Petolintuseurannat: Maakotka ja tunturihaukka pesivät hyvin

Tunturihaukan tulevaisuus on yhdestä hyvästä vuodesta huolimatta epävarma.

Maakotkan pesintätulos oli tänä vuonna hyvä, merikotkan ja muuttohaukan keskimääräinen, kertovat Metsähallituksen tämänvuotiset petolintuseurannat. Tunturihaukan pesintätulos on heikentynyt koko 2000-luvun ajan, mutta tämän vuoden pesintätulos oli hyvä kymmeneen edelliseen vuoteen verrattuna.

Yksittäinen hyvä pesintävuosi suhteessa viime vuosien pesintämääriin ei ole merkki siitä, että tunturihaukan kanta olisi lisääntymässä. Pesivän kannan koko on nyt Suomessa 16–23 paria. Linnun levinneisyys on rajoittunut tunturialueille ja havumetsävyöhykkeen rajalle.

Tunturihaukkojen määrään vaikuttaa tärkeimmän ravinnon eli riekkojen määrä.

”Tutkittua tietoa ei vielä ole, mikä on ilmastonmuutoksen vaikutus tunturihaukan heikkoon kantaan, mikä puolestaan riekkojen. Arktisella alueella lintu on harvinainen muuallakin”, ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Maakotka puolestaan hyötyy soiden ennallistamisesta, sillä saalistaminen ojitetuilla soilla ja tiheissä metsissä on vaikeaa.

Luontopalvelujen havainnoimat maakotkan pesinnät ovat vakiintuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 100–200 onnistuneeseen pesintään per vuosi. 70-, 80- ja 90-luvuilla pesintöjä löydettiin vuosittain vain alle sata.

”Suurin syy kehitykseen on se, että tieto on lisääntynyt. Maakotkakannan todellinen kasvu on pientä”, Ollila kertoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Artikkelit