Taimikonhoito tutuksi – katso video

Tänä vuonna Makasiinin metsänhoitojuttusarjassa paneudutaan taimikonhoitoon. Ensin selvitetään, miksi hoitoa tarvitaan.

Mänty ja kuusi kasvavat taimina hitaammin kuin lehtipuut, joten havupuuntaimia on autettava taimikon raivauksilla. (Kuvaaja: mikko riikilä)

Hakkuuaukealle ei pamahda automaattisesti siitä hakatun tukkimetsän kaltaista puustoa. Ei, vaikka metsä on uudistettu suositusten mukaisella metsänviljelyketjulla, eli maa muokattu ja alueelle istutettu taimet tai kylvetty siemeniä.

Tukkimetsän varmistamiseksi aukealle nousevaa taimikkoa on hoidettava. Hoitoa tarvitaan, koska pintakasvillisuus ja lehtipuut kasvavat nopeammin kuin talousmetsän pääpuulajit kuusi ja mänty. Jos lehtipuita ei raivata havupuuntaimien ympäriltä, niiden tuoma varjostus ja kilpailu hidastavat kuusen- ja männyntaimien kasvua, puiden laatu heikkenee ja pahimmillaan havupuuntaimia kuolee.

Metsänomistaja menettää havupuutaimien kasvun hidastumisen sekä taimien vioittumisen ja kuoleman myötä selvää rahaa, sillä kuusi ja mänty tuottavat tällä hetkellä suurimman osan yksityismetsien puunmyyntituloista.

Ajallaan hoidettu kuusentaimikko tuottaa myöhemmin lähes 20 prosenttia enemmän jalostettavaksi kelpaavaa puuta kuin hoitamaton taimikko. Vielä suurempi tuotosero on metsänomistajan tulojen kannalta elintärkeässä tukkipuussa: hoidetusta kuusentaimikosta kertyy metsän kiertoajassa jopa yli 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamattomasta.

Vaikka raivaaja taistelee taimikoissa vähäarvoisempia lehtipuuntaimia vastaan, kaikkia lehtipuita ei pidä kaataa. Taimikon selkeisiin aukkopaikkoihin, joissa havupuutaimia ei ole elossa, tulee säästää siemenestä syntyneitä rauduskoivuja sekä monimuotoisuuden takia muita lehtipuita.

Kaksi vaihetta

Taimikkoa hoidettaessa sinne jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, joka sopii mahdollisimman hyvin kyseiselle kasvupaikalle ja jota sinne on näillä perustein istutettu, kylvetty tai siemennetty. Raivauksen tarkoituksena on keskittää metsän kasvu taimikon parhaisiin puihin.

Useimmissa taimikoissa taimikonhoito kannattaa tehdä kahdessa vaiheessa: ensimmäinen raivauskerta on varhaisperkaus ja toinen taimikon harvennus.

Varhaisperkauksessa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kaikki kasvua haittaavat lehtipuut. Varhaisperkaus on osa taimikon varhaishoitoa, johon kuuluvat perkauksen lisäksi pintakasvien torjunta pienten taimien ympäriltä sekä mahdolliset täydennysistutukset. Perkaus tehdään useimmissa kuusi- ja mäntytaimikoissa 4–6 vuotta istutuksesta tai kylvöstä, männiköillä sopiva aika voi olla pari vuotta myöhemmin. Kuusten pituus on tällöin noin metri, mäntyjen 0,5–1 metriä.

Toisella raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kasvua haittaavat lehtipuut ja taimikko harvennetaan muiltakin osin suositusten mukaiseksi poistamalla tarvittaessa huonoimpia ja vikaisimpia havupuita. Taimikon harvennus tehdään, kun istutuksesta tai kylvöstä on aikaa 10–20 vuotta. Kuuset ovat 3–4-metrisiä ja männyt 3–7-metrisiä.

Aina kaksivaiheinen taimikonhoito ei riitä, vaan joskus lehtipuita joudutaan perkaamaan taimikosta kahdesti ennen lopullista taimikon harvennusta. Toisaalta joissain taimikoissa saattaa riittää oikein ajoitettu yhden hoitokerran taktiikka, mutta kaksivaiheinen taimikkojen raivaus on riskittömin vaihtoehto.

Tukea valtiolta

Valtio maksaa yksityismetsien taimikoiden raivaamiseen kemeratukea. Metsän kasvun kannalta taimikonhoito on toki kannattavaa ilman tukeakin.

Tukijärjestelmä jakaa taimikonhoidon kahteen lajiin: taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Varhaishoito on käytännössä sama asia kuin taimikon varhaisperkaus. Taimikon harvennus kuuluu puolestaan nuoren metsän hoitoon.

Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta, ja jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki on hehtaaria kohden 430 euroa.

Nuoren metsän hoidon tuissa on tällä hetkellä hakusulku, eikä tukea voi hakea alkuvuodesta 2017. Tuen tarkemmat ehdot löytyvät Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi).

Termit

Taimikon varhaisperkaus: Taimikon 1. raivauskerta. Pääasiassa lehtipuiden ja pintakasvillisuuden poistoa havupuutaimien ympäriltä.

Taimikon harvennus: Taimikon 2. raivauskerta. Poistetaan havupuiden kasvua haittaava lehtipuusto, mutta harvennetaan myös puusto kokonaisuudessaan suositeltuun kasvatustiheyteen.

Taimikon varhaishoito: Sisältää varhaisperkauksen lisäksi mahdolliset täydennysistutukset ja heinäntorjunnan.

Taimikon varhaishoito (kemera): 0,7–3 metriä korkeiden taimikoiden varhaisperkausta.

Nuoren metsän hoito (kemera): Joko taimikon harvennusta tai nuoren metsän kunnostusta. Puusto yli 3-metristä, mutta keskiläpimitaltaan rinnankorkeudelta enimmillään 16 senttiä paksua.

Nuoren metsän kunnostus: Huonokuntoisen metsän raivaus. Yritetään kunnostaa taimikkovaiheessa hoitamatta jäänyt nuori metsä ensiharvennuskuntoon.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 1/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat