Luontotyyppien heikentämättömyysvelvoite on osa EU:n kiisteltyä ennallistamisasetusta. Jos velvoite muotoillaan epätarkasti, voi suometsien käyttö muuttua kannattamattomaksi.
Heikentämättömyysvelvoitteen mukaan hyvässä tilassa olevien luontotyyppien tilaa ei saa heikentää merkittävästi. Luontotyyppejä ovat muun muassa boreaaliset luonnonmetsät, harjumetsät ja puustoiset suot.
Jo tässä metsäalan edustajat näkevät kaksi tulkinnanvaraista käsitettä: Mitä tarkoittaa luontotyypin hyvä tila; toisaalta, mitä tarkoittaa hyvän tilan heikentäminen merkittävästi.
Velvoitteeseen liittyvä joustavan soveltamisen periaate lisää tulkintaepävarmuuksia.
Joustava soveltaminen tarkoittaa, että luontotyypin heikentämättömyysvelvoitteesta voidaan poiketa Natura 2000 -alueiden ulkopuolella.
Joustavan soveltamisen periaate tarkoittaa, että yhtäällä tapahtunut luontotyypin heikentäminen on korvattava luontoarvokaupan tai ekologisen kompensaation kautta. Se tarkoittaa luontoarvojen parantamista toisaalla saman luontotyypin alueella.
Ajatus on, että yleisen edun mukaisia hankkeita voidaan toteuttaa ilman, että ennallistamisasetuksesta muodostuu ylivoimainen este.
Suomi on ilmoittanut komissiolle aikomuksestaan ottaa käyttöön heikentämisvelvoitteen joustavan soveltamisen. Vasta lopullisessa ennallistamissuunnitelmassa ratkeaa, tuleeko joustava sovellus Suomessa käyttöön.
Maa- ja metsätalousministeriössä on kannettu erityistä huolta siitä, että normaaliin metsätalouteen kuuluvasta puunkorjuusta ei aiheudu kompensaatiovelvoitetta toisaalla samanlaisen luontotyypin alueella.
Metsätalouden harjoittaminen talousmetsistä onkin tarkoitus rajata heikentämättömyysvelvoitteen ulkopuolelle. Tästä ei ole ollut erimielisyyttä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välillä.
Yhteistä näkemystä ei sen sijaan ole siitä, kuinka asia kirjataan kansalliseen suunnitelmaan. Tämänhetkisissä luonnoksissa metsätaloutta ei ole rajattu pois.
Myöskään komission kantaa metsätalouden rajaamisesta joustavan soveltamisen ulkopuolelle ei vielä tiedetä, eikä sitä toisaalta ole kysyttykään.
Joustosta voi seurata pakko
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat kiistelleet ennallistamisasetuksen toimeenpanosta Suomessa. Metsien osalta ennallistaminen tarkoittaa tavallisesti totaalisuojelua.
Ympäristöhallinnon virkakunta haluaa määritellä luontotyypit mahdollisimman väljästi, maa- ja metsätalousministeriö ajaa tiukempia määreitä ja rajauksia eduskunnan toivomalla tavalla.
Metsäpuoli näkee, että väljät määreet ulottavat ennallistamisvelvoitteet jopa kahdelle miljoonalle talousmetsähehtaarille.
Ei siis ihme, ettei metsäpuolella täysin luoteta ympäristöhallinnon vilpittömyyteen myöskään heikentämättömyysvelvoitteen joustavuusperiaatteen rajauksessa – luonnoksessa ei sanota, ettei velvoite koskisi metsiä, muistutetaan.
Erityisesti huolena ovat turvemaiden metsien kohtelu. Ekologisen kompensaation vaatiminen käytännössä lopettaisi puunkorjuun turvemailta.
Joustavuusperiaatteesta seuraavan ekologisen kompensaation velvoitteen mukaan ”tuhottu” alue on kompensoitava parantamalla 7–10 kertaa käsitellyn alan verran vastaavana luontotyypin tilaa toisaalla. Eli kymmenen hehtaarin hakkuun jälkeen pitäisi ennallistaa jopa sata hehtaaria suometsää toisaalla.
Metsäpuolen mukaan asetelma olisi selkeämpi, jos joustavuusperiaatetta ei otettaisi ollenkaan käyttöön. Silloin heikentämättömyysvelvoitteen tulkinta olisi rajattavissa yksiselitteisemmin. Nyt edessä voi pahimmillaan olla sekava lupamenettely.
Ympäristöhallinto kiirehtii
Metsäalan epäluuloja lisännee sekin, että ympäristöhallinnossa on kiirehditty joustavuusperiaatteen käyttöön ottamista.
Sykkeellä on keskeinen rooli ekologisen kompensaation Boost-tutkimuskonsortiossa, jolle Suomen Akatemian Stragegisen tutkimuksen neuvosto myönsi usean miljoonan euron rahoituksen.
Ekologisen kompensaation konsultaatiota tarjoavan Oneplanet-toimiston toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, entinen vihreiden ympäristöministeri, Emma Kari on julkisesti vaatinut ekologisen kompensaation velvoitteen säätämisestä lailla.
Lakialoite on ollut valmistelussa, mutta se ei ole edennyt eikä lain läpimenoa tällä vaalikaudella pidetä todennäköisenä.
Jutta varten on haastateltu Metsäteollisuus ry:n, MTK:n, maa- ja metsätalousministeriön ja Tapion edustajia. Ympäristöministeriö ei vastannut Metsälehden kysymyksiin.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään