Kommentit (1)

  1. Planter

    ”Miten Planter muuttaisit hirvikannnan säätelyjärjestelmää?”

    Itse järjestelmää en ehkä muuttaisi mitenkään, vaan järjestelmään syötettävää tietoa ja järjestelmää pyörittäviä henkilöitä.

    1. Järjestelmään syötettäväksi hirvimääräksi, joiden perusteella luvat myönnetään, pitäisi saada oikeammat määrät. Virhe on systemaattinen ja samaa luokkaa joka vuosi, joten sopivalle <1 korjaukertoimella päästäisiin lähemmäs.

    2. Alueellisten riistaneuvostojen toimintatavat pitäisi käydä läpi ja vaihtaa ne jäsenet, jotka ovat sorkkineet järjestelmää, eivätkä ole käyttäytyneet siten kuin uuteen järjestelmään siirryttäessä sovittiin. Järjestelmä sinänsä on hyvä jos sen käyttäjät toimisivat niinkuin on sovittu. Järjestelmään kohdistui suuret toiveet, kun se kauniin lupauksin otettiin käyttöön. Paikallisesti kaikki joiden elämään hirvet merkittävästi vaikuttavat yhdessä sopivat tavoitetason johon pyritään.

    Valtakunnallinen tavoitetaso oli luokkaa 76 000, kun järjestelmä otettiin käyttöön. Kolmessa vuodessa määrä ponkaisi 105 000:een, eli säätö lähti päinvastaiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Parina viime vuotena määrä siitä laskenut ja lienee nyt jossain 90 000 paikkeilla. Samaan suuntaan pitäisi edelleen jatkaa. Nyt on kuitenkin alkanut panikointi ja järjestelmän sorkkiminen, vetoomus yhtenä osoituksena siitä. Määrää ytitetään saada nousuun, ennen kuin se edes on saavuttanut tavoitetasoa.

    Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskusta sekä riistakonsernia ja nimittää valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet sekä alueelliset riistaneuvostot.

    Avaimet muutokseen ovat siis ministeriön ja viime kädessä ministerin käsissä. Metsäministeriksi pitää seuraavaan hallitukseen saada metsätalouden edustaja, ei hirvitalouden. Riistaneuvostoihin töpänneiden tilalle  rehtejä ja rehellisiä metsästäjiä, niitä kyllä löytyy.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Kuvat