Viime vuonna puuston laatua alentavia tuhoja oli vajaalla viidesosalla puuntuotannon metsämaasta eli noin 4,4 miljoonalla hehtaarilla, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa metsätuhoraportissa todetaan. Määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mutta tuhomäärät ovat kuitenkin pienemmät kuin viime vuosikymmenenä keskimäärin.
Metsänviljelyä ja puuntuotantoa haittasivat viime vuonna eniten hirvet, lähes puolella miljoonalla hehtaarilla. Se on prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Tuulituhoja oli lähes 240 000 hehtaarilla, siinä laskua edellisvuodesta 14 prosenttia. Lumen kaatamia, katkomia tai luokille painamia puita esiintyi jopa viisi kertaa suuremmalla alalla kuin tuulenkaatoja.
Eniten lisääntyivät kirjanpainajatuhot – peräti 260 prosenttia vajaaseen 50 000 hehtaariin. Juurikäävän tuhoala laski 40 000 hehtaariin. Pystypuista piilevää juurikääpätartuntaa ei aina havaita, joten tuhoala on luultavasti aliarvio, raportissa todetaan.
Luken mukaan puustotuhojen määrä ei ole noussut hälyttävästi. Ilmastonmuutos, eritoten lämpötilojen nousu sekä muutokset sadannassa, ovat kuitenkin muuttaneet puiden sekä niitä hyödyntävien tuholaisten ja taudinaiheuttajien elinolosuhteita.
”Negatiivisten yhteisvaikutuksien tuloksia on nähtävissä jo paikallisesti. Onko etelänversosurman ilmaantuminen ja okakaarnakuoriaisen runsastuminen eritoten kuivilla Varsinais-Suomen alueilla ennakkovaroitus tulevasta”, pohtii Luken tutkija Tiina Ylioja tiedotteessa.
Metsätuhot vuonna 2023 -raportin tiedot perustuvat valtakunnan metsien inventointiin, metsänkäyttöilmoituksiin, erillisiin seurantoihin, kansalais- ja ammattilaishavaintoihin sekä tutkijoiden omiin havaintoihin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Olikohan harhaan johtava otsikko?
Lumituhoja esiintyi miljoonan hehtaarin alalla ja hirvi oli todistetusti vieraillut alle puolen miljoonan hehtaarin alalla.
Metsän riukuuntuminen on huomattavasti suurempi riski hirven vierailuihin verrattuna. Lumi -ja tuulituhoja yhteensä esiintyy 1.25 milj. hehtaarilla.
Hirvieläimistä tulee lähes 20 erilaista haittavaikutusta yhteensä yli miljardin arvosta/v.
Noin 5 milj. tonnin verran taimien latvoja ja kasvukerkkiä hirvien ravinnoksi heikentää metsien kasvua n. 20 % mukaan luettuna kuusipuun viljely sille väärillä metsäpohjilla.
Kunhan kuusten hyönteistuhot yleistyvät voimakkasti lähivuosina, hirvien aikaansaamalle kuusettamispolitiikalle tulee rutkasti lisää hintaa.
Hirvieläinten harkittu pito tällä tiheydellä on Suomen ylivoimaisesti kallein harrastus ja täysin epäonnistunut ympäristötoimi.
Sen lisäksi hirvieläimet heikentävät merkittävästi maaseudun elinvoimaa ja aiheuttava eripuraa ja katkeruutta maassamme.
Poliitikoilta on suuri töppäys, että hirvipolitiikka on tämmöistä.