Nanosellun käyttöä kaivosvesien puhdistuksessa on tutkittu jo vuosia. Nyt suomalaistutkijat Helsingin yliopistosta ja UPM:ltä ovat patentoineet sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneiden nanosellujen hyödyntämisen vedenpuhdistuksessa.

Paksun geelin muodostavan nanosellun teho perustuu esimerkiksi siihen, että nanokuitujen kemiallisia ominaisuuksia voidaan muuttaa sidottavaksi tarkoitetun aineen mukaan. Nanosellugeelit voivat pidättää vesiliuoksesta samanaikaisesti metalli- ja sulfaatti-ioneja, joita esimerkiksi kaivosvedet usein sisältävät.

Tutkittavaa vielä riittää. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, mihin nanosellun pidätyskyky perustuu.

”Lisäksi selvitämme, minkä tyyppisten vesien käsittelyyn se soveltuu ja miten nanosellun pidättämien aineiden vapauttaminen ja kierrätys onnistuvat”, kertoo yliopistonlehtori Salla Venäläinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Venäläinen on yksi neljästä keksinnön tekijästä, muut ovat maa- ja ympäristökemian professori Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta sekä Markus Nuopponen ja Anne Meriluoto UPM:ltä. Tutkimuksissa käytetty nanosellu on UPM:n tuote ja yhtiö on myös patenttien haltija.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.