Dasos-kaupalle sinetti – Miljardisalkut janoavat lisää pohjoisia metsiä

Suursijoittajien salkuissa on runsaasti tilaa uusille metsäsijoituksille, uskoo Capmanin toimitusjohtaja Pia Kåll. Dasoksen osto sinetöitiin perjantaina. 

Capmanin Dasos-osto on varmistunut. Capmanin toimitusjohtajan Pia Kållin mukaan kiinnostus luonnonvara- eli metsäsijoittamiseen on kasvussa. (Kuva: Capman)
Capmanin Dasos-osto on varmistunut. Capmanin toimitusjohtajan Pia Kållin mukaan kiinnostus luonnonvara- eli metsäsijoittamiseen on kasvussa. (Kuva: Capman)

”Haluamme selkeästi kasvattaa luonnovarasijoittamista osana rahastojemme tarjontaa, ja Dasoksen osto on merkittävä askel tässä”, Capmanin toimitusjohtaja Pia Kåll sanoo.

Capman ilmoitti joulukuun lopulla ostavansa Dasos Capitalin, joka on yksi Suomen suurimmista metsärahastoja hallinnoivista yhtiöistä ostohetkellä 265 000 hehtaarin metsäomaisuudellaan. Dasoksen rahastojen metsät sijaitsevat kahdeksassa eri maassa, mutta suurin osa metsistä on Suomessa.

Yrityskauppa toteutui lopullisesti viime perjantaina 1. maaliskuuta, kun kun Dasoksen rahastosijoittajat, Capmanin ylimääräinen yhtiökokous ja Finanssivalvonta olivat hyväksyneet kaupan.

Infrastruktuuri-, kiinteistö- ja pääomasijoitusrahastoihin erikoistuneelle Capmanille metsärahastot ovat kokonaan uusi aluevaltaus.

35 miljoonan euron kauppahinnan Capman maksaa omilla osakkeillaan ja käteisellä. Siten Dasoksen perustajista tulee kaupan yhteydessä Capmanin suuromistajia. Viiden miljoonan euron lisäkauppahinta on ehdollinen, se toteutuu jos rahastoista saatavat hallinnointipalkkiot toteutuvat suunnitellusti. Yrityskauppa kasvattaa Capmanin hallintopalkkioiden kannattavuutta nettona noin kolmella miljoonalla eurolla vuodessa.

Kauppaan Capmania innoitti sekin, että yhtiön tavoitteena on kasvattaa hallinnoitavat varansa 10 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä Helsingin pörssin päälistalla olevalla Capmanilla on viiden miljardin hallinnoitavat varat, joiden hoidosta yhtiö kerää pääosan tuloistaan.

Dasoksen ostolla Capmanin hallinnoitavat varat kasvavat 630 miljoonalla eurolla. Se on summa, jonka suomalaiset ja kansainväliset instituutiosijoittajat ovat Dasoksen rahastoihin sijoittaneet ja joista he maksavat hallinnointipalkkioita. Yrityskaupan yhteydessä puhuttiin myös 1,4 miljardin arvoisista rahastoista. Se taas on Dasoksen rahastoissa oleva metsäomaisuuden tasearvo.

Tyypillisesti suljetuissa ammattimaisille sijoittajille suunnatuissa rahastoissa sijoittajat maksavat hallinnointipalkkioita vain sijoittamalleen summalle, eivät sijoituskohteen arvonnousulle, kuten avoimissa piensijoittajille suunnatuissa erikoissijoitusrahastoissa.

Useita uusia rahastoja

Kaupassa Capmanille siirtyy seitsemän Dasoksen rahastoa, joista auki on vain yksi, jatkuvasti avoin, Nordean kautta myynnissä oleva erikoissijoitusrahasto Dasos Sustainable Forest and Wood III AIF, johon pääsee mukaan piensijoittajalle sopivilla summilla.

”Tulemme perustamaan useita uusia rahastoja. Sekä suurelle yleisölle että instituutioille eli avoimia ja suljettuja rahastoja. Rahastojen rakenteet ja sisällöt rakentuvat kaupallisesti sen mukaan, mille kohderyhmälle ne suunnataan”, Kåll luonnehtii.

Luxemburgissa sijaitsevien rahastojen markkinakäytännöt ja rakenteet ovat tuttuja kansainväliset sijoittajille, mikä on tärkein syy siihen, että tälle asiakaskunnalle suunnatut rahastot luultavasti perustetaan Luxemburgiin. Suomalaisen ky-muotoisen rahaston myynti voi olla ulkomaisille sijoittajille haastavaa.

”Suuret asiakkaat hakeutuvat sellaisiin rahastorakenteisiin, joihin he ovat tottuneet.”

Capman tuo kokonaisuuteen tukitoiminnot rahastojen hallinnointiin ja varainkeruuseen, mitä rahastojen myyminen ja ylläpitäminen edellyttävät.

”Me tuomme aika paljon enemmän muskeleita, myyntivoimaa ja alustan, jonka kautta on helpompi hallinnoida useampia rahastoja. Dasoksen tiimi tulee pysymään metsäsijoittamisen asiantuntijoina, ja he päättävät minkälaisia rahastoja tulemme tarjoamaan.”

Dasoksen rahastot omistavat metsää väliyhtiöiden, kuten Dasoksen enemmistöomistaman Finsilvan, kautta.

”Dasos investoi yhtiöidensä kautta paitsi metsämaan hankintaan, myös metsänhoitoon. Metsänhoitoon se investoi 2–3 kertaa enemmän kuin keskimääräinen yksityismetsänomistaja.”

Metsärahastojen ostot Suomessa hiipuivat viime vuoden aikana ja myös uudet sijoitukset ovat painuneet ainakin suurelle yleisölle suunnatuissa erikoissijoitusrahastoissa.

Dasos on sanonut, että varainhankinta sujui kuitenkin hyvin vuonna 2023. Kuinka tämä on mahdollista?

”Näen tässä samoja trendejä kuin kiinteistömarkkinoilla. Viime vuonna erikoissijoitusrahastojen uudet sijoitukset painuivat, piensijoittajilla oli epävarmuutta inflaatiosta ja markkinoiden kehityksestä ja sillä puolen vedettiin hanoja kiinni”, Kåll sanoo.

”Sen sijaan ammattimaiset instituutiosijoittajat, kuten suuria salkkuja hallinnoivat eläkeyhtiöt, sijoittavat varojaan suhdanteista riippumatta. Tämä näkyy kaikissa hallinnoimissamme sijoitusluokissa. Suursijoittajilla on oltava suunnitelman mukainen allokaatio sijoitussalkuissaan ja kiinnostus luonnonvara- eli metsäsijoittamiseen on kasvussa. Dasos on saanut sijoituksia etenkin kansainvälisiltä globaaleilta sijoittajilta. Myös Capmanissa kiinteistörahastojen varainhankinta sujui ihan hyvin.”

Capmanissa on yrityskaupan jälkeen kolme reaaliomaisuusluokkaa: kiinteistöt, infrastruktuuri ja metsäsijoitukset.

”Näen metsäsijoittamisen kahdesta muusta luonteeltaan erilaisena. Se ei korreloi vahvasti muun talouden kanssa samassa syklissä kuten kiinteistömarkkina. Lisäksi se herättää sijoittajien kiinnostusta. Metsä sitoo hiilipäästöjä, ja siksi osa sijoittajista näkee metsäsijoitukset kestävän kehityksen sijoituksina. Toisille se taas on puhtaasti taloudellista tuottoa. Kolmas joukko katsoo sitä näiden yhdistelmänä. Metsä on kuitenkin ainoa omaisuusluokka, joka on selkeästi hiilinielu”, Kåll kuvailee.

Toistaiseksi hiilensidonnalla ei voi tehdä kaupallista liiketoimintaa, mutta osalla rahastosijoittajista on Kållin mukaan nettonolla -päästötavoitteita tai vähennystavoitteita.

”Tässä tapauksessa sijoittaminen metsään voi olla järkevää, koska metsäsijoituksessa sijoitetaan kuitenkin hiilinieluun ja sitä kautta tämä on jo Dasoksen rahastojen kautta liiketoimintaa.”

Metsän hiilinielu riippuu toki voimakkaasti siitä, miten metsiä käsitellään. Dasoksen pääomistama Finsilva otti metsiensä hakkuissa käyttöön Metsä Group Plus -metsänhoitomallin, joka toteuttaa uudistavan metsätalouden periaatteita.

Metsäkiinteistöjen arvon kasvattajana vahva

Kåll näkee Dasoksen ekosysteemipalvelut ja niiden edelleen kehittämisen lupaavana suuntana. Metsäkiinteistöjensä arvon kasvattajana Dasos on ollut omaa luokkansa.

Dasoksen metsäsijoitusten arvo on kohonnut yli 10 prosenttia vuodessa, mikä on yli kaksi kertaa metsämaan hinnan vuotuisen nousun verran samalla ajanjaksolla.

Arvonluonti ei koostu pelkästä puun myyntitulosta ja puun hinnan sekä metsämaan hinnan noususta, vaan myös kaksinkertaisesta sertifioinnista ja erilaisista kaupallistettavista lisäpalveluista.

Juuri tätä ammattimaisen tehokasta kaupallistamista ja poikkeuksellisen huolellista imagonrakennusta Capman Kållin mukaan ostokohteessa arvostaa. Dasoksen rahastot tekevät luonnollisesti pääosan tuotoistaan puukaupalla, mutta sitä ei suotta korosteta.

Dasos tiedotti vain pari viikkoa sitten merkittävän suuresta metsäkaupasta, jossa se myi 24 000 hehtaaria metsää maailman suurimman Ikea-vähittäiskauppiaan Ingka-konsernin sijoitusyhtiölle Ingka Investmentsille..

Dasokselle kyseessä oli suunnitelman mukainen rahastosta tehty irtautuminen, joka ei liity Capman-kauppaan.

Rahastosta irtautumisen jälkeen rahastoyhtiö saa säännöllisesti tulleen hallinnointipalkkion päälle porkkanana voitonjako-osuustuottoa, mikäli tavoiteltu tuottotaso rahaston toiminta-aikana ylittyy.

Tässä tapauksessa mehukas lisäpalkkio kuuluu Dasoksen tiimille. Periaate toimii myös Capmanissa, jossa voitonjako-osuustuotoista leijonanosa menee rahastoa hoitaneelle sijoitustiimille. Capman saa siitä vain siivun.

Korjattu 24 000 hehtaarin metsäkaupan ostajaksi Ingka-konsernin sijoitusyhtiö 5.3. klo 16.09

CAPMAN

  • Capman hallinnoi muun muassa infrastruktuuriin ja kiinteistöihin sijoittavia ammattimaisille sijoittajille suunnattuja rahastoja, joiden hallinnointipalkkiolla ja rahaston irtautumisvaiheessa saatavilla voitonjako-osuuksilla se tekee tuloksensa.
  • Capmanin rahastoihin ei tavallisella piensijoittajalla ole asiaa, minimisijoitus on satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Yhtiön osakkeeseen toki voi sijoittaa kuka vain.

2023
Liikevaihto: 59,4 meur
Palkkiotuotot: 56,2 meur
Vertailukelpoinen liikevoitto 6,7 meur
Hallinnoitavat pääomat: 5 mrd euroa
Osinkoesitys 0,10 euroa per osake

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus