Etelän erilaiset metsämaat

Espanjan ja Portugalin aurinkorantojen takaa löytyy laidunmetsiä, korkkitammia ja tulenarkaa eukalyptusta.

xml version1.0 encodingUTF-16richtext version1.0.0.0paragraphlayoutparagraphtextEukalyptus tuottaa, mutta on myös erittäin palonarka eikä Portugalissa sallita uusien metsiköiden perustamista. Metsänomistajayhdistyksen David Deveza esitteli ensiluokkaista eukametsikköä.textparagraphparagraphlayoutrichtext (Kuvaaja: Mikko Häyrynen)

Luonto on arvaamaton ystävä niin Pohjolassa kuin Euroopan etelälaidalla. Iberian niemimaan takamaiden elo on kamppailua kuivuuden kanssa. Pensaspalot uhkaavat, nuoriso etsii helpompaa elämää.

Aikojen alussa Iberian niemimaa oli metsäinen, mutta metsien häviäminen alkoi jo roomalaisaikana. Nyt metsäpinta-ala on hiljalleen kasvussa.

Taloutta tammenterhon varassa

Mutta mikä oikeastaan on metsää ja metsätaloutta? Puolet Kastilian ylängöstä on metsäistä laidunmaata, mutta varsinaista metsätaloutta ei juurikaan ole. Pääpuulaji on ainavihanta rautatammi (Quercus ilex).

”Ilman tammia ei ole tammenterhoja. Ilman tammenterhoja ei ole sikoja. Ja jos ei ole sikoja, niin ei ole kinkkuteollisuutta”, Salamancan alueen metsänomistajayhdistyksen varajohtaja Luciano Albo kiteyttää. Alueen tärkein maataloustuote on suolaamalla ja ilmakuivaamalla valmistettu vuoristokinkku, yamon serrano.

Rautatammia kasvavat laidunmetsät ovat Kastilian ylängön tyypillistä maisemaa.

Siat elävät lyhyen elämänsä ehtoon loka-marraskuussa syömällä pääasiassa rautatammen terhoja, mikä antaa lihaan ainutlaatuisen aromin. Sitä ennen metsälaitumella ovat käyneet lampaat ja siniharmaan morucha-rodun karja.

Taimettuminen on vaikeaa vähäsateisella ylängöllä ja sorkkien poljettavana. Kärjistään piikikkäät lehdet ovat rautatammen puolustuskeino kaikensyöviä laiduntajia vastaan.

Tammet alkavat tuottaa terhoja 15 vuotiaina ja parhaimmillaan 200 vuoden iässä yhden puun vuosituotos voi olla 200-300 kiloa terhoja. Sen jälkeen tuotto vähenee, mutta puut voivat elää 500-vuotiaiksi, jonka jälkeen ne poltetaan puuhiileksi tai käytetään suoraan lämmitykseen.

Tuuheanpyöreän, terhoja tuottavan latvuksen aikaansaamiseksi puita pitää leikata, mutta taitamaton voi leikata puun pilalle, sillä liian isojen oksien katkaisuhaavoista leviää laho. Työ tehdään tulevien sukupolvien hyväksi ja Albo onkin huolissaan kasvatusperinteen jatkumisesta, sillä yksivakainen maalaiselämä ei houkuta nuorta polvea.

Kastilian ylängöllä pakkasta saattaa olla toistakymmentä astetta ja luntakin voi tulla. Elämä on ollut vaatimatonta, mutta hyvää. Töihin menty kansakoulun jälkeen ja omalta tilalta on saanut kaiken.

Eukalyptus on tulenarkaa tuottoa

Portugalissa on viisi sellutehdasta ja niiden tarpeisiin kasvatettu eukalyptus on korkkitammen ohella tärkeä talouspuu.

David Deveza maan pohjoisosan metsänomistajayhdistyksestä esitteli yhdeksän hehtaarin ensiluokkaista eukalyptusmetsikköä. Taimia istutetaan 1600 tainta hehtaarille ja eukalyptusta kasvatetaan 12 vuoden kiertoajalla. Puu uudistuu kantovesoista ja samoista istutustaimista voidaan ottaa kolme satoa.

Hehtaarikertymä on parhaimmillaan 300-400 kuutiota. Eukalyptuksen tehdashinta on pitkään ollut sama 44 euroa kuutiolta. Korjuu- ja kuljetuskustannusten jälkeen metsänomistajalle jää noin 30 euroa ja puukauppatili voi parhaimmillaan olla yli 9000 euroa hehtaarilta.

Koska eukalyptus tuottaa hyvin, niin metsiköitä on myös kasteltu kasvun parantamiseksi, mutta menetelmä ei ole laajemmin käytössä.

Eukalyptus hakee juurillaan vettä syvältä ja kuivattaa maata. Kun se yhdistetään runsaaseen, eukalyptusöljyillä terästettyyn karikkeeseen, niin sateettomina aikoina leimahdusriski on iso. Hallitus onkin määrännyt, että metsäpaloriskin vuoksi eukalyptuksen kasvatusalaa ei laajenneta.

Australialainen vieraslaji kuitenkin leviää itsestään eikä eukametsiä voi parhaalla tahdollakaan sanoa monimuotoisiksi, sillä puut ovat yhtä kloonia eli perimältään identtisiä. Suomalaisittain olikin kulmia kohauttavaa, että eukalyptuksella on PEFC-sertifointi. Devezan mukaan Portugalissa sertifiointi ymmärretään enemmän hyvän metsänhoidon kannusteena, ei niinkään toiminnan rajoitteena.

Korkkitammien yllä tummia pilviä

Portugali on maailman suurin korkin tuottaja ja alhaisen tulotason maa tarvitsee kipeästi jokaisen vientieuron. Korkkitammien yllä päilyy kuitenkin tummia pilviä, joiden nostajaksi epäillään ilmastonmuutosta.

Korkkitammi on puu, jonka ansiosta laihat ja louhikkoiset rinteetkin tuottavat hyvin. Korkkisato korjataan Portugalin pohjoisosissa yhdeksän vuoden välein ja parhaimmillaan tili voi olla 4000 euroa hehtaarilta. Työvälineet ovat ikiaikaiset, kirves ja tikapuut, ja louhikoissa ei ole aasin voittanut kuljetuspeliä.

Korkkitammen avulla louhikkoiset ylärinteetkin tuottavat, mutta luonnontuhojen yleistyminen on uusi riesa. Marcia Rodrigues näytti toukanreikiä, jotka ovat merkki hyönteisten mukana leviävästä sienitaudista.

Korkkitammimetsiköt perustetaan 200 taimen hehtaaritiheyteen. Aluksi kasvu on hidasta, mutta puu elää parisataa vuotta ja siitä voidaan ottaa 17 satoa. Korkkia myydään 15 kilon myyntierissä, josta saa noin 40 euroa.

Ensimmäinen korjuukerta on kuin ensiharvennus, myöhemmän tuoton kannalta välttämätön. Toinen kertakin menee nollatuloksella, mutta varsinainen tuotto alkaa kolmannesta korjuukerrasta ja korkin laatu paranee korjuukertojen myötä.

Korkkitammen tärkeydestä kertoo, että puun kaatamisesta seuraa rangaistus ja hoidon kannalta tärkeään oksimiseenkin tarvitaan lupa.

Portugalin yksityinen metsänomistus on jakautunut tuhansien hehtaarien kartanoille ja muutaman hehtaarin pientiloille. Yksittäiselle pikkutilan omistajalle korkkitammien hoitamattomuus ei ole iso asia, mutta kun hoitamattomia pientiloja on monta, niin maan talouden kannalta asia onkin iso.

Maan pohjoisosassa sijaitsevan Mirandelan alueen metsänomistajajärjestön asiantuntija Marcia Rodrigues kertoi, että tuottajien riesana on uusi ilmiö, tammien kuoleminen.

”Syitä on kaksi, joista toinen tunnetaan ja toinen ei, mutta molempien epäillään liittyvän ilmastonmuutokseen.”

Tunnettu syy on kärsäkkäiden heimoon kuuluva hyönteinen, joka on laajentanut levinneisyyttään pohjoiseen. Toukat elävät kuoren alla ja levittävät taudinaiheuttajasientä. Loppuaan tekevän korkkitammen tunnistaa lehtien kellastumisesta. Toinen syy on tuntematon, tammet kuivuvat ilman havaittavaa syytä.

Julkaistu suppeampana Metsälehdessä 10/2019

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat