MTK:n Rintala: Tukin latvaläpimitan nosto on dramaattinen muutos

Kuusi- ja mäntytukin latvaläpimitan nosto 18 senttiin voi pienentää metsänomistajan päätehakkuutiliä jopa viidenneksellä.

Mäntytukin latvaläpimitan nosto viidestätoista kahdeksaantoista senttiin voi syödä MTK:n mukaan metsänomistajan puukauppatilistä välejnnysleimikolla jopa neljänneksen. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala kuvailee Stora Enson ilmoitusta nostaa havutukkien minimilatvaläpimitat Itä-Suomen hankinta-alueellaan 18 senttiin dramaattiseksi muutokseksi. Aiemmin minimimitta oli männyllä 15 senttiä ja kuusella 16 senttiä.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen muutos tehdään ison yhtiön toimesta. Jotkin toimijat ovat kokeilleet vastaavaa aiemmin, mutta puuta ei ole saatu ostettua suunnitellusti.”

Latvaläpimitan nosto tietyllä alueella ei myöskään kohtele metsänomistajia tasa-arvoisesti.

”Nythän voi rajanaapuri toisen pitäjän puolella saada leimikolleen huomattavasti heikommat tukkimitat”, Rintala sanoo.

Harvennuksilla 15–25 prosenttia takkiin

Rintala on arvioinut metsänhoitoyhdistysten katkonta-aineistojen sekä Luonnonvarakeskuksen laskelmien perusteella tukkien latvaläpimitan vaikutuksia tukkikertymään ja metsänomistajan puukauppatiliin erilaisilla kohteilla.

Ensiharvennuskohteilla, joilta normaaleilla tukkimitoilla on kertynyt tukkia 5–20 prosenttia, putoaa tukkisaanto 18 sentin latvaläpimitoilla neljännekseen tai jopa nollaan.

”Metsänomistajan puukauppatiliin tämä tarkoittaa 10–20 prosentin lovea.”

Myöhemmillä harvennuksilla, joilla keskijäreys on 100–300 litraa, tukkiosuus putoaa vähintään 25 prosenttia, mutta enimmillään lähes sata prosenttia.

”Tämä johtuu siitä, että minimitukkirungon kokovaatimus kasvaa kahdesta sadasta kolmeen sataan litraan latvaläpimitan noustessa 18 senttiin. Näin ollen monesta rungosta ei saada tukkia ollenkaan ”, kuvailee Rintala.

Harvennusleimikoiden puukauppatilistä latvaläpimitan nosto nipistää Rintalan mukaan 15–25 prosenttia, mikäli puutavaralajien yksikköhinnat säilyvät ennallaan.

Päätehakkuumänniköissä suurin taloudellinen menetys

Latvaläpimitan nostolla on oleellisia vaikutuksia metsänomistajan puukauppatuloon myös päätehakkuulla.

”Männyn osalta muutos on suurempi jo siksi, että latvaläpimitta nousee kolmella sentillä viidestätoista kahdeksaantoista senttiin. Järeydestä riippuen männyn tukkiprosentti laskee 20–30 prosenttia, joka tarkoittaa 10–20 prosenttia pienempää puukauppatiliä”, Rintala sanoo.

Kuusella tukkiosuus laskee juoksevamman runkomuodon vuoksi Rintalan arvion mukaan hieman maltillisemmin.

”Normaalikokoisessa päätehakkuuleimikossa tukkikertymä laskee 5–15 prosentilla, joka tarkoittaa 5–10 prosentin leikkausta puukauppatuloihin.”

Rintala näkee muutokset niin suurina, että metsänomistajat varmasti reagoivat niihin voimakkaasti.

”Myös tarjousten vertailu käy todella haastavaksi, joten siihen kannattaa käyttää metsänhoitoyhdistysten ammattiapua.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut