Edessä vaisuhkot vaalit

Metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan marraskuussa. Vaalikamppailu ei käy kuumana.

Kiinnostusta mhy-valtuustojen ehdokkuuteen on vaihtelevasti. Vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että valtuustossa on omia arvoja vastaava päätöksentekijä, Jouni Tiainen korostaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Ei”, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen vastaa yksikantaan kysymykseen, onko yhdistysten valtuustovaaleihin helppo saada ehdokkaita.

”Eikä ole vuosien saatossa helpottunut, vaan päinvastoin.”

Vaalit käydään marraskuussa netti- ja postiäänestyksenä. Yhdistyksiä on 65 ja niissä yhteensä noin 1 300 valtuustopaikkaa, joista kilpailee lähes kaksituhatta ehdokasta.

Tai ihan aina ei kilpaile, sillä 14 yhdistyksessä käydään sopuvaali, eli ehdokkaita ei ole enempää kuin paikkoja.

Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli 40 prosentin tuntumassa.

Etämetsänomistajia ehdolla

Postiäänestys on demokraattinen, mutta ainakaan aiemmin valtuutetut eivät ole edustaneet metsänomistuksen koko kirjoa. Tämä saattaa muuttua, sillä nyt joissakin yhdistyksissä on saatu hyvin etämetsänomistajia ehdokkaiksi.

”Mutta useinkaan heitä ei tunneta samalla tavalla kuin alueella asuvia, mikä vaikuttaa läpimenoon”, Tiainen sanoo.

Puolue- tai muita aatteellisia ryhmätunnuksia mhy-vaaleissa ei ole nähty, mutta joissakin suurissa yhdistyksissä on ollut alueellisia ehdokaslistoja.

Verkottuminen vaikuttaa

Valtuuston tehtävät ovat samantyyppisiä kuin taloyhtiön yhtiökokouksen. Ne päättävät tilinpäätöksen hyväksymisestä ja hallituksen vastuuvapaudesta. Eteenpäin katsovaa toimintaa on seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, ja siinä on valtuutettujen suurin vaikutusmahdollisuus.

”Yhdistysten merkittävää eriytymistä jäsentensä näköisiksi ei ole vielä tapahtunut, mutta pieniä merkkejä kuitenkin”, Tiainen arvioi.

Yhdistysten suuria asioita ovat fuusiot, ja niistä päättää viime kädessä valtuusto.

”Ehkä suurin vaikutus tulee kuitenkin epävirallista kautta, sillä valtuutetut muodostavat aktiivisten metsänomistajien verkoston.”

Edunvalvonnan ensiaskel

Yleinen käytäntö on, että valtuutetuille maksetaan kokouspalkkio ja matkakulut, mutta ei korvausta kokousajan ansionmenetyksestä.

Valtuuston jäsenyys on metsänomistajien edunvalvonnan ensimmäinen askelma. Valtuusto valitsee yhdistyksen hallituksen, jossa on tyypillisesti 5–9 jäsentä.

Kaikilla metsänhoitoyhdistyksillä on edustus MTK:n metsävaltuuskunnassa, ja yleensä paikka on hallituksen puheenjohtajalla. Metsävaltuuskunta puolestaan valitsee MTK:n metsäjohtokunnan. Metsäjohtokunta kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa, joten sillä tasolla edunvalvonta työllistää jo oikeasti.

Mhy-vaalit

-käydään netti- ja postiäänestyksenä marraskuussa

-valitaan metsänhoitoyhdistyksen valtuusto, joka on yhdistyksen ylin päättävä elin

-valtuutettujen määrä riippuu yhdistyksen säännöistä, minimissään 10

-vaalikausi neljä vuotta

-valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa

-äänioikeutettuja henkilöjäsenten lisäksi myös Y-tunnuksen omaavat yhteisöjäsenet kuten kuolinpesät, metsäyhtymät, yhteismetsät ja yritykset

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut

Kuvat