Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sorkkajalkainen kaataa suojan ja popsii taimen. Toivotaan kuitenkin että ei. Näitä kannattaa kokeilla, ja eteläisessä Suomessa myös jättää luontaisesti uudistuneita tammia ja vaahteroita. Lehmus voisi olla kolmas arvopuu mukaan repertuaariin; saadaan hyviä saunanlauteita.
Niitä hyviä saunanlaude-, puusepän-, hirsi-, savusauna-, kitara- lekanvarsi- puukonpää , erikoistyvi sahaveistoon- kuksa ja koriste, paanu- päre ja montaa muuta puuta kasvaa jo vanhastaan ja luonnostaan aika isojakin aloja/ kuutioita mutta hakkuun tullessa tarvitsijaa ei löydy tai sitten ne hakevat puunsa ilmaiseksi sieltä energiapinosta tai ostajalta sellupuuna ostettuista ylisuurista. Maksajia näihin panostuksiin ei löydy. Visan, lehtikuusen, loimukoivun, pihlajan lepän jms. Kasvattajat tämän tietää, ainoa kannattava erikoispuu on kuusi. (Joulu)¹ se tammikin kasvaa etelässä laadukkaammaksi, mitä nopsempaan, sen parempaa, täällä pohjolassa on kitukasvuisuus, halla eläimet ja markkinoiden olemattomuusaika kova haaste.
Tuppaa vaan olemaan niin että etelässäkin tammea kasvatetaan se 200 vuotta ennenkuin siitä saadaan kunnon hintaa…
Harmi että Suomesta häitettiin Jalava lähes sukupuuttoon. Oliko se pohjoisin Jalava Nilsiässä ja tapettiin joskus – 70 luvulla, muistatteko? Samalla ovat hävinneet ja häviämässä Tervaskannot ja Kelot. Kelo veistämökin lopetti toimintansa kun ei ole enää Keloja saatavissa. Harvassa ovat metrin korkuiset kekomuurahaisen pesät.
Aika surkea oli se riippuoksaisen kuusenkin viljelyinnostus, puhumattakaan mustakuusesta. Entäpä contorta, hieno puu mutta taisi suomeen tulla alkuperältään väärältä lämpösumma alueelta. Parempi rakennuspuuna kumminkin kuin suomalainen mänty teknisiltä ominaisuuksiltaan…
Hyvää työtä! Eihän näitä erikoispuita tuottomielessä laiteta, vaan lisäämään monimuotoisuutta ja kukaties myös metsän terveyttä. Kuvion tuottoa muutama erikoispuu ei kuitenkaan käytännössä laske.
Kyllä meikäläinen ainakin istuttaa jatkuvasti lisää jaloja lehtipuita, ja ihan taloudellisessä mielessä. Lähivuosina tulossa ensiharvennukseen kuvio, jossa on noin 10-15% vaahteraa seassa( tullut luontaisesti) Harvennus tullaan tekemään vaahteran ehdoilla ja sen hyväksi. Ovat kasvaneet yllättävän hyvin ja suoriksi kuin nuoruudessa on ollu riittävästi tungosta että ovat joutuneet kasvamaan ylöspäin. Tavoitteena on laadukkaan tyvitukin kasvatus, ovat nyt jo 4-5m täysin oksattomia. Myös hokema että kestää ikuisuuden ennen kuin saa tukkipuuta on väärin, harvennuksissa voidaan saada tukkeja jo 30v iässä esim tammesta kuin ovat kasvaneet hyvin. Myös tammenterhoja tulee jo 20v ikäisestä tammesta eikä 50v niin kuin aikaisemmin luultiin.
Terhot istutin ihan mielenkiinnosta, eikä niitä ole kuin muutama, taisi olla viitisen kappaletta. Kuten jpjulku totesi, tarkoitus ei ole kasvattaa niitä tuoton vuoksi, vaan lisätä monimuotoisuutta ja samalla nähdä, miten ne pärjäävät kuusikon seassa täällä Ylä-Savossa. Terhot sain vieläpä ilmaiseksi naapurilta, joten kokeilun kustannukset jäivät hyvin pieniksi.
On kyllä kiinnostavaa seurata, miten taimille käy vuosien varrella ja pääsevätkö ne edes sorkkajalkaisten ulottumattomiin.
Metsänhoito
-Ja myöhemmin sorkkajalkaisia vastaan!
Toivotaan näille menestystä.
Sorkkajalkainen kaataa suojan ja popsii taimen. Toivotaan kuitenkin että ei. Näitä kannattaa kokeilla, ja eteläisessä Suomessa myös jättää luontaisesti uudistuneita tammia ja vaahteroita. Lehmus voisi olla kolmas arvopuu mukaan repertuaariin; saadaan hyviä saunanlauteita.
Niitä hyviä saunanlaude-, puusepän-, hirsi-, savusauna-, kitara- lekanvarsi- puukonpää , erikoistyvi sahaveistoon- kuksa ja koriste, paanu- päre ja montaa muuta puuta kasvaa jo vanhastaan ja luonnostaan aika isojakin aloja/ kuutioita mutta hakkuun tullessa tarvitsijaa ei löydy tai sitten ne hakevat puunsa ilmaiseksi sieltä energiapinosta tai ostajalta sellupuuna ostettuista ylisuurista. Maksajia näihin panostuksiin ei löydy. Visan, lehtikuusen, loimukoivun, pihlajan lepän jms. Kasvattajat tämän tietää, ainoa kannattava erikoispuu on kuusi. (Joulu)¹ se tammikin kasvaa etelässä laadukkaammaksi, mitä nopsempaan, sen parempaa, täällä pohjolassa on kitukasvuisuus, halla eläimet ja markkinoiden olemattomuusaika kova haaste.
Tuppaa vaan olemaan niin että etelässäkin tammea kasvatetaan se 200 vuotta ennenkuin siitä saadaan kunnon hintaa…
Harmi että Suomesta häitettiin Jalava lähes sukupuuttoon. Oliko se pohjoisin Jalava Nilsiässä ja tapettiin joskus – 70 luvulla, muistatteko? Samalla ovat hävinneet ja häviämässä Tervaskannot ja Kelot. Kelo veistämökin lopetti toimintansa kun ei ole enää Keloja saatavissa. Harvassa ovat metrin korkuiset kekomuurahaisen pesät.
Aika surkea oli se riippuoksaisen kuusenkin viljelyinnostus, puhumattakaan mustakuusesta. Entäpä contorta, hieno puu mutta taisi suomeen tulla alkuperältään väärältä lämpösumma alueelta. Parempi rakennuspuuna kumminkin kuin suomalainen mänty teknisiltä ominaisuuksiltaan…
Hyvää työtä! Eihän näitä erikoispuita tuottomielessä laiteta, vaan lisäämään monimuotoisuutta ja kukaties myös metsän terveyttä. Kuvion tuottoa muutama erikoispuu ei kuitenkaan käytännössä laske.
Kyllä meikäläinen ainakin istuttaa jatkuvasti lisää jaloja lehtipuita, ja ihan taloudellisessä mielessä. Lähivuosina tulossa ensiharvennukseen kuvio, jossa on noin 10-15% vaahteraa seassa( tullut luontaisesti) Harvennus tullaan tekemään vaahteran ehdoilla ja sen hyväksi. Ovat kasvaneet yllättävän hyvin ja suoriksi kuin nuoruudessa on ollu riittävästi tungosta että ovat joutuneet kasvamaan ylöspäin. Tavoitteena on laadukkaan tyvitukin kasvatus, ovat nyt jo 4-5m täysin oksattomia. Myös hokema että kestää ikuisuuden ennen kuin saa tukkipuuta on väärin, harvennuksissa voidaan saada tukkeja jo 30v iässä esim tammesta kuin ovat kasvaneet hyvin. Myös tammenterhoja tulee jo 20v ikäisestä tammesta eikä 50v niin kuin aikaisemmin luultiin.
Terhot istutin ihan mielenkiinnosta, eikä niitä ole kuin muutama, taisi olla viitisen kappaletta. Kuten jpjulku totesi, tarkoitus ei ole kasvattaa niitä tuoton vuoksi, vaan lisätä monimuotoisuutta ja samalla nähdä, miten ne pärjäävät kuusikon seassa täällä Ylä-Savossa. Terhot sain vieläpä ilmaiseksi naapurilta, joten kokeilun kustannukset jäivät hyvin pieniksi.
On kyllä kiinnostavaa seurata, miten taimille käy vuosien varrella ja pääsevätkö ne edes sorkkajalkaisten ulottumattomiin.
Hyödyllisiä kokeiluja. Edesmenneen mestarin Heikki Kiurun opaskirja Jalopuumetsät löytyy divarista.