42 dm ja latva 15 cm, kun siitä tulee 2 kpl 2 x 4″ Ja 4 tuumaa sahataan 104 milliseksi, jonka leveys on 52 mm. Sahausrako vie 4,5 mm. Ja sahauspinnat, kuoret ja purut menee kaupaksi myös.
Olisiko tuo kakkosnelonen kuivattuna ? € / juoksumetri?
Parempi ,kun moottorisahalehtori pysyy vain siellä sahauspuolella. Nykyteknikka motohakkuusta ei tunnu olevan hallinnassa. Niistä pölkyistä ei voi vääntää tukkia mitenkään ,joiden arvot eivät sovi hakkuumatriisin arvoihin. Jos matriisin lyhin mitta on 43dm ,ei sitä lyhempiä tukkeja voi hakata…tai voi ,mutta pölkyt rekisteröityvät kuiduksi.
Kun hakataan soikeita tai oksaisia rungonosia tukiksi ,on oltava muutaman millin pelivara alamittojen välttämiseksi. Konkreettinen näyttö on olemassa siitä ,että saha rankaisi alentamalla taksaa ,kun kontrolliin osui liikaa alamittoja. Kone mittasi viimeisen päälle oikein ,mutta soikeutta eikä oksakiehkuroiden vaikutusta oltu otettu huomioon. Nyt on otettu ja säädetty pieni pelivara.
Noinhan se on. Joillekkin asian ymmärtäminen on vain vaikeaa. Halutaan tehdä sellaisia mittoja ja lajikkeita joita ei hakkuumatriisissa ole. Jos tuollaista perusasiaa nykyajan hakkuusta ei ymmärrä kannattaa vain pysyä moottorisahan kahvoissa. Valitettavasti sinnekkin pätee samat ohjeet kun motolle jos meinaa puunsa myydä yhtiölle.
Kun tukit vielä mitattiin lanssissa, niin soikeat mitattiin latvasta kummaltakin kantilta ja niistä keskiarvo . Ei ollut sahoilla niin tarkat toleranssit kuin nykyään; osattiin pyöräyttää tukki tarvittaessa sopivaan sahausasentoon. Nyt kannattaa esim. harvennusleimikot myydä semmoselle ostajalle jolla on puiden kokoon nähden sopivimmat mitat.
Jos on min pit. esim. 43 dm ja vasta 18 cm latva täyttää oikean tukin vaatimukset jolloin tukista saa sen norm. tukin kantohinnan , niin kannattaa kilpailuttaa leimikko ja verrata tod. näköisiä lopputuloksia ennen kaupan tekemistä. Saattaa myyjä voittaa 10-15 % loppuhinnassa tekemällä oikean valinnan. Kauppoja tehdään entistä useammin myös runkohinnalla jolloin päätehakkuuleimikoiden hintavertailut on helpompi tehdä.
Tuo on kyllä juuri noin. Olen jonkun verran ollut mukana kun isännät ovat käsitelleet yhtiöiden ostotarjouksia. Harvalla isännälle on ollut todellisuudessa tietoa siitä minkälaista puuta myytävästä metsästä lähteä. Olen usein kysynyt että mikä on määrällisesti suurin tavaralaji jota metsästä lähtee ? Tämän ne vielä jotenkin hanskaa mutta kun kysyy että mitä mittoja tulisi vähintään olla että kyseinen tavaralaji saadaan mahdollisimman tarkkaan talteen ? Silloin ollaankin jo vähän vaikeuksissa.
Usein tuijotetaan tarjousten yksikkö hintoja. Toisaalta lyhyetkään mitat eivät tuo autuutta jos metsä on hyvälaatuinen eikä tarvitse laadun vuoksi korjauksia.
Puuki. Kyllä telassamittauksessa oli periaate, että tukit olivat asettelematta mitattavassa kunnossa. Eli ajohenkilöt eivät pyöräyttäneet tukkeja aina samoinpäin, vaan ne olivat miten sattui. Silloinhan mittaus oli tasaava.
Jos oli huomattavaa soikeutta (yli 2 cm) mitattiin keskiarvo. Latvaläpimitta luettiin puolen tuuman porrastuksella ja oli ns alentava luokitus.
Suoriutuva on hyvä vaan ja jatkaa älyttömyyksiensä kera vittuilua. Kun matriisi on älynlahjoiltaan heikolle Mopokuskille raamattu ja rukouskirja, niin miten hän käyttäytyy, kun siellä on myös mitta 39 dm. Sellaistakin katkontapituutta jotkut jossain käyttävät, kuten esim 405 cm pituutta ja se voi usein olla naitettu myös läpimittaan, jota Suoriutuvan kapasiteetti ei ikinä tule ymmärtämään.
Jos vaikka onkin vuosikymmenet raplannut vanhoja vaihokoneristä ostettuja hakkuukoneita, niin se ei näytä ainakaan järkeä lisänneen. Vain mustaa vaseliinia kynsien alle.
Toteaisin moottorisahalehtorille ,että ei ole ko dimensiota osunut kertaakaan kohdalleni 30 vuoden aikana. Kaikille suurille ja muutamalle pienemmälle sahalle olen puita katkonut. Ei voida puhua yleisestä mitasta eikä voida yleistää tukiksi.
Ne aptit rakentelin ihan itse siihen asti ,kun ne alkoivat tulla valmiina pakettina työohjeen liitteenä. Oli kohtalaiset nappulasulkeiset töitä aloitettaessa ,kun oli ostettuna parhaimmillaan 14 eri tavaralajia joltakin isommalta kohteelta. Nyt riittää ,kun käy antamassa ohjelmaan tavaralajeille sopivat värit. Kaiken muun on aptin laatija rakennellut vastaamaan asiakkaiden tilauksia . Jos apti ei miellytä jätkää ,on oikea osoite valituksille yhtiön konttori ,ei motokuski.
Minäkin alan pikkuhiljaa jätkän kommentteja lukiessani uskoa yrittäjien väitteisiin koneopetuksen huonosta tasosta ja siihen ,että monelle konekoulun opettajan tehtävät ovat olleet suojatyöpaikka. Toivottavasti olen väärässä ja jätkä on vain poikkeus .
Nyt ”sikaria” kohdeltiin kaltoin. Emme tiedä onko hän myymässä tukkeja ja lukeeko sopimuksessa pituus 3,9m, tai hän voi tehdä niitä vaikka itselleen ja sahauttaa sirkkelisahurilla pattinkia. Onhan siinä kuitenkin tukki.
Kyllä 3,9 pituus oli täällä ainakin muutama vuosi sitten käytössä isommallakin toimijalla, MG:n kertopuutehtaalla.
Se vissiin on selvää, ettei motokuski voi tehdä muita pituuksia, kuin on hakkuumatriisissa. Hakuumatriisissa taas on mitat, jotka on sovittu kauppasopimuksessa.
Sekin lienee selvää, että tuollainen Ponsse voi pahimmillaan siirtää 40% laadukkaasta tukkirungosta kuituun, jos sen antaa runksuttaa pelkästään automaattiapteerauksella matriisin ohjaamana.
Planter ei taida muistaa aikoja , jolloin ns häntämotolla työskenneltäessä runko pudotettiin prosessoriin ja lähdettiin hamuamaan uutta runkoa kaatopäähän. Automaatti hoiti katkonnan jo tuolloin.
Kuljettaja yrittää ehtiä havaita runkojen vikaisuudet ja puuttuu katkontaan vain niissä tilanteissa . Kone mittaa , mutta ihminen vain arvailee , kun runkoja käsitellään eri etäisyyksillä , eri kulmissa ja vaihtelevassa valaistuksessa. Kumpaan luotat enemmän , mittaukseen ja tietokoneeen tuottamaan ennusteeseen , vai motokuskin arvailuihinja ja niistä ajan myötä muodostuviin maneereihin. Asiakkaat eivät ainakaan kuljettajien päätöksien perustuvalla katkonnalla saaneet haluamiaan dimensioita sopivassa suhteessa. Siksi kehitettiin arvoapteeraus , joka on ollut käytössä jo yli 25 vuotta.
Hyvä Sikari! Apteeraat tarkemmin moninverroin paremmin kuin moto, oli siinä sitten häntä tai ei. Se arvoapteeraus toimii näin:
Metsälehti Julkaistu 24.3. ”Katkonta on tilinteon hetki”
”Mittailimme runkoa metsurinmitalla ja saksilla. Tukkiosa, jonka läpimitta on vähintään 16 senttiä, ulottui 8,6 metriin. Rungon tyviosasta saisi siis kaksi 43 desimetrin pituista tukkia.
Sitten Sutinen kiipesi upouuteen Ponsse Scorpioniinsa ja antoi – pyynnöstämme – koneen automaattiapteerauksen toimia. Vastoin odotuksiamme kone teki 52 desimetrin pituisen tukin rungon tyveltä. Jäljellä olevasta 3,4 metrin pituisesta tukin mitat täyttävästä rungon osasta ei enää saanut tukkia, joten se siirtyi kuitupuuksi. Metsänomistajan näkökulmasta katkonta meni pieleen.”
Yhtä hyvin se Sutinen olisi voinut yrittää manuaalisesti niitä kahta 4,3:sta. Jälkimmäinen olisikin ollut läpimitaltaan vain 159 milliä ja koko pölkky olisi mennyt kuituun , kun lyhempää tukkimittaa ei ole käytössä.
Toisaalta , jos on käytössä tyven osalla määrämittainen 5,2 metrin sorvipölkky , jonka minimiläpimitta on 22cm ja vasta kyseisen läpimitan alapuolelta voi tehdä muita tukkeja , ei lyhempää mittaa pysty tekemään.
Kone toimii niin , että se ”oppii” hakkuun edistyessä puuston yleisen runkomuodon ja hakee sitäkin kautta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Toisaalta , jos katkontaan puututaan jatkuvasti poikkeamalla ennusteen antamasta esityksestä esimerkiksi laatuvikojen takia , automatiikka pyrkii entistä tarmokkaammin hakemaan painotettuja mittoja.
Noinhan se menee. Jos menee puuttumaan automatiikan toimintaan, menee vielä enemmän kuituun. Nyt meni rungosta vain 3,4m. Ilmeisesti tuosta sikarin kuvasta voi päätellä, että Riikilän ja kumppaneiden testissä mittasaksilla mittaama vähintään 16 cm paksuinen runko olikin vain 15,9 cm.
Nyt planteri ei kyllä tiedä mistä kirjoittaa. Ensiksi automaatti ei siirrä mitään tukkimittaa automaattisesti kuituun jos kuljettaja ei sitä tee. Moto ei tietenkään osaa lukea laatua vaan mittoja.
Sutisen tapaus on päijänteen mhy:n antama katkontaohje motolle. Jos tarkoitat sitä rikkilän kirjoitusta metsälehdessä. Nythän emme tienneet mikä painoarvo oli annettu millekkin mitalle. Jos 52 dm annetaan kohtuuttoman kova painoarvo niin sitähän kone ensimmäiseksi tekee jos sitä ei käsin muuteta. Jos motolla on kaikille mitoille sama painoarvo niin väitän että moton katkonta on aina tarkempi kuin laskutaidottoman metsurin. Se on todettu niin monesti.
Ongelman näissä tekee sen että painoarvolla ostaja haluaa painottaa tiettyjä mittoja muiden kustannuksella. Jos painoarvo on liian voimakas tulee Sutisen tapauksia helposti. Siis vika ei ollut motossa, kuskissa vaan aptin lastijassa. Se taas voi olla ostajan tekemä tai jopa kuskinkin tekemä. Sitä emme tiedä kun rikkilä ei sitä kertonut.
”Jos motolla on kaikille mitoille sama painoarvo niin väitän että moton katkonta on aina tarkempi kuin laskutaidottoman metsurin. Se on todettu niin monesti.”
Tuleeko tämä väite siitä kokemuksesta, että nimimerkkisi on Metsuri motokuski?
Lyhyitä pituuksia otetaan vaihtelevasti. Joulukuun hakkuulla männyllä otettiin alle 43 mitoista 27, 37, 38 ja 41.3. Mukana ei ollut 40 joka oli mukana edellisellä saman toimijan leimikolla.
27 ja 37 taisivat olla parruja. Tuo 41,3 oli tuttu mitta. Meillä se kulki silloin laminaattitukkina. Tekivät silloin siitä parkettien aluspuuta johonka parkettipalikat kiinnitettiin.
Noin tehdään täälläkin, jos jostain kohtaa harvennusta kertyy vähänlaisesti puuta, esim. hirvien oleskelupaikalta nuoren männikön keskeltä. Meilläpäin myös ajetaan yleensä tukit ensin laaniin. Suorittavalta kuulemme kyllä taas oman version tästäkin asiasta…
Planter:””Jos motolla on kaikille mitoille sama painoarvo niin väitän että moton katkonta on aina tarkempi kuin laskutaidottoman metsurin. Se on todettu niin monesti.”
Tuleeko tämä väite siitä kokemuksesta, että nimimerkkisi on Metsuri motokuski?”
Metsuri motokuski:”Kyllä ehdottomasti.”
—————————————————————–
-Ja ehdottomasti laskutaidoton! Laskutaidon omaava metsuri EI katkaise kahden tukin puusta tyveä, ennenkuin on varmistanut koko tukkiosuuden pituuden. Hänellä ei myöskään karsintaterät veistä tukkia ohuemmaksi, kuten MOTOn terät tekevät vetorullien avustamana.
Yleensä puukauppasopimukset ovat ostajapuolen laatimia ja ostajan edustaja painottaa aptit ja matriisit toteuttamaan valmiintavaran pituus- ja laatuvaatimuksia.
Nykyaikaisen hakkuukoneen mittalaitteen toiminta periaatteet katkontaohjelmineen on jäänyt tavalliselle metsänomistajalle ja, ehkä monelle työnsä puolesta hakkuuta valvovallekin melko vieraaksi.
Ostaja yleensä haluaa mielellään vain niitä mittoja, joista valmistettava jaloste tuottaa suurimman nettotulovirran. Silloin kauppakirjan mittavalikoimassa voi olla mittoja, joita ei halutakkaan kun, tietyn verran. Jos määrämatriisi on käytössä, kone ei rajan ylittyessä tee ollenkaan esim. 430 tukkia, vaikka se mahdollista olisi.
Vahinkoa syntyy helposti myös, kun melko järeään kuusileimikkoon tehdään huono pikkutukkimatriisi, (erikoiskuitumatriisit). Silloin voi käydä niin, että hieman vajaa tukinmitta siirtyy hinnallisesti n. puolta halvempaan pikkutukkiin.
Tukkileimikon tarjousten vertailu voi ollakin vaikeaa, helpotusta valintaan voisi saada pituuksien ja läpimittojen lisäksi, tiedustella ostajalta onko eri pituuksilla ns. haluttuja, tai jopa huonoja, joita ei tehtäisi kun näennäisesti.
Lopuksi vielä pari vinkkiä kun suunnitellaan tukkileimikon myyntiä: Moton kuljettaja joutuu toteuttamaan katkonnan ostajalta saamansa hakkuuohjeen mukaan, ja puhdas sahayritys lienee edelleen parempi tukin katkoja kuin kuitupuuta käyttävä yritys !
Metsä masan kirjoitus oli täyttää asiaa mutta viimeisessä lauseessa tapahtui pieni yleistys joka ei ole välttämättä ole näin. Sen vuoksi lienee – sanalla on tärkeä merkitys.
Olen nähnyt erinomaisia katkontoja selluyrityksiltä ja myös surkeita sahayhtiöiltä. Jopa niin huonoja sahalta että reklamointia tehtiin pyynnöstäni ja se johtikin hyvitykseen.
Hyvä Metsuri motokuski ! Täällä Väli-Suomessa on pelkästään tukin – ja pikkutukin sahaajien keskittymä 5-6 sahuria n. 50- 100 km säteellä. Tällä hetkelläkin tukkileimikoista on sopivasti kilpailua ja sitä kautta myös mittavalikoima on perinteisiin tukinmittoihin hyvä.
Tarjousten teko vaiheessa sahojen ostohenkilöt kertovat mielellään matriisien arvoista ja sen painotuksista, tämän seurauksena leimikosta saadaan myyjän kannalta edullista läpimitta- ja pituusyhdistelmää, joka lisää tukin osuutta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Paljonko pituus ja latvaläpimitta?
3,9m ja 15 cm
Toivottavasti tuota ei mihinkään rakentamiseen käytetä.
Polttoon kelpaa
Maailmalla tehdään sahatavaraa monin kerroin huonommista puista. Tuohan on ihan huippulaatua esim. Afrikan hiekkamaissa. Eikös Egypti ole edelleen Suomen suurin sahatavaran vientimaa?
Latvasta kiero
Tottakai puutavara käy puutalon pystyrakenteisiín, jos vain kuivauksen jälkeen suoraa ja on kevyttä.
Lumi hämää.
Suora on.
Varmaan yksittäistapaus.
Varmaan tuuran ostama kuituun menee vaikka pikkutukki ja .mitat tukki.Yhen pöllin voi malliksi tehdä tukiksi mo onnellinen kun maksoi tukin hinnan itse muun kaupan kylkiäisenä.
Ole onnellinen kun maksoit oman pöllin.
Hyvin on kasvanut ja yllävän kestävää paksuluostoinenkin vähäoksainen puuaines on. Kommentit kylläkin vähemmän kannustavia, kuten usein tuppaa olemaan, vikoja etsitään.
Taitaa olla vähän enemmän kuin 15v. Se tarkoittaisi, että tämä on tyvitukki ja leveitä lustoja on tullut heti istutuksesta lähtien.
Metsuri mopokuski:”Latvasta kiero”.
Katsot kyllä sillä kolmannella silmällä, joka on kaiken lisäksi jäänyt pyyhkimättä. Et näköjään edes tajua, millainen on kiero? No koulun penkille vaan – kolmen vuoden opetuksen jälkeen tietäisit ehkä hieman enemmän!
Siellähän sitä ollaan oltu. Olethan jätkä säälittävä ja katkeroitunut tapaus. Surkea tilanne.
Ikä 15v ja tukkia tulee kun toinen samanverta vielä kasvattelua.
Kyllähän niitä ongelmia silloin riittää, jos siitäkin pitää jollekin keneillä, että 15v. metsästä saa tukkia. Jos maapohja on kunnossa sekä puulajille sopiva, ja uudistaminen ja raivaukset tehty kunnolla, niin tuleehan sieltä silloin väkisinkin tukkia.
Kyllä kai se jessin pitäisi tietää miten se puu voi kasvaa, kun puitteet on kunnossa. Haavat on tuossa iässä varmaankin yli kiinnon puita?
Kyllähän ne puut kasvaa lajista riippumatta aivan mielikuvituksen mukaan. Pitää vain olla vilkas mielikuvitus! (Tai hyvä soppari Yaran kaas).
Mm. Osoitat selkeästi, että olet ”Sullintekijä” Tukin laadusta et ole perillä, etkä osaa apteerata – annat vain koneen tehdä ”tukkia”, vaikka pitäisikin tehdä TUKKIA.
Ei tuo runko kelpaa sahalle mitenkään. Harvennustukiksi lyhyt ja latvamutka lisänä. Jos vielä läpimitta”vahingossa” mitattu lievästi soikean rungon paksummalta linjalta , on kolme vajaaladun kriteerit täyttävää syytä koossa. Alamitta sekä pituuden , että paksuuden puolesta ja mutka tukin latvassa.Kuituun!
Ompas apteeraajilla harjaantuneet silmät kun pystyvät lumen läpi toteamaan puun mutkan ja sen että on tullut vielä liian lyhyt
ja alimittainenkin. Vai olisikohan se kuitenkin niin että yhtäkään noista väittämistä ei pysty tuosta kuvasta vahvistamaan.
Aloittajan esittämää pituutta en ole nähnyt tyvitukilla näillä kulmilla koskaan. Jos latvaläpimitta on koneen näytön mukaan 150milliä ,se tarkoittaa suurella todennäköisyydellä alamittaa. Pikkuisen vaatii minimiarvon korottamista ,että alamittoja ei tule . 155 miliäkin on vielä siinä rajoilla etteivätkö sahalla löydä alimittoja kontollimittauksen yhteydessä. Muutama mutkainen puu joukossa ,niin sakot rapsahtaa yrittäjälle.
Sehän ei taas sitä kerro jos ei itse ole nähnyt jotain mittaa etteikö sitä voisi joku toinen yhtiö jotain tilausta täyttääkseen käyttää. Välillä motolistoissa vilahtelee vähän vähemmänkin käytettyjäkin mittoja.
Tukki kai se sitten on pikkutukkikin. Kuten sikari se on pikkusikarikin. Olisko jutun juju kuitenkin juuri tämä.
Menninkäinen on aivan oikeassa. Itse kyllästyin aikoinaan lähettämään tänne kuvia, kun keskustelu tahtoi lähes aina mennä itse asiasta epäolennaisuuksiin ja vääriin kuvantulkintoihin.
Niin, sitähän tässä kuvan lähettäjä harrasti mistä Visa ei pidä. Kuitenkin hän itse on toisaalla keskusteluissa aivan samoin heittänyt haapoja rattaisiin joka välissä. Kuten tässä kuvan lähettäjä. Eikä varmasti liipaise tuota kuvaa. Vai liekö yhteytetyn haavan ja männyn runkoa?
Mitat ovat kuin kauppakirjassa seisoo. Monesti minimitukkirunko on se 43-15. Sen ollessa moton aptissa, se syöttää ne kaksi parrua(jos on), ja kuidun…
Varmaan käytävä pinosta ottamassa pois, kun suorittava päättä senkin mitä mittaa saa tehdä ja kun se on vielä soikea latvasta.
Kyllä 15 vuotta ainakin minun näölläni on oikein ja jos laskee vielä vuosia tuohon katkaisukohtaan, niin saan n. 6. Se tekisi n.65 cm/v. Luston leveys keskimäärin latvassa n.8mm. Puun tilavuus (rkl 20cm, pituus 10 m)= 120l. Jos tuollaisia puita on 1600 kpl/ha niin puuta hehtaarilla n. 200 m3. Hento-oksaisuus kyllä viitaisi tiheämpään.
Miten käy selluteollisuuden, jos kasvu nousee tuolle tasolle, että 20 vuoden ikäiset ensiharvennuksetkin ovat jo tukkia?
Työtä tähänkin pitää tehdä. Ei kenenkään ainakaan kannata kateellinen olla, kun ensin kovalla työllä hankitaan rahaa jolla ostetaan tiloja jotka laitetaan kuntoon. Joskus se kuitenkin toivottavasti palkitsee.
Kaksi asiaa on varmaa, ei ole tukki, latvassa on mutka, on vanhempi kuin 15v. Kysykää vaikka oravalta.
suoriutuva:”Aloittajan esittämää pituutta en ole nähnyt tyvitukilla näillä kulmilla koskaan. Jos latvaläpimitta on koneen näytön mukaan 150milliä ,se tarkoittaa suurella todennäköisyydellä alamittaa. Pikkuisen vaatii minimiarvon korottamista ,että alamittoja ei tule . 155 miliäkin on vielä siinä rajoilla etteivätkö sahalla löydä alimittoja kontollimittauksen yhteydessä. Muutama mutkainen puu joukossa ,niin sakot rapsahtaa yrittäjälle.”
Kun kauppakirjaan on merkitty pituudet, on niitä turha yrittää muokata hakkuun aikana. Kun kauppakirjaan on merkitty minimiläpimitta, on suoriutuvankaan turha vääntää sitä isommaksi. En ihmettelisi, vaikka myyjät suoriutuvan suorittaman hakkuun jälkeen nousisivat Barrikaadeille vaatien kuskin- tai jopa urakoitsijan vaihtoa. Moinen ammattitaidottomuus ei myvää lupaa. Kun tukin latva on osittain lumen peitossa, on kuvan perusteella hankala tosdistaa, että latvassa olisi vikaa. Vaikka siellä jotain olisikin, tuosta tukista tulee juuri se, mitä tavoitellaankin, eli 2 kpl 50 x 100 millistä, eli 2 kpl 2/4″ -soiroa.
Tuki on suora. Isolta näytöltä näkee miksi näyttää latvassa olevan mutka vaikka ei olekaan. Mutta miten puiden ajaja tietää erotella kuiduista erilleen , kun on samassa kasassa kuitujen kanssa eikä värimerkkausta näkyvillä ? Moton mittalaite tai kuski ei toimi tarpeeksi hyvin, jos kuski ei luota että näytön 150 mm lpm ei kelpaa. Vielä 145 mm latva riittää parin 2 -nelosen sahuuseen.
* Tukki…
Viimeksi kun myin koivutukkia hankintana niin raakit tuli latvaläpimitasta soikeuden takia. Sahalla kuulemma mitattiin laserilla tms ja jos latva oli jostain kohdasta millin alle niin meni raakiksi. Varmaan sahasivat kuitenkin mutta oikeus raakkaukseen tuossa tilanteessa on. Motokuski saa kai normaalisti tehdä 3% raakkia.
Visakallo viisti asiaa läheltä. Jos esimerkiksi Egyptiin sahataan muottitarpeita niin ei kai sinne kannata tiheää pohjoisen puuta työntää. Tavaraa tarpeen mukaan. Ollaanko itse tultu liian kriittiseksi?
Rötgenkatseinen porukka näki, että tukki ei ole tukki ja se on latvastaan väärä, soikea ja kiero!
https://aijaa.com/3pAbnw
https://aijaa.com/PUdpdz
Panulla käytännön kokemusta alamitoista , samoin minulla . Laaser on aika armoton. Väite ,että moton mittalaite näytti 150 mm ei auta yhtään ,jos laaser mittaa 149 tai 148. Tämän takia on jätettävä muutama milli varmuusvaraa. Jos vielä tavoitellaan minimipituutta ja minimiläpimittaa viimeiselle pölkylle , pienikin arviointivirhe vie koko pölkyn kuiduksi.
Jos nimimerkki sikaarilta löytyy katkontaohje ,jossa pölkyy pituudeltaan 39dm ja paksuudeltaan 150 milliä kelpaa tukiksi ,niin ok ,mutta pientäkään mutkaa ei ole varaa esiintyä ,jos siitä tehdään sahatavaraa.
Se ,että puu on kasvanut hyvin ,ei tee siitä tukkia . Laatuehtojen pitää myös täyttyä pituuden ,läpimitan ja kelvollisen teknisen laadun osalta .
Noinhan se on kuin suorittava kirjoitti. Keväällä varmuuskerroin täytyy olla suurempikin. Jos tukin katkaisee juuri minimiin niin lyhytkin aika kasassa kuivattaa latvaa niin että sahalla pölkky menee alamittaiseksi.
Nyt on ”Sikari” töpännyt rankasti!
”Tukki” on latvastaan lumen peittämältä osaltaan väärä, syyt kuoren alla piilossa kiertyneet, tukki on kiero, tyvipäästä pyöreä, mutta latvapäästä soikea. Mitattu soikion suurin läpimitta, joka metsässä vesisateessa kuivuu parissa viikossa alamittaiseksi.
Lulee saavansa tästä rahaa ja sahalta tuleekin raakista sakot!
Kun latva kastuu kuitenkin +kelissä, niin 149 mm latvalpm:n tukistakin saa sahattua egyptinparrun (siihen ei tarvita täyssärmäistä) tai jotain muutakin , kun se turpoaa pari milliä.
Se norm. max 4 % raakkimäärä tulee käytännössä aina sahamitassa täyteen vaikka ”oikeita” raakkeja olisi vähemmänkin, kun syynätään oikein tarkkaan.
Varmaan noin puuki. Mutta kun yhtiö on alamitan määrittänyt niin se on niin. Eipä siinä paljon konekuskin auta sanoa että kyllä siitä pitäis vielä tulla egyptinparrua vaikka se ei teidän valikoimassa olekkaan.
Näin varmaan on kun kaksi kuskia todistaa, että maanomistajalta on helpompi varastaa joka tukkirungosta puolimetri kun ei se sitä huomaa. Se jos tuore puu kuivaa tehtaan laanissa ei ole mielestäni maanomistajan vika.
Sellaista se on raaka-aine kauppa. Ostaja ostaa sitä mistä se on valmis maksamaan. Jos myyjän ja ostajan ajatukset ei kohtaa niin sitten etsitään uusi ostaja.
Sikarilla ilmeisesti ajattelutapana , että kaikki , mikä on yli 15 senttistä , on tukkia.Tässä raja oli 3,9 metrin kohdalla. Moton matriisista ei valitettavasti sellaista dimensiota löydy. Taitaa jo monella ostajalla olla käytössä minimiläpimittana 18 cm. Jos pienempi , kaikkia pituuksia ei ole käytössä. Yleisin minimipituus harvennuspuulla neljäkolmonen sahattuna +/-sentin katkaisuikkunaan. Erikoispuut on toinen juttu. Kuvan pölkystä olisi voinut kertoa , että 15cm:n läpimitta täyttyi 3,9 metrin päässä pölkyn tyvestä. Tukiksi pölliä ei voi yleistää , ellei sikari harrasta petollista toimintaa ja survo sopimatonta tavaraa tukkipinoon.Petoskin on rikos.
On naurettavaa pähkäillä minimitukkiin tehtäväksi pari milliä kuivumisvaraa. Kyllä se tukki on tuoreena ostettu ja jos se ei tuoreena endi sahalle mitattavaksi, niin se ei ole puutavaran tuottajan (MO) – syy ja kustannus, vaan sen saa kärsiä yhtiö omassa kirjanpidossaan.
Eipä siellä sahalla raakata, vaikka karsintaterä on livauttanut kuoren pois juuri katkaisukohdasta ja mittaus on sovittu kuoren päältä tehtäväksi.
Totta -Mooses on kätevää huijata tuottajaa livauttamalla minimitukit pikkutukkiosastoon, jos maksu tehdään mittahuijauksen perusteella.
Kuitenkin mittaulaki pitää pistää uusiksi: Mittaus millin tarkkuudella= nykylaitteilla kuutiointi onnistuu paljon paremmin kuin ennen Facit:illa veivattaessa. Tämä koskee nimenomaa minimiläpimittoja tukilla.
Laskekaapa piruuttanne, paljonko pienestä minimitukista saa valmiina sahatavarana, kun pituus on 42 dm ja latva 15 cm, kun siitä tulee 2 kpl 2 x 4″ Ja 4 tuumaa sahataan 104 milliseksi, jonka leveys on 52 mm. Sahausrako vie 4,5 mm. Ja sahauspinnat, kuoret ja purut menee kaupaksi myös.
Olisiko tuo kakkosnelonen kuivattuna ? € / juoksumetri?
Parempi ,kun moottorisahalehtori pysyy vain siellä sahauspuolella. Nykyteknikka motohakkuusta ei tunnu olevan hallinnassa. Niistä pölkyistä ei voi vääntää tukkia mitenkään ,joiden arvot eivät sovi hakkuumatriisin arvoihin. Jos matriisin lyhin mitta on 43dm ,ei sitä lyhempiä tukkeja voi hakata…tai voi ,mutta pölkyt rekisteröityvät kuiduksi.
Kun hakataan soikeita tai oksaisia rungonosia tukiksi ,on oltava muutaman millin pelivara alamittojen välttämiseksi. Konkreettinen näyttö on olemassa siitä ,että saha rankaisi alentamalla taksaa ,kun kontrolliin osui liikaa alamittoja. Kone mittasi viimeisen päälle oikein ,mutta soikeutta eikä oksakiehkuroiden vaikutusta oltu otettu huomioon. Nyt on otettu ja säädetty pieni pelivara.
Noinhan se on. Joillekkin asian ymmärtäminen on vain vaikeaa. Halutaan tehdä sellaisia mittoja ja lajikkeita joita ei hakkuumatriisissa ole. Jos tuollaista perusasiaa nykyajan hakkuusta ei ymmärrä kannattaa vain pysyä moottorisahan kahvoissa. Valitettavasti sinnekkin pätee samat ohjeet kun motolle jos meinaa puunsa myydä yhtiölle.
Kun tukit vielä mitattiin lanssissa, niin soikeat mitattiin latvasta kummaltakin kantilta ja niistä keskiarvo . Ei ollut sahoilla niin tarkat toleranssit kuin nykyään; osattiin pyöräyttää tukki tarvittaessa sopivaan sahausasentoon. Nyt kannattaa esim. harvennusleimikot myydä semmoselle ostajalle jolla on puiden kokoon nähden sopivimmat mitat.
Jos on min pit. esim. 43 dm ja vasta 18 cm latva täyttää oikean tukin vaatimukset jolloin tukista saa sen norm. tukin kantohinnan , niin kannattaa kilpailuttaa leimikko ja verrata tod. näköisiä lopputuloksia ennen kaupan tekemistä. Saattaa myyjä voittaa 10-15 % loppuhinnassa tekemällä oikean valinnan. Kauppoja tehdään entistä useammin myös runkohinnalla jolloin päätehakkuuleimikoiden hintavertailut on helpompi tehdä.
Tuo on kyllä juuri noin. Olen jonkun verran ollut mukana kun isännät ovat käsitelleet yhtiöiden ostotarjouksia. Harvalla isännälle on ollut todellisuudessa tietoa siitä minkälaista puuta myytävästä metsästä lähteä. Olen usein kysynyt että mikä on määrällisesti suurin tavaralaji jota metsästä lähtee ? Tämän ne vielä jotenkin hanskaa mutta kun kysyy että mitä mittoja tulisi vähintään olla että kyseinen tavaralaji saadaan mahdollisimman tarkkaan talteen ? Silloin ollaankin jo vähän vaikeuksissa.
Usein tuijotetaan tarjousten yksikkö hintoja. Toisaalta lyhyetkään mitat eivät tuo autuutta jos metsä on hyvälaatuinen eikä tarvitse laadun vuoksi korjauksia.
Puuki. Kyllä telassamittauksessa oli periaate, että tukit olivat asettelematta mitattavassa kunnossa. Eli ajohenkilöt eivät pyöräyttäneet tukkeja aina samoinpäin, vaan ne olivat miten sattui. Silloinhan mittaus oli tasaava.
Jos oli huomattavaa soikeutta (yli 2 cm) mitattiin keskiarvo. Latvaläpimitta luettiin puolen tuuman porrastuksella ja oli ns alentava luokitus.
Suoriutuva on hyvä vaan ja jatkaa älyttömyyksiensä kera vittuilua. Kun matriisi on älynlahjoiltaan heikolle Mopokuskille raamattu ja rukouskirja, niin miten hän käyttäytyy, kun siellä on myös mitta 39 dm. Sellaistakin katkontapituutta jotkut jossain käyttävät, kuten esim 405 cm pituutta ja se voi usein olla naitettu myös läpimittaan, jota Suoriutuvan kapasiteetti ei ikinä tule ymmärtämään.
Jos vaikka onkin vuosikymmenet raplannut vanhoja vaihokoneristä ostettuja hakkuukoneita, niin se ei näytä ainakaan järkeä lisänneen. Vain mustaa vaseliinia kynsien alle.
On se käsittämätöntä mitenkä tämä voi olla niin vaikeaa joidenkin ymmärtää.
Toteaisin moottorisahalehtorille ,että ei ole ko dimensiota osunut kertaakaan kohdalleni 30 vuoden aikana. Kaikille suurille ja muutamalle pienemmälle sahalle olen puita katkonut. Ei voida puhua yleisestä mitasta eikä voida yleistää tukiksi.
Ne aptit rakentelin ihan itse siihen asti ,kun ne alkoivat tulla valmiina pakettina työohjeen liitteenä. Oli kohtalaiset nappulasulkeiset töitä aloitettaessa ,kun oli ostettuna parhaimmillaan 14 eri tavaralajia joltakin isommalta kohteelta. Nyt riittää ,kun käy antamassa ohjelmaan tavaralajeille sopivat värit. Kaiken muun on aptin laatija rakennellut vastaamaan asiakkaiden tilauksia . Jos apti ei miellytä jätkää ,on oikea osoite valituksille yhtiön konttori ,ei motokuski.
Minäkin alan pikkuhiljaa jätkän kommentteja lukiessani uskoa yrittäjien väitteisiin koneopetuksen huonosta tasosta ja siihen ,että monelle konekoulun opettajan tehtävät ovat olleet suojatyöpaikka. Toivottavasti olen väärässä ja jätkä on vain poikkeus .
Nyt ”sikaria” kohdeltiin kaltoin. Emme tiedä onko hän myymässä tukkeja ja lukeeko sopimuksessa pituus 3,9m, tai hän voi tehdä niitä vaikka itselleen ja sahauttaa sirkkelisahurilla pattinkia. Onhan siinä kuitenkin tukki.
Kyllä 3,9 pituus oli täällä ainakin muutama vuosi sitten käytössä isommallakin toimijalla, MG:n kertopuutehtaalla.
Se vissiin on selvää, ettei motokuski voi tehdä muita pituuksia, kuin on hakkuumatriisissa. Hakuumatriisissa taas on mitat, jotka on sovittu kauppasopimuksessa.
Sekin lienee selvää, että tuollainen Ponsse voi pahimmillaan siirtää 40% laadukkaasta tukkirungosta kuituun, jos sen antaa runksuttaa pelkästään automaattiapteerauksella matriisin ohjaamana.
Planter ei taida muistaa aikoja , jolloin ns häntämotolla työskenneltäessä runko pudotettiin prosessoriin ja lähdettiin hamuamaan uutta runkoa kaatopäähän. Automaatti hoiti katkonnan jo tuolloin.
Kuljettaja yrittää ehtiä havaita runkojen vikaisuudet ja puuttuu katkontaan vain niissä tilanteissa . Kone mittaa , mutta ihminen vain arvailee , kun runkoja käsitellään eri etäisyyksillä , eri kulmissa ja vaihtelevassa valaistuksessa. Kumpaan luotat enemmän , mittaukseen ja tietokoneeen tuottamaan ennusteeseen , vai motokuskin arvailuihinja ja niistä ajan myötä muodostuviin maneereihin. Asiakkaat eivät ainakaan kuljettajien päätöksien perustuvalla katkonnalla saaneet haluamiaan dimensioita sopivassa suhteessa. Siksi kehitettiin arvoapteeraus , joka on ollut käytössä jo yli 25 vuotta.
Sikari ei pienestä hätkähdä. Pääasia että saadaan keskustelua aikaiseksi ja syylliset syyniin.
Hyvä Sikari! Apteeraat tarkemmin moninverroin paremmin kuin moto, oli siinä sitten häntä tai ei. Se arvoapteeraus toimii näin:
Metsälehti Julkaistu 24.3. ”Katkonta on tilinteon hetki”
”Mittailimme runkoa metsurinmitalla ja saksilla. Tukkiosa, jonka läpimitta on vähintään 16 senttiä, ulottui 8,6 metriin. Rungon tyviosasta saisi siis kaksi 43 desimetrin pituista tukkia.
Sitten Sutinen kiipesi upouuteen Ponsse Scorpioniinsa ja antoi – pyynnöstämme – koneen automaattiapteerauksen toimia. Vastoin odotuksiamme kone teki 52 desimetrin pituisen tukin rungon tyveltä. Jäljellä olevasta 3,4 metrin pituisesta tukin mitat täyttävästä rungon osasta ei enää saanut tukkia, joten se siirtyi kuitupuuksi. Metsänomistajan näkökulmasta katkonta meni pieleen.”
Yhtä hyvin se Sutinen olisi voinut yrittää manuaalisesti niitä kahta 4,3:sta. Jälkimmäinen olisikin ollut läpimitaltaan vain 159 milliä ja koko pölkky olisi mennyt kuituun , kun lyhempää tukkimittaa ei ole käytössä.
Toisaalta , jos on käytössä tyven osalla määrämittainen 5,2 metrin sorvipölkky , jonka minimiläpimitta on 22cm ja vasta kyseisen läpimitan alapuolelta voi tehdä muita tukkeja , ei lyhempää mittaa pysty tekemään.
Kone toimii niin , että se ”oppii” hakkuun edistyessä puuston yleisen runkomuodon ja hakee sitäkin kautta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Toisaalta , jos katkontaan puututaan jatkuvasti poikkeamalla ennusteen antamasta esityksestä esimerkiksi laatuvikojen takia , automatiikka pyrkii entistä tarmokkaammin hakemaan painotettuja mittoja.
Noinhan se menee. Jos menee puuttumaan automatiikan toimintaan, menee vielä enemmän kuituun. Nyt meni rungosta vain 3,4m. Ilmeisesti tuosta sikarin kuvasta voi päätellä, että Riikilän ja kumppaneiden testissä mittasaksilla mittaama vähintään 16 cm paksuinen runko olikin vain 15,9 cm.
Sikari on varmasti saanut hyvin makeat naurut näiden palstan kuvantulkitsijoiden kommenteista. Koirat haukkuu, karavaani kulkee!
Nyt planteri ei kyllä tiedä mistä kirjoittaa. Ensiksi automaatti ei siirrä mitään tukkimittaa automaattisesti kuituun jos kuljettaja ei sitä tee. Moto ei tietenkään osaa lukea laatua vaan mittoja.
Sutisen tapaus on päijänteen mhy:n antama katkontaohje motolle. Jos tarkoitat sitä rikkilän kirjoitusta metsälehdessä. Nythän emme tienneet mikä painoarvo oli annettu millekkin mitalle. Jos 52 dm annetaan kohtuuttoman kova painoarvo niin sitähän kone ensimmäiseksi tekee jos sitä ei käsin muuteta. Jos motolla on kaikille mitoille sama painoarvo niin väitän että moton katkonta on aina tarkempi kuin laskutaidottoman metsurin. Se on todettu niin monesti.
Ongelman näissä tekee sen että painoarvolla ostaja haluaa painottaa tiettyjä mittoja muiden kustannuksella. Jos painoarvo on liian voimakas tulee Sutisen tapauksia helposti. Siis vika ei ollut motossa, kuskissa vaan aptin lastijassa. Se taas voi olla ostajan tekemä tai jopa kuskinkin tekemä. Sitä emme tiedä kun rikkilä ei sitä kertonut.
”Jos motolla on kaikille mitoille sama painoarvo niin väitän että moton katkonta on aina tarkempi kuin laskutaidottoman metsurin. Se on todettu niin monesti.”
Tuleeko tämä väite siitä kokemuksesta, että nimimerkkisi on Metsuri motokuski?
Kyllä ehdottomasti.
Lyhyitä pituuksia otetaan vaihtelevasti. Joulukuun hakkuulla männyllä otettiin alle 43 mitoista 27, 37, 38 ja 41.3. Mukana ei ollut 40 joka oli mukana edellisellä saman toimijan leimikolla.
27 ja 37 taisivat olla parruja. Tuo 41,3 oli tuttu mitta. Meillä se kulki silloin laminaattitukkina. Tekivät silloin siitä parkettien aluspuuta johonka parkettipalikat kiinnitettiin.
Hyväksyttävät tukin mitat ovat aina ostajan ja myyjän välinen asia. Sitä eivät muuksi muuta tämän palstan asiantuntijat eikä kuvantulkitsijat.
Tukin hinnalla ostettu. Minulle on avain sama meneekö ne sen jälkeen sellutehtaalle, lämpölaitokselle tai sahalle.
Mahtaako sittenkäänolla tukki? Meillä on tapana puida tukit selvästi erilleen . Kuvassa on vain pahasti ristikolla oleva kuitukasa.
Eli nyt kun lunta on toivottu ja ajo pahasti jäljessä olisikohan laittaneet näin vaikka sen takia? Suorittavan tapa lienee ainut oikea.
Noin tehdään täälläkin, jos jostain kohtaa harvennusta kertyy vähänlaisesti puuta, esim. hirvien oleskelupaikalta nuoren männikön keskeltä. Meilläpäin myös ajetaan yleensä tukit ensin laaniin. Suorittavalta kuulemme kyllä taas oman version tästäkin asiasta…
Planter:””Jos motolla on kaikille mitoille sama painoarvo niin väitän että moton katkonta on aina tarkempi kuin laskutaidottoman metsurin. Se on todettu niin monesti.”
Tuleeko tämä väite siitä kokemuksesta, että nimimerkkisi on Metsuri motokuski?”
Metsuri motokuski:”Kyllä ehdottomasti.”
—————————————————————–
-Ja ehdottomasti laskutaidoton! Laskutaidon omaava metsuri EI katkaise kahden tukin puusta tyveä, ennenkuin on varmistanut koko tukkiosuuden pituuden. Hänellä ei myöskään karsintaterät veistä tukkia ohuemmaksi, kuten MOTOn terät tekevät vetorullien avustamana.
Eihän sen pitäisi katkaista. Mutta mikä lie käytäntö. 🙂
Yleensä puukauppasopimukset ovat ostajapuolen laatimia ja ostajan edustaja painottaa aptit ja matriisit toteuttamaan valmiintavaran pituus- ja laatuvaatimuksia.
Nykyaikaisen hakkuukoneen mittalaitteen toiminta periaatteet katkontaohjelmineen on jäänyt tavalliselle metsänomistajalle ja, ehkä monelle työnsä puolesta hakkuuta valvovallekin melko vieraaksi.
Ostaja yleensä haluaa mielellään vain niitä mittoja, joista valmistettava jaloste tuottaa suurimman nettotulovirran. Silloin kauppakirjan mittavalikoimassa voi olla mittoja, joita ei halutakkaan kun, tietyn verran. Jos määrämatriisi on käytössä, kone ei rajan ylittyessä tee ollenkaan esim. 430 tukkia, vaikka se mahdollista olisi.
Vahinkoa syntyy helposti myös, kun melko järeään kuusileimikkoon tehdään huono pikkutukkimatriisi, (erikoiskuitumatriisit). Silloin voi käydä niin, että hieman vajaa tukinmitta siirtyy hinnallisesti n. puolta halvempaan pikkutukkiin.
Tukkileimikon tarjousten vertailu voi ollakin vaikeaa, helpotusta valintaan voisi saada pituuksien ja läpimittojen lisäksi, tiedustella ostajalta onko eri pituuksilla ns. haluttuja, tai jopa huonoja, joita ei tehtäisi kun näennäisesti.
Lopuksi vielä pari vinkkiä kun suunnitellaan tukkileimikon myyntiä: Moton kuljettaja joutuu toteuttamaan katkonnan ostajalta saamansa hakkuuohjeen mukaan, ja puhdas sahayritys lienee edelleen parempi tukin katkoja kuin kuitupuuta käyttävä yritys !
Metsä masan kirjoitus oli täyttää asiaa mutta viimeisessä lauseessa tapahtui pieni yleistys joka ei ole välttämättä ole näin. Sen vuoksi lienee – sanalla on tärkeä merkitys.
Olen nähnyt erinomaisia katkontoja selluyrityksiltä ja myös surkeita sahayhtiöiltä. Jopa niin huonoja sahalta että reklamointia tehtiin pyynnöstäni ja se johtikin hyvitykseen.
Hyvä Metsuri motokuski ! Täällä Väli-Suomessa on pelkästään tukin – ja pikkutukin sahaajien keskittymä 5-6 sahuria n. 50- 100 km säteellä. Tällä hetkelläkin tukkileimikoista on sopivasti kilpailua ja sitä kautta myös mittavalikoima on perinteisiin tukinmittoihin hyvä.
Tarjousten teko vaiheessa sahojen ostohenkilöt kertovat mielellään matriisien arvoista ja sen painotuksista, tämän seurauksena leimikosta saadaan myyjän kannalta edullista läpimitta- ja pituusyhdistelmää, joka lisää tukin osuutta.