Turun yliopiston uusi hanke selvittää, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen alkuvaiheessa. Kevyet GPS-laitteet tallentavat kunkin kotkan sijainnin ja liikkeet, ja sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat poikasten yksityiskohtaisia käyttäytymismalleja.
Kesäkuussa tutkijat merkitsivät GPS-laitteilla 20 merikotkan poikasta Varsinaisessa Suomessa. Hankkeessa seurataan kymmentä sisarusparia vuodelta 2026 sekä kymmentä paria vuodelta 2027. Merkityt linnut ovat monenlaisissa elinympäristöissä sijaitsevista pesistä: ulko- ja sisäsaaristossa, rannikon pesimäpaikoilla sekä sisämaan puolella järvenranta-alueilla.
”Merikotka on tärkeä huippupeto ja suojelun menestystarina Suomessa, mutta tiedämme yhä yllättävän vähän siitä, miten nuoret linnut oppivat suunnistamaan ja selviytymään niin erilaisissa maisemissa”, sanoo projektin johtaja, akatemiatutkija Carina Nebel tiedotteessa.
Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin. Erityisesti tutkijat tarkkailevat lintujen liikkumismalleja tuuliturbiinien läheisyydessä. Näin voimaloita voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella paremmin törmäysten ehkäisemiseksi.
Jotta lintuja voitaisiin suojella niiden haavoittuvimmassa vaiheessa, yksityiskohtaiset GPS-reittitiedot julkaistaan vasta, kun nuoret kotkat ovat lähteneet syntymäalueiltaan.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään