Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan.
”Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita”, Orpo sanoo metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
Orpon mukaan hallitus on kääntänyt uuden sivun EU-vaikuttamisessa.
”Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa.”
Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. – Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo.
Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita
Myötätuulta biotalouden edistämiseksi tulee nyt Orpon mukaan hyödyntää. – Meidän kaikkien on vietävä aktiivisesti viestiä pääkaupunkeihin ja Brysseliin biotalouden mahdollisuuksista. Liittolaisia täytyy hakea eri puolilta ja yllättävistäkin paikoista. Kun tapasin presidentti Emmanuel Macronin, nostin esille biotalouden mahdollisuudet. Sovimme hänen kanssa Suomen ja Ranskan strategisesta yhteistyöstä tällä saralla, ja virkamiesyhteistyö ministeriöiden välillä on käynnistynyt.
-EU-puolella keskeinen argumentti on, että metsäteollisuus parantaa Euroopan kokonaisturvallisuutta edistämällä omavaraisuutta, joka perustuu uusiutuviin ja karttuviin raaka-aineisiin. Biotalous mahdollistaa fossiilisten päästöjen vähentämisen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen, mikä on keskeistä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, muistutti Orpo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Toivottavasti jutun jargon tarkoittaa hallituksen tukea nykyistä paremmalle metsänhoidolle.
Suomessa hoitorästit jatkavat kasvuaan, minkä seurauksena myös metsien kasvu on taantumassa. Edes entisenlaisella hoidolla kasvu olisi nousussa keskilämpötilan ja edellisten vuosikymmenten uudistusten takia. Nyt hoito on niin huonoa, että joka vuosi kasvun taantuminen vain kiihtyy.
Yksi esimerkki: Harvennushakkuita pitäisi Suomalaisissa metsissä tehdä keskimäärin n. 10 v välein eli n. 2 milj. ha, mutta todellisuusdessa jäädään tästä alle puoleen.
Hoitamattomuus lahottaa huimat n. 11 milj. m2 puuta metsään vuodessa, jolla voisimme rakentaa ja lämmittä kestävästi metsiä tarkasti hoitaen.