Kiinteistökauppa on ollut alkuvuoden alamäessä, Maanmittauslaitoksesta kerrotaan. Tammi-syyskuussa laskua on ollut niin kauppamäärissä kuin hinnoissakin. Esimerkiksi omakotitalojen kauppamäärä laski 17 prosenttia ja keskihinta 2,5 prosenttia.

Myös metsätilojen kaupat vähenivät. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana yli kahden hehtaarin tilakauppoja on tehty noin 3 250 kappaletta, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla jaksolla. Kauppojen määrä oli samalla tasolla kuin 2019.

Metsätilojen hinnat ovat kuitenkin jatkaneet nousuaan. Metsähehtaari on tänä vuonna maksanut keskimäärin 3 600 euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

”Kalleinta metsä on ollut Uudellamaalla, noin 6 700 euroa hehtaarilta. Viimevuotiseen keskihintaan nousua on tullut 36 prosenttia. Halvimmalla metsähehtaarin on saanut Lapista vähän yli 1 300 eurolla. Keskihinnassa on nousua 21 prosenttia verrattuna viime vuoteen”, kertoo asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Eniten metsätilakauppoja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, noin 460 kappaletta. Siinäkin laskua viime vuodesta tuli 10 prosenttia. Manner-Suomessa vähiten kauppoja syntyi Kanta-Hämeessä, 57 kappaletta.

Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistöjen kauppamäärissä näkyy Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan alkuun sysäämä elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousu, joka on puolestaan kiihdyttänyt inflaatiota ja johtanut korkojen nousuun. Kiinteistökauppojen lukumäärissä heijastuvat epävarmuus markkinoilla sekä kotitalouksien heikentynyt luottamus omaan talouteensa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.