Että ylispuuhakkuu useammassa eri erässä? Onko tuo Jatkuvaa kasvatusta, vai jatkuvaa hakkuuta? Ainakaan korjuukustannukset eivät pysy kurissa. Sama lienee korjuuvaurioiden kanssa.
Se voi olla jatkuvaakasvatusta tai sitten ei. Riippuu miten jäänyt puusto selviää . Liki kuitupuun kuutiohinnoilla ei laihoja mäntyjä kannata myydä (kuten ei n. kuitupuumittaisia kuusiakaan), vaikka niiden lisäkasvu onkin hidasta; niistä männyistä voi tehdä vaikka klapeja jos eivät pysy pystyssä. Seuraava hakkuutapa selviää myöhemmin kuusien jatkokehityksen mukaan. ~ Päätehakkuun kantohinnoilla meni tuon kuvion korjuu tällä kertaa.
Ensiharvennushan muutaman ylispuun poistollahan se seuraava hakkuu on. Ei mitään erikoista, mutta puun hintoja kannattaa katsoa. Metsälehden tilastossa päätehakkuussa mäntytukki 56 €, pikkutukki 28 € ja kuitupuu 19 €. Ensiharvennuksessa vastavasti 36 €, 18 € ja 13 €.
Täytyy toivoa, että puut lihovat tuon 15 vuoden aikana, jotta ylipuiden tukkiprosentti nousee suureksi, eikä muutakaan laatuvikaa ole. Tai tuuli kaada puita maahan. Ettei vaan pysytä alemmissa hintaluokissa, jolloin pahimmassa tapauksessa puun hinta ei nousekaan tukkiosuuden avulla.
Omat riskinsä on aina olemassa, että puut kaatuu , hinta on huono, tulee ötökkötuhoja jne. Mutta se kuuluu asiaan. Kuuset
kuitenkin sen verran hyväkasvuisia ja säästyivät melko hyvin hakkuussakin (joka tehtiin 0-kelillä) , joten saivat jäädä pystyyn, vain vioittuneet kuuset hakattiin pois. Mäntytaimikon perustamisessakin voi olla mm. hirvituhoriski ja perustamiskulut selvästi suuremmat kuin täyd. istutuskulut tuossa kohteessa. Hintaero vastaa n. yhden eh:n tuloa 15 vuoden päästä.
Tuleeko siitä liian kaksjakoinen jos nyt noihin aukkopaikkoihin kuusentaimet laittaa. Olisko koivuntaimi parempi niin vois ehtiä vielä jotenkin mukaan koko kuvion hakkuuseen.
Koivuntaimet ei säily metsän sisällä, on kokeiltu , muuten joo. Ehkä hieskoivut selviäisi mutta niiden istuttaminen vain omin kustannuksin on siinä ja siinä kannattaako koskaan. Jalostetut ku-taimet kasvaa 30 % nopeammin kuin luontaiset mutta jälkeen ne silti tietysti jää. Voi tuosta siten tulla jk:n koealuekin.
Kuusi on oikea valinta täydennykseen. Se kestää yläharvennusta, joten kiertoajan mittaan puustoa voi tarvittaessa tasoittaa. Koivusta ei tuossa varjostuksessa tukkia tule ja pelkkää kuitupuuta on turha täydennysistuttaa. Aukkojen osalta puusto voi jäädä täydennettynäkin harvaksi, koska väliä olemassa oleviin taimiin pitää olla useampi metri. Toisaalta sekin tasoittuu ensiharvennuksen myötä, joten ei ongelmaa.
Jaa-a. Ehkä ajourille voisi laittaa jotain muutakin kun sitä kuusta. Ei siihen hirveästi kannata panostaa, mutta jos nyt muutenkin ottaa taimia tuonne ja kävelee putken kanssa läpi, niin ottaa nyt vaikka 30% mäntyjä.
Jos ajatellaan pelkän kuusikon kasvattamista, niin eihän tuonne kannata istuttaa mitään, koska istuttaminenhan ei ollut kannattavaa kuitupuuntuotannossa ja tulevaisuuden tukkiaihioita lienee jo tarpeeksi monta per hehtaari.
Hyvännäköistä hakkuujälkeä muuten, olemme tästä samaa mieltä.
Jos ei tee tuosta jk:n metsää , niin uudistamisvelvoitteen mukaan pitäisi olla min. 1200 kpl/ha taimia kasvamassa. Ei ihan siihen pääse noilla taimilla vaikka ei paljon vaille jääkään. Männyt olisi muuten ok mutta isompien kuusien katveessa ei oikein onnistu niiden kasvatus.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Hyvin on kuuset säilyneet. Ilmeisesti lauhalla säällä hakattu ja ammattilainen ollut asialla.
Mikä on ajatus mäntyjen säästämisessä? Alla näyttää olevan valmis taimikko, johon ei enää luontaista mäntyä alikasvosasemaan mahdu.
Pienimmät männyt jäi lihomaan tukkipuuta kuusikon ensiharvennukseen asti. Isoimpiin aukkopaikkoihin tulee täyd. istutuksena kuusen taimia.
Toivottavasti ei tuuli tai lumi kaada mäntyjä ennen sitä.
Että ylispuuhakkuu useammassa eri erässä? Onko tuo Jatkuvaa kasvatusta, vai jatkuvaa hakkuuta? Ainakaan korjuukustannukset eivät pysy kurissa. Sama lienee korjuuvaurioiden kanssa.
Mänty taitaa olla epäkiitollinen yläharvennuspuu, koska neulasmassa jää noissa aika pieneksi eli kasvu on vaatimatonta.
Se voi olla jatkuvaakasvatusta tai sitten ei. Riippuu miten jäänyt puusto selviää . Liki kuitupuun kuutiohinnoilla ei laihoja mäntyjä kannata myydä (kuten ei n. kuitupuumittaisia kuusiakaan), vaikka niiden lisäkasvu onkin hidasta; niistä männyistä voi tehdä vaikka klapeja jos eivät pysy pystyssä. Seuraava hakkuutapa selviää myöhemmin kuusien jatkokehityksen mukaan. ~ Päätehakkuun kantohinnoilla meni tuon kuvion korjuu tällä kertaa.
Ensiharvennushan muutaman ylispuun poistollahan se seuraava hakkuu on. Ei mitään erikoista, mutta puun hintoja kannattaa katsoa. Metsälehden tilastossa päätehakkuussa mäntytukki 56 €, pikkutukki 28 € ja kuitupuu 19 €. Ensiharvennuksessa vastavasti 36 €, 18 € ja 13 €.
Täytyy toivoa, että puut lihovat tuon 15 vuoden aikana, jotta ylipuiden tukkiprosentti nousee suureksi, eikä muutakaan laatuvikaa ole. Tai tuuli kaada puita maahan. Ettei vaan pysytä alemmissa hintaluokissa, jolloin pahimmassa tapauksessa puun hinta ei nousekaan tukkiosuuden avulla.
Omat riskinsä on aina olemassa, että puut kaatuu , hinta on huono, tulee ötökkötuhoja jne. Mutta se kuuluu asiaan. Kuuset
kuitenkin sen verran hyväkasvuisia ja säästyivät melko hyvin hakkuussakin (joka tehtiin 0-kelillä) , joten saivat jäädä pystyyn, vain vioittuneet kuuset hakattiin pois. Mäntytaimikon perustamisessakin voi olla mm. hirvituhoriski ja perustamiskulut selvästi suuremmat kuin täyd. istutuskulut tuossa kohteessa. Hintaero vastaa n. yhden eh:n tuloa 15 vuoden päästä.
Tuleeko siitä liian kaksjakoinen jos nyt noihin aukkopaikkoihin kuusentaimet laittaa. Olisko koivuntaimi parempi niin vois ehtiä vielä jotenkin mukaan koko kuvion hakkuuseen.
Koivuntaimet ei säily metsän sisällä, on kokeiltu , muuten joo. Ehkä hieskoivut selviäisi mutta niiden istuttaminen vain omin kustannuksin on siinä ja siinä kannattaako koskaan. Jalostetut ku-taimet kasvaa 30 % nopeammin kuin luontaiset mutta jälkeen ne silti tietysti jää. Voi tuosta siten tulla jk:n koealuekin.
Kuusi on oikea valinta täydennykseen. Se kestää yläharvennusta, joten kiertoajan mittaan puustoa voi tarvittaessa tasoittaa. Koivusta ei tuossa varjostuksessa tukkia tule ja pelkkää kuitupuuta on turha täydennysistuttaa. Aukkojen osalta puusto voi jäädä täydennettynäkin harvaksi, koska väliä olemassa oleviin taimiin pitää olla useampi metri. Toisaalta sekin tasoittuu ensiharvennuksen myötä, joten ei ongelmaa.
Jaa-a. Ehkä ajourille voisi laittaa jotain muutakin kun sitä kuusta. Ei siihen hirveästi kannata panostaa, mutta jos nyt muutenkin ottaa taimia tuonne ja kävelee putken kanssa läpi, niin ottaa nyt vaikka 30% mäntyjä.
Jos ajatellaan pelkän kuusikon kasvattamista, niin eihän tuonne kannata istuttaa mitään, koska istuttaminenhan ei ollut kannattavaa kuitupuuntuotannossa ja tulevaisuuden tukkiaihioita lienee jo tarpeeksi monta per hehtaari.
Hyvännäköistä hakkuujälkeä muuten, olemme tästä samaa mieltä.
Jos ei tee tuosta jk:n metsää , niin uudistamisvelvoitteen mukaan pitäisi olla min. 1200 kpl/ha taimia kasvamassa. Ei ihan siihen pääse noilla taimilla vaikka ei paljon vaille jääkään. Männyt olisi muuten ok mutta isompien kuusien katveessa ei oikein onnistu niiden kasvatus.