Kylmä alkukesä ja etenkin hallayöt ovat heikentäneet mustikan pölyttymistä, kertoo Luonnonvarakeskus. Tällä hetkellä mustikan keskimääräinen pölytystulos havaintometsissä on alle 50 prosenttia, eli alle puolet havaintometsien kukista on kehittynyt raakileiksi.

Raakilehavaintoja, joiden perusteella pölytystulos lasketaan, on kertynyt kuitenkin vasta kolmasosasta havaintometsiä, joten tilanne voi muuttua seurannan edetessä.

Marjakasvien kukinnat ovat tänä vuonna kylmän alkukesän takia ajoittuneet hieman viime vuotta myöhäisemmiksi. Mustikan ja puolukan kukkia on pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden tavanomainen määrä, suomuuraimen kukkia on sen sijaan ollut runsaasti.

Mustikan satonäkymiä heikentää laajoilla alueilla vallitseva kuivuus. Kuivuuden pitkittyessä marjakoko jää pieneksi ja osa marjoista saattaa jopa abortoitua. Puolukan pölytykselle lämpimät säät sen sijaan ovat edullisia, kypsyvä puolukka myös kestää kuivuutta mustikkaa paremmin.

”Mustikan pölytystuloksen alueellinen ja paikallinen vaihtelu on tavanomaista suurempaa. Parhaat, yli 90 prosentin pölytystulokset on havaittu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan havaintometsissä, heikoimmin mustikat ovat pölyttyneet Ilomantsissa sijaitsevissa havaintometsissä”, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola.

Puolukan ja suomuuraimen raakilehavaintoja ei ole vielä kertynyt riittävästi niiden kukinnan onnistumisen arvioimiseksi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.