Luonnon ennallistaminen jakaa maanomistajien näkemyksiä, ilmenee verkkokeskustelusta, johon osallistui lähes 300 henkilöä.
Keskustelu osoitti, etteivät maanomistajat muodosta yhtenäistä ryhmää. Osa korostaa ennallistamisen hyötyjä ja mahdollisuuksia, kun taas osa nostaa esiin huolia taloudellisesta vaikutuksista, kustannuksista, omaisuudensuojasta ja päätöksenteon reiluudesta.
Molemmissa ryhmissä luonnon tilan parantamista pidetään kuitenkin tärkeänä.
“Havainto maanomistajien näkökulmien jäsentymisestä kahteen erilaiseen painotukseen, huoliin ja mahdollisuuksiin, korostaa tarvetta avoimelle vuoropuhelulle ja eri näkökulmien tunnistamiselle. Tarvitaan ratkaisuja ja toimenpiteitä, joissa luonnon tilan parantamisen kansalliset tavoitteet sekä maaseutu- ja saaristoalueiden paikallinen elinvoima voidaan sovittaa yhteen”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan pääsihteeri Antonia Husberg tiedotteessa.
“Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa” -verkkokeskustelu käytiin helmi-maaliskuussa digitaalisella Voxit-alustalla, jossa osallistujat voivat nimettömästi ottaa kantaa ja tuoda esiin näkemyksiään.
Tuloksia hyödynnetään kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa sekä maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämisessä.
Keskustelun rahoittavat kansallinen maaseutupolitiikka maa- ja metsätalousministeriössä ja Sitra. Keskustelun tuotti ja moderoi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ennallistaminen on järjetöntä.
Siinä vertaamme metsiä aikaan, jolloin ne olivat olleet yli 100 v harsintahakkuiden jälkeen surkeassa kunnossa. Ojitusta ei ollut ja kasvut olivat huonoja.
Suomi nosti puumäärään 1.5 mrd:sta 2.5 mrd:iin ja kasvun 70 miljoonasta nykyiseen 103:een määrätietoisella metsänhoidolla. Hiilen sidonta oli myös kasvukehityksen mukaista.
Soilla maaperästä haihtuu hiihtä + – 3 tn/ha/v, mutta hyvällä hoidolla suot sitovat puustoon 4-15 tn /ha/v. Hoitaminen siis kannattaa aina myös hiiliperséktiivistä.
Lisäksi saadaan kestävää raaka-ainetta fossiilisten tilalle ja työtä ja maaseutu pidettyä asuttuna.
Ennallistamishumpuuki hämmentää metsänomistajia, jotka hoitavat metsiään nyt yhä huonommin. Kasvu on jo laskenut 110 m3:sta nykyiseen 103:een ja lasku jatkuu.
Ojanperkauksen puutteessa metsät vettyvät. Ylitiheät metsät menettävät kasvuvoimansa liian aikaisin. Taimikoita ja riukumetsiä ei hoideta, eikä kasvatusmetsiä harvenneta riittävästi. Ronkopuun muodostuminen on aivan liian hidasta. Uudistamista ei osata tehdä, kun metsä menettää elinvoimansa.
Rästejä on valtavasti. Tässä sopassa ennallistaminen on hölmöläisten hommaa ja vie loputkin hyvän metsäsektorin tulokset.
Päin vastoin, tarvitsisimme uuden aktiivoivan metsälain piiskoineen ja porkkanoineen kuten 1970-luvulla. oikein hyvällä hoidolla voisimme tuplata kasvut ja jo kaikkien rästien pois tekeminen nostaisi kasvuja eli hiilen sidontaa 50 % eli 50 milj. tn = m3.