Paksuturpeisten suonpohjien metsitys on taloudellisesti perusteltua, kunhan tietyt rajoitteet otetaan huomioon, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksessa todetaan. Tarkastelussa oli kaksi männikköä Alavudella ja Kihniössä sekä yksi hieskoivuvaltainen koivikko. Suopohjat olivat paksuturpeisia (50–60 sentin turvekerros).
Sekä Alavuden Talasnevalla että Kihniön Aitonevalla männynistutus kannatti 70 vuoden kiertoajalla ja 3 prosentin diskonttokorolla ilman tukia ja oletetuilla kantohinnoilla. Talasnevalla investoinnin nettonykyarvo oli 3 500 euroa hehtaarilla ja sisäinen korko 4,7 prosenttia. Aitonevalla vastaavat luvut olivat 1 400 euroa hehtaarilla ja 3,8 prosenttia.
Aitonevan luontaisesti syntyneessä koivikossa toiminta oli kannattavaa 60 vuoden kiertoajalla ja 1 prosentin korolla. Nettonykyarvo oli 1 320 euroa hehtaarilla ja sisäinen korko 1,8 prosenttia. Hieskoivun alhaiset kantohinnat ja alhainen tukkipuuosuus heikensivät kannattavuutta männyn kasvatukseen verrattuna.
Suhdanteilla merkitystä
Puunhinnat ovat olleet korkeat viimeisten kahden vuoden aikana. Niinpä taloussuhdanteilla ja puumarkkinoilla on merkittävä vaikutus kannattavuuslaskelmissa, erityisasiantuntija Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoululta kertoo. Herkkyysanalyysit osoittivat, että perustamiskustannusten nousu heikentää kannattavuutta, mutta metsitystuki ja hyvät kantohinnat parantavat sitä.
Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla -tutkimus on julkaistu Suo-lehdessä ja löytyy verkosta. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi -hanketta, jossa selvitetään turvetuotantoalueiden metsityksen ilmasto- ja vesistövaikutuksia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kun otetaan huomioon lopputuotteeseen sisältyvä jalostusarvo, niin kantoraha pitää kertoa n 10:llä.
Kun vihreä siirtymä hävittää metsiä, niin ensiarvoista olisi, että kaikki soveltuvat kohteet metsitettäisiin, jotta metsäkato olisi mahdollisimman vähäinen.
Nousevatko metsän uudistamisen kustannukset nopeammin kuin kantohinta? Miten on käynyt esimerkiksi viidenkymmenen vuoden aikana?
Laskelmoivana ja taloudellisuuteen pyrkivänä kasvattajana seuraavat asiat metsän uudistamisessa ovat Sahalan Kartanossa nyt rutiinia:
– turvamaat, pellot ym. metsitetään ja hoidetaan optimaalisesti
– myös suopohja kasvaa hyvin rauduskoivua ja kuusta jos laitetaan tuhkaa 8 t/ha ja pohjavesi pidetään pois juurikerroksesta. joskus uskuin lausujia ja istutin tyhmyyksissäni jopa hieskoivua.
– uudistamiseen riittää hyvin 1200 tainta/ha. taimet mahdollisimman laadukkaita ja jalostettuja, vaikka kalliimpia.
– syksyllä ennen päätehakkuuta ennakkoperkaus, jossa mm. kaikki lehtipuuvesojen kannot huolellisesti myrkytetään.
– muokkaus aina 4 m laakeilla ja 60 cm syvillä, 20 m välein olevilla ajouraojilla (AUO), joista saadaan 1200 kpl 500 l mättäitä.
– laatuistutus 2 hengen työnä, joissa toinen tasoittaa (60 cm halk. tasanne) hieman kovertaen mättään päällyksen ja toinen istuttaa putkella.
– hakkuun jälkeinen mätästys heti keväällä ja istutus alku/keskikesällä heti perään. kesäkoivut ovat nopeita lähtijöitä.
– taimikonhoidossa ei tingitä. perkaus heti kun vesaikko on taimien mittaista. AUO alueilla vesottuminen vähäisempää
– taimikon ensiperkaus oksasaksilla kantokasitellen, joissa terän vieressä kemikaalipurkki sieni pohjassa, 10 % rounduppia
– uudistuskulut luokkaa 1500 €/ha mikä on ok tulevasta vuosittaisesta 600 – 1000 € arvokasvusta/ha.
EM opeilla saadaan yli 2 x nopeammin kasvava taimikko kuin perinteisesti tehden.
Lisäkasvu tekee kasvatuksesta paljon kannattavampaa varsinkin jos osataan kasvattaa tukkia eikä kuitupuuta vastoin yleisiä suosituksia.
Omiin kuviini liittyen kysyisin, että
a) mikä on kannattavuus, jos kohde uudistuu männylle pelkällä tuhkalannoituksella ja kunnostusojituksella
b) miksi turvetuotantoalueen metsitys on sankariteko, mutta avosuon metsittäminen on moraalitonta, vaikka molemmat voivat kasvaa puuta yhtä hyvin?
Vessi voisi muuten kommentoida sitä, että mikä on rauduskoivun elinkaari turvemaalla jos tuhkaa on laitettu 4000 kg/ha eli mille vuodelle kakkoslannoituksen pitäisi sijoittua. Mullahan oli sitä mänty-rauduskoivu-sekataimikkoa tuhkatulla suolla ja mietittiin sen tulevaisuutta tossa joskus syksypuolella.