Metsäbiotalouden tiedepaneeli: Metsien EU-sääntely kääntyi kasvuun vuonna 2019

EU sääntelee yhä enemmän Suomen metsien käyttöä, ilmenee Metsäbiotalouden tiedepaneelin selvityksestä. Taitevuosi oli 2019, jolloin Ursula von der Leyenin johtama uusi EU-komissio aloitti toimintansa.

Sitä ennen metsiin liittyvän sääntelyn vaikutukset metsäbiotalouteen ja esimerkiksi puuntuotantoon olivat suhteellisen vähäiset. Sääntely ei pääosin ollut velvoittavaa, vaan enemmänkin ohjaavaa.

Sen sijaan vuoden 2019 jälkeen EU:n sääntely on lisääntynyt ilmasto- ja ympäristötavoitteiden noustua keskiöön. EU-säädökset voivat tulevaisuudessa rajoittaa puuntuotantoa, mutta sääntelyn tarkat tulkinnat, kansallinen toteutus sekä vaikutusten suuruus ovat vielä auki.

“Se, miten voimakkaasti EU-tason sääntely tulevaisuudessa lopulta vaikuttaa suomalaiseen metsäbiotalouteen, riippuu myös siitä, miten sitä sovelletaan Suomessa. Tällä hetkellä lopulliset vaikutukset, esimerkiksi ennallistamisasetuksen osalta, ovat monilta osin avoimia, sillä kansallinen toteutus on vielä käynnissä”, toteaa hankkeen päätutkija Hanna Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta.

Metsäbiotalouden tiedepaneeli on selvittänyt EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa.

“Vaikka EU:lla ei ole varsinaista metsäpolitiikkaa, on metsien käyttöön liittyviä politiikkatoimia arvioitu olevan yli 80. Selvityksessä totesimme, että politiikkatoimien vaikutuksia tai yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu”, summaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.

Raportin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä EU:n vaikutuksista. Metsiin vaikuttavat muun muassa EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikat. Raportissa keskitytään vaikutuksiin puuntuotannossa.

Metsäbiotalouden tiedepaneeli tarjoaa tutkimustietoa Suomen metsien kestävästä ja monipuolisesta käytöstä.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin politiikkasuositukset:

• 1) Ohjauskeinoista päätettäessä yksittäisten, metsäbiotalouteen kohdistuvien ohjauskeinojen vaikutuksia olisi arvioitava systemaattisesti. Arvioinnin tulisi olla kokonaisvaltaista ja kattaa myös metsien käytön taloudellinen näkökulma, vaikka ohjauskeinon ensisijaisena tavoitteena ei olisi säännellä metsien käyttöä.
• 2) Metsiin ja metsäbiotalouteen vaikuttavien EU:n ohjauskeinojen yhteisvaikutuksia olisi arvioitava systemaattisesti ja kattavasti ohjauskeinoja valmisteltaessa. Näin voidaan tunnistaa ja hallita ennakoimattomia ja ristiriitaisia vaikutuksia.
• 3) Metsiin ja niiden käyttöön liittyvien politiikkatoimien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset voivat poiketa toisistaan. Tämä olisi huomioitava vaikutustenarvioinnissa, ja arviointeja olisi toteutettava eri aikaväleillä.
• 4) EU:n metsiin liittyvien politiikkojen ja niiden ohjauskeinojen tulisi olla ennakoitavia ja koherentteja, jotta kansalaiset ja muun muassa maanomistajat, yritykset ja sijoittajat voivat hahmottaa politiikan kehitystä ja laajoja vaikutuksia. EU-sääntelyllä on oleellinen merkitys metsäbiotalouteen kohdistuvien investointien ja koko sektorin kilpailukyvyn kannalta. Toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen suunnittelun ja taloudellisen sitoutumisen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.