Mitä eroa on lähteiköllä ja tihkupinnalla? Miten ryömii ryömivä palo? Vastaukset löytyvät Suomen metsäkeskuksen hiljan julkaisemista Metsähydrologia ja metsäojitus sekä Tuli metsässä -sanastoista.

Lähteikkö on toisiinsa liitty­vien lähteiden kokonaisuus. Tihkupinta taas tarkoittaa lähdettä, jossa pohjavesi tihkuu maanpinnalle muodostamatta selvää purkautumispaikkaa. Ryömivä palo on metsän pohja- tai kenttäkerroksessa tai niissä molemmissa hitaasti etenevä palo.

Metsäkeskus on vetänyt Metsäalan sanastotyö -hanketta vuodesta 2021. Tavoitteena on koostaa yhtenäinen ja ajantasainen metsäsanasto kaikkien metsistä kiinnostuneiden käyttöön.

”Metsäsanastossa julkaistaan metsäalan ammattilaisten käyttämän kielen käsitteitä siten, että niistä on hyötyä mahdollisimman monelle taholle, esimerkiksi metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja metsäalalle kouluttautuville”, sanoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Kai Blauberg.

Määritelmiä puuttuu

Metsäisiä sanoja kerätään 30 aihealueelta. Nyt viimeisteltävänä on sanaston kolmas osa: Metsien rakenne ja kehitys. Se palasi hiljan lausuntokierrokselta.

”Pyrimme osallistamaan metsäammattikuntaa laajasti, mutta vielä emme ole hukkuneet kommentteihin. Tällaiseen tietokokonaisuuteen on haasteellista saada kommentteja, sillä se vaatii paneutumista aiheeseen”, Blauberg kertoo.

Hän kertoo, että saatujen palautteiden perusteella metsäalalla tuntuu olevan melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitä eri termit tarkoittavat. Yllättävää on hänen mukaansa se, että läheskään kaikille metsätermeille ei löydy yleispätevää määritelmää. Yksi tällainen termi on maaperän kosteusaste.

”Metsäalan piiristä ei tunnu löytyvän yksikertaista määritelmää, mitä esimerkiksi kostea, kuivahko tai kuiva tarkoittavat. Maaperän kosteus määritellään epäsuorasti kasvillisuuden perusteella.”

Metsien rakenne ja kehitys -sanastosta löytyy selitys muun muassa termeille havumetsä, latvusaukko, susipuu, jurominen ja juuristokilpailu.

Neljällä kielellä

Sanastohankkeen perustana on Metsäkustannuksen vuonna 2008 kustantama Suomalais-venäläinen metsäsanakirja, joka sisältää noin 5 000 metsäistä termiä. Lisäksi tavoitteena on, että nyt koottavista sanastoista löytyvät keskeiset Metsänhoidon suosituksissa käytetyt termit.

Sanastojen laatimiseen ovat osallistuneet muun muassa Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat. Sanastoista löytyvät sekä termien suomenkieliset selitteet että ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset vastineet.

Sanastoja julkaistaan Metsäkeskuksen verkkosivuilla sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Suunnitelmissa on saada ne myös Digi- ja väestöviraston ylläpitämälle sanastot.suomi.fi-verkkosivulle.

Metsälehti ja Metsäkustannus kuuluvat Tapio-konserniin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.